Suujumppailta Riihimäen seudun terveyskeskus / Puheterapia

Suujumppaillan aiheet  Suujumppa  Äänneharjoittelu L S R  Yleistä harjoittelemisesta  Yleistä äänteiden vakiinnuttamisesta

Ennen aloitusta  Lapsen motivaatio  Vanhemman motivaatio  Milloin harjoitellaan Kauppaliiton taisteludroidi Upsy daisy

Perusperiaatteet  Motorisen taidon oppiminen vaatii toistoja  Ensin etsitään tapa tuottaa yksittäinen äänne SS, LL, D, RR. Jos ei heti löydy puheeseen: Yhdistetään ensin vokaaleihin AA-SS, AASS Kokeillaan sanoissa eri paikoissa: sssauna, kissssa, kiitosss

Suujumppaa  Tavoitteet Tietoisuus suun alueen, etenkin kielen, liikkeistä kehittyy Äänteiden tuoton ”kuivaharjoittelu” Kielen ja leuan liikkeet eriytyvät Suun alueen lihakset vahvistuvat Kielijänne?

Kielen liikkeet (käytä peiliä apuna)  Kuppi (D, L, R)  Kello  Sammakko  Hissi  Heiluri  Vili Virtahepo NÄMÄ 3 ERIYTTÄVÄT KIELEN JA LEUAN LIIKKEITÄ

Harjoitteluvinkkejä suujumppaan  Pelissä ennen omaa vuoroa suujumppaliikkeen tekeminen  Ennen hampaiden pesua hassuttelu  Purkka- tai pastillijumppa  Kylvyssä, saunassa, autossa, hiihtohississä…

Kuulonvarainen erottelu  Lapsi ei kuule omasta puheestaan, ettei sano äännettä oikein - siksi tarvitaan kuuloaistin herkistämistä  1. Lapsi kuuntelee, sanooko aikuinen sanan oikein vai väärin (pavvo/pallo)  2. Lapsi kuuntelee, kuuluuko sanassa L/S/R. Aikuinen voi liioitella äännettä, jotta se erottuu paremmin.  Vasta näiden jälkeen lapsi voi alkaa monitoroida omaa puhettaan.

L-äänne  L-äänne tuotetaan nostamalla kieli leveänä ja litteänä hammasvallille yläetuhampaiden taakse.  Samassa paikassa ääntyy N, D, R.  Usein kielen liike puuttuu tai on liian takana

L-äänteen harjoittelu  Kielen ja leuan liikkeen eriyttäminen tärkeää  Paikan etsiminen Laitetaan hunajaa tms. hammasvallille ja lapsi nuolee sen pois  Huulien vakauttaminen Kädet poskilla ”Huulet jäätyivät”  Leuan vakauttaminen sormi/pastilli/purkka/hammasharjan varsi hampaiden väliin ja kieli liikkuu ylös ja alas

L-äänteen harjoittelu  Kielen nosto hammasvallille ja samalla äännetään L (sormi hampaiden välissä jos vaikeaa pitää leuka paikallaan) LLLAAA AALLL  Kun L-äänne onnistuu tavuissa, sitä harjoitellaan sanan alkuun tai keskelle Esim. L sanan alussa: ”Pudotetaan” sanoja, kieli putoaa ylähampaiden takaa alas, voidaan samalla pudottaa kortteja lattialle.

S-äänne  Kieli on yläetuhampaiden takana hampaat kiinni. Ilma kulkee kielen päältä, ei laiteilta.  Etsitään ensin erilaisilla mielikuvilla sihinää Käärme, vihainen kissa, löylynheitto, vessan vetäminen  Lapsi kuuntelee aikuisen puheesta, kuuluuko sanassa sihinää (pidennä sihinää tarvittaessa: sssiili)

S-äänteen harjoittelu  Etsitään oikeaa ääntymäpaikkaa ”Irvistys”, suu on leveänä ja hampaat näkyvät, kieli on piilossa  S-äänteen yhdistäminen vokaaliin AAASSS (käsi liukuu apuna) SSSAAA Tarvittaessa aluksi erillisinä, mutta lähekkäin, vähitellen aletaan liukua  Joskus S löytyy apuäänteen avulla TSS, KSS, PSS, DSS

S-äänteen harjoittelu  Kokeile sanoihin S sanan lopussa on usein helpoin: kiitosss, ulosss, ylösss S keskellä tuplana S toisen konsonantin kanssa: pitsa, juusto, oksa, poski

R-äänne  R-äänne vaatii kielen liikkeiltä tarkkuutta, napakkutta ja rentoutta  Kuulonvarainen erottelu: kuuluuko sanassa ”rrr” kun sanon rrrekka?  Katsotaan R:n tai D:n paikka hammasvallilla Kieli jumiin ja puhallus kielen ”läpi”  D-äänne ja kielen kuppi tärkeä  Kielen ja leuan liikkeiden eriytyneisyys tärkeää

