Turvapaikanhakija- ja pakolaislapset perusopetuksessa

Esitys aiheesta: "Turvapaikanhakija- ja pakolaislapset perusopetuksessa"— Esityksen transkriptio:

1 Turvapaikanhakija- ja pakolaislapset perusopetuksessa 26.10.2017
Wifi: Materiaalit: valmistavaopetus.edu.hel.fi

2 Ohjelma 9.00 projektisuunnittelija Raigo Megerild, käsitteitä ja tilastoja 9.15 psykoterapeutti Päivi Korkeala, Turvapaikanhakija- ja pakolaislasten kohtaaminen opetuksessa 10.15 Työskentelyä ryhmissä johtava psykologi Mia Kivioja: Trauma, psykologipalvelut ja niihin ohjaus Lounas erityisen tuen erityissuunnittelija: Tuen kolmiportaisuus ja annetun tuen kirjaaminen erityisopettaja, suomen kielen opettaja Anu Arvonen: oppimisvaikeuksien tunnistaminen työskentelyä ryhmissä päätöskeskustelu koulutus päättyy

3 Kansainvälinen suojelu
Pakolainen v. 2016: 749 (statuksen saaneita) Turvapaikanhakija v. 2016: 7 745 (myönteisen päätöksen saaneita) Maahanmuutto v Kiintiöpakolaiset suoraan leireiltä, turvapaikanhakijat ovat itse tulleet tänne! Suurimmat kansalaisuudet, jotka saaneet myönteisen päätöksen: Irak, Afganistan, Syyria, Somalia (tulleet itse tänne). Näistä 1431 on ikäryhmää 0-13 Pakolaiset eli kiintiöpakolaiset: syyria. Valitaan usein suoraan leireiltä Helsingin vastaanottokeskukset: Kaarlenkatu, Punavuori ja Niittylänpolku. Helsinki on läpikulkupaikka. Pakolainen on henkilö, jolla on YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) myöntämä pakolaisen asema ja joka on paennut saamaan suojelua oman kotimaansa ulkopuolelle. Hänellä on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi kotimaassaan rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta ja on sen vuoksi kykenemätön tai sellaisen pelon johdosta haluton turvautumaan kotimaansa suojaan. Pakolainen voi olla myös henkilö joka olematta minkään maan kansalainen oleskelee entisen pysyvän asuinmaansa ulkopuolella ja edellä mainittujen seikkojen tähden on kykenemätön tai edellä mainittuihin perusteluihin perustuvan pelon vuoksi haluton palaamaan asuinmaahansa. Pakolaisen määritelmä ja oikeudet määritellään  YK:n Geneven pakolaissopimuksessa. Oman kotimaansa alueella oleskelevaa pakolaista kutsutaan maansisäiseksi pakolaiseksi eli evakoksi. Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee turvaa vieraasta valtiosta. Turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus. Vain pienelle osalle turvapaikanhakijoista myönnetään YK:n pakolaissopimuksen mukainen pakolaisstatus, joka perustuu henkilökohtaiseen vainoon. Sen sijaan turvapaikanhakija voi saada oleskeluluvan toissijaisen suojeluntarpeen perusteella (esim. epäinhimillisen kohtelun uhka kotimaassa). Lisätietoa turvapaikan hakemisesta Suomesta Maahanmuuttoviraston sivuilta. Lähde: Migri

4 Turvapaikkahakemukset 1/2015-9/2017
Suurin osa käsiteltiin vuoden 2016 aikana, syyskuun lopussa oli enää 600 hakemusta käsittelemättä Keskimäärin 3600 hakijaa vuodessa, vuonna 2015: henkilöä haki turvapaikkaa Suomesta Lähde: Migri

5

6 Helsingistä kuntapaikan saaneet kiintiöpakolaiset ja
Helsinkiin muuttaneet oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat 2010−2016 Lähde: Ulkomaalaistaustaiset Helsingissä -sivusto

7 Lähde: Tilastokeskus

8 Lähde: Tilastokeskus ja Helsingin kaupungin kaupunkitutkimus ja –tilastot -yksikkö

9 Vieraskielisten oppilaiden osuus suomenkielisissä peruskouluissa vuosina 2005-2016
Vuonna 2021 joka neljäs lapsi on vieraskielinen Helsingin väestö kasvaa vuodessa noin 8000 henkilöä, joista yli puolet on ulkomaalaistaustaisia. Lähde: Opetusvirasto