4 Monenlaisia suomalaisia

Esitys aiheesta: "4 Monenlaisia suomalaisia"— Esityksen transkriptio:

1 4 Monenlaisia suomalaisia

2 Kuka on suomalainen? Ahtaimmillaan suomalainen on haluttu ymmärtää synonyymiksi suomenkieliselle. Sanalla on kuitenkin jo pitkään ollut laajempi merkitys eikä asiaa ratkaise pelkästään äidinkieli. Henkilö mieltää ja määrittelee itsensä suomalaiseksi, mikä ei riipu äidinkielestä. Henkilö asuu Suomessa. Mihin kuvion värialueeseen sijoittaisit itsesi eli mistä asioista sinun suomalaisuutesi koostuu? Henkilöllä on Suomen passi.

3 Vähemmistöt Vähemmistöksi kutsutaan ihmisryhmää, joka erottuu jollakin perusteella valtaväestöstä. Erot voivat perustua esimerkiksi - kieleen ja etniseen alkuperään - kulttuuriin ja elintapoihin - uskontoon - henkilökohtaiseen ominaisuuteen: vamma (esim. liikuntaeste, kuulo) seksuaalinen suuntautuneisuus.

4 seksuaalinen suuntautuminen
Esimerkkejä vähemmistöistä Etninen, kulttuurinen ja kielellinen saamelaiset Uskonnollinen ortodoksit islaminuskoiset Jehovan todistajat Kielellinen ruotsinkieliset (suomenruotsalaiset) Etninen, kulttuurinen ja kielellinen maahanmuuttajat (venäläiset, irakilaiset jne.) Etnisten vähemmistöjen jäsenten tarkkoja lukumääriä ei tiedetä, koska laki kieltää rekisteröimästä ihmisiä etnisin perustein. Etninen ja kulttuurinen romanit Henkilökohtaiset eroavaisuudet seksuaalinen suuntautuminen invaliditeetti näkövamma

5 Pitäisikö saamelaisilta pyytää anteeksi?
Katso video: Pitäisikö saamelaisilta pyytää anteeksi? Saamelaiset Saamelaiset ovat Suomen alkuperäiskansa, eli saamelaiset asuivat nykyisen Suomen alueella jo ennen suomalaisia ja Suomen valtion muodostumista. Heillä on oma historia, kieli, kulttuuri, elinkeinot, elämäntapa ja identiteetti. Suomessa saamelaisia on noin , yhteensä heitä asuu Suomen, Norjan, Ruotsin ja Venäjän alueella noin Suomen saamelaisista - ½ puhuu äidinkielenään jotakin kolmesta saamen kielestä - alle 40 % asuu enää saamelaisalueilla. Saamen kielellä on neljässä Lapin kunnassa puolivirallinen asema, ja saamenkielisillä lapsilla on oikeus käydä koulua saamen kielellä. Hyperlinkit: saamelaiskäräjät , Ylen sivuilta löytyvä videoklippi saamelaisten suomalaistamisesta saamenkieliset uutiset amoc

6 4 Monenlaisia suomalaisia
Saamelaiskielten entinen levinneisyys, tummemmalla nykyalue: 1. eteläsaame 2. uumajansaame 3. piitimensaame 4. luulajansaame 5. pohjoissaame 6. koltansaame 7. inarinsaame 8. kiltinänsaame 9. turjansaame 4 Monenlaisia suomalaisia

7 Att vara finlandssvensk
Suomenruotsalaiset Ruotsin kieli sai Ruotsin vallan aikana (n ) merkittävän aseman Suomessa. Nykyään suomalaisista on ruotsinkielisiä, eli suomenruotsalaisia, noin Heitä pidetään yleensä kielellisenä vähemmistönä, suomalaisina jotka puhuvat ruotsia ja joilla on yhteinen historia suomenkielisten kanssa. Kielen lisäksi suomenruotsalaisia yhdistävät myös tietyt perinteet ja tavat. Suomi on virallisesti kaksikielinen maa, eli ruotsinkieliset voivat käydä koulunsa ja hoitaa asiansa ruotsiksi. Katso video: Att vara finlandssvensk Hyperlinkit: Folktinget: Svenskfinland: Att vara finlandssvensk, videoklippi, jossa suomenruotsalainen tyttö kertoo vlogissaan suomenruotsalaisuudesta ruotsiksi:

8 Oppimistehtävä: Kuka täällä asuu?
Romanit Suomen romanit ovat osa kansainvälistä romanikulttuuria, jolla on pohjoisintialaiset juuret. Suomeen romanit tulivat 1500-luvulla Ruotsin kautta. Euroopassa romaneiden identiteetin perusta on kieli. Suomen arviolta romanista kuitenkin vain noin osaa romanikieltä. Suomessa romaneiden identiteetti perustuu omaan tapakulttuuriin. Osa tavoista pohjaa alkuperämaa Intiaan, osa raamattuun ja osa Suomen valtaväestön kulttuuriin. Juuri tapojen erilaisuus aiheuttaa väärinymmärryksiä valtaväestön keskuudessa ja aiheuttaa romanien syrjintää. Romanilapsilla on nykyään oikeus saada opetusta omalla äidinkielellään. Hyperlinkit: Lisätietoa: Romanien syrjinnästä ja siitä miltä se tuntuu: Oppimistehtävä: Oppimistehtävä: Kuka täällä asuu?

9 Tunnetko sinä kuuluvasi jossakin asiassa vähemmistöön?
Nuorisobarometri Tunnetko sinä kuuluvasi jossakin asiassa vähemmistöön?

10 Turvapaikanhakijat eli pakolaiset
Siirtolaiset EU:n ulkopuolelta Valtaosa tarvitsee viisumin eli maahantuloluvan sekä työluvan, joita pitää hakea jo lähtömaassa Suomen konsulaatista. Maahanmuutto EU-kansalaiset + norjalaiset ja islantilaiset Saavat tulla vapaasti maahan. Saavat automaattisesti työluvan ja oleskeluluvan. Turvapaikanhakijat eli pakolaiset Henkilö, joka saapuu maan rajalle ja pyytää turvapaikkaa, on kansainvälisten sopimusten mukaan otettava vastaan ja hänen asiansa on tutkittava.

11 Maahanmuuttajat EU-kansalaiset Käännytetyt
(ilman viisumia maahan pyrkineet) EU-kansalaiset + norjalaiset ja islantilaiset Saavat tulla vapaasti maahan Saavat automaattisesti työluvan ja oleskeluluvan Maahantulo- ja työluvan etukäteen hakeneet ja saaneet EU-kansalaiset Turvapaikan saaneet (vainottu lähtömaassa henkilökohtaisesti) Tilapäisen oleskeluluvan saaneet (lähtömaan tilanne estää palauttamisen) Käännytetyt (ei näyttöä turvapaikan tarpeesta)

12 Turvapaikanhakijasta pakolaiseksi
Turvapaikanhakijasta pakolaiseksi Turvapaikanhakija Henkilö ylittää Suomen rajan ja hakee turvapaikkaa. Kansainväliset sopimukset edellyttävät, että tarve turvapaikkaan tutkitaan asianmukaisesti. Turvapaikkaan on oikeutettu henkilö, jota on lähtömaassa vainottu jonkin henkilökohtaisen asian vuoksi: suku, uskonto, poliittinen mielipide, kansalaistoiminta jne. Pakolainen Turvapaikka tarkoittaa virallista pakolaisasemaa: henkilö saa jäädä pysyvästi maahan. Pakolaista koskevat samat oikeudet kuin Suomen kansalaistakin pois lukien äänioikeus. Jos henkilön turvapaikka-anomus hylätään aiheettomana, mutta häntä ei lähtömaan huonon tilanteen vuoksi voida toistaiseksi palauttaa sinne, hän voi saada tilapäisen oleskeluluvan Suomeen.

13 Muut tavat saada pakolaisasema
Turvapaikkamenettely Suomessa Muut tavat saada pakolaisasema Perheenyhdistäminen Pakolaisaseman saanut henkilö voi anoa lupaa tuoda lähiperheensä Suomeen. Lähiperhe tarkoittaa omia lapsia ja vanhempia. Kiintiöpakolaisuus Suomi on kansainvälissä neuvotteluissa luvannut, että se valitsee maailman pakolaisleireiltä vuosittain 750 ihmistä ja hakee heidät turvaan. (vuosina ollut 1050 Syyrian tilanteen vuoksi)

14 Yhteensä Suomesta on saanut vuosina virallisen pakolaisaseman ihmistä. Vuonna 2015 Suomeen saapui turvapaikanhakijaa. Eniten tulijoita on saapunut Irakista (63 %), Afganistanista (16 %), Somaliasta (6 %) ja Syyriasta (3 %). Lähde: Hyperlinkki: - Tilastotietoa Suomen väestöstä, mm. maahanmuutosta: Koko tilasto vuodesta 2000 

15

16 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä EU27-maissa vuoden 2008 lopussa (stat.fi)

17