R-äänteen harjoittelu D:n avulla  D-äänteen kautta kohti napakkaa kielen liikettä ja oikeaa ääntymäpaikka Tarvittaessa N apuna oikean paikan löytämisessä  D-tavut ”hokemina” eli drilleinä (den-den, dn-dn-dn) Toistoja toistoja  Huom! D on napakka ja kieli pysyy piilossa Vrt. T

R-äänteen harjoittelu D:n avulla  D-drilleissä hampaat pidetään vähän erillään, huulet ja hampaat mahdollisimman liikkumatta, vain kieli pomppii!  Tavujen vokaaleja voi vaihdella, voi myös kokeilla muita konsonantteja kaverina Pada pada Kada kada Padatti, tadatti

Harjoitteluvinkkejä  Liikuntaleikit + d-tavuttelut Trampoliini Ruutuhyppy Naruhyppely Autoleikki Pallottelu  Laulaminen D-tavuilla  Selällään pötköttely+vauhditus

R-äänteen harjoittelu D-kielellä  D-kieli Kun D sujuu Sanotaan sanoihin R-äänteen paikalle D  daha, makkada  Podkkana, podtti (aluksi apuvokaali: podokkana, podotti)  Sovitaan joku tilanne, jossa kaikki puhuvat D-kieltä  Sanotaan loruja ja lauluja D-kielellä  Toistellaan leikeissä ja liikkuess a

R-äänteen harjoittelu pikku-r:llä  Pikku-R eli tärytön R-äänne Kieli on hammasvallilla ja sormi hampaiden välissä Tehdään pientä surinaa (mehiläiskieli) Huom! Ei sihinää!  Voi käyttää D:n tapaan sanoissa rrr apu drr apu

R-äänteen harjoittelu  Täryn saamista helpottavat joskus Ajatus auton käynnistyksestä  Den den den drn D-kielisanat  Podkkana, podkkana, podkkana Makuuasento Sähköhammasharjasta saatu ”tärytuntuma”

R-äänteen harjoittelu  Täryn vakiinnuttaminen Toistetaan ja pidennetään Aluksi saattaa olla apua D:n käyttämisestä tukena Tavuissa Sanoissa (löytyykö joku motivoiva sana?)

Kaikkien äänteiden harjoitteluun  Alias-peli tai muistipeli S-, L- tai R-sanoilla tai D-kielellä  Pelissä ennen omaa vuoroa S-, L-, D- tai R-juttu tai suujumppaliike  Toistelua leikeissä ja liikkuessa: esim. Olen käärme ja sihisen, olen dino ja tömistän (D), pallon tai lennokin heitto + S/L/R- tavut tai sana, hyppiminen, taputtaminen  Lentokoneleikki (S, L, D, pikku-r)  Hyödynnä automatkat ja odotteluhetket

Yleistä harjoittelusta  Pieni hetki kerrallaan (5-10min)  Lapsen kehuminen yrittämisestä ja pienestäkin onnistumisesta, kannustus  Säännöllisyys: joka päivä, 5 päivää viikossa Osaksi päivärutiinia: mikä aika teille paras?  Harjoittelutavat lapsen mukaan Leikinomaisesti tai pelin lomassa Liikkuen, laulaen Palkinto

Yleistä harjoittelusta  Aikuinen ohjaa harjoittelua  Kun äänne onnistuu, kokeile missä kohti sanaa se onnistuu helpoiten.  Motivointi Oma hetki äidin tai isän kanssa Tarrataulu, rasti ruutuun, motivaatiopurkki Välitavoitteet

Yleisesti vakiinnuttamisesta  Äänteen löydyttyä tarvitaan usein vielä harjoittelua, jotta äänne tulisi puheeseen  Harjoitustuokiot  Muistuttaminen Sovitaan yhdessä tietty aika, koko aikaa ei korjata Merkki Tiedostamisen vaiheet

 1. Kun vanhempi muistuttaa, niin lapsi huomaa, ettei käyttänyt uutta äännettä >korjaa itse  2. Lapsi huomaa itse, ettei käyttänyt uutta äännettä >korjaa  3. Lapsi huomaa itse, kun on aloittamassa sanaa, että siihen pitää sanoa uusi äänne

Miten autamme lasta parhaiten? Puheterapiaa yksi kerta syksyllä

Miten autamme lasta parhaiten? Puheterapiaa syksyllä Kotiharjoittelu kolme kertaa viikossa

Miten autamme lasta parhaiten? Puheterapiaa syksyllä Kotiharjoittelu kolme kertaa viikossa Päiväkodissa kerran viikossa suujumppaa