Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osana kuntien strategista suunnittelua Vantaa Neuvottelevavirkamies Heli Hätönen Sosiaali- ja terveysministeriö

Hyvinvointi ja terveys strategisena tavoitteena  Kuntalaisten hyvinvointi ja terveys –kuntien strategisena tavoitteena  Hyvinvointi ja terveys –yksi hallitusohjelman viidestä strategisesta tavoitteesta  Terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta –sote-uudistuksen tavoitteena

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lainsäädäntö  Perustuslaki 19 § –Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä  Kuntalaki –Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan (1 §) –Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen (37 §)  Terveydenhuoltolaki 11 §, 12 §, 36 §  Sosiaalihuoltolaki 2. luku

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa 1 Terveydenhuoltolaki (12 §, 13 §)  Seurattava asukkaitten elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin  Hyvinvoinnista ja terveydestä sekä toteutetuista toimenpiteistä raportoitava kunnanvaltuustolle vuosittain  Kerran valtuustokaudessa hyvinvointikertomus –noin 90 % kunnista jo tehnyt, yli 70 % sähköisenä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa 2  Strategisessa suunnittelussa asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, sekä määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet –toimeenpano osana kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua ja päätöksentekoa  Päätösten vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen arvioitava ennakkoon ja otettava huomioon eri toimialojen päätöksenteossa –keinona Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa” (EVA)

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa 3  Yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä –Eri toimialojen välillä –Muiden kunnassa toimivien julkisten toimijoiden sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa  Nimettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutahot –esimerkiksi kunnanjohtaja, kunnan johtoryhmä tai sen jäsen –toimeenpanoa ja seurantaa varten poikkihallinnollinen hyvinvointiryhmä –hyvinvointikoordinaattori tai vastaava, joka huolehtii mm. hyvinvointikertomuksen valmistelusta - yli puolessa kunnissa on jo, uudessa palvelurakenteessa esim. kunnan keskushallinnossa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet ja johtaminen

Valtuuston hyväksymä hyvinvointikertomus Kyllä % (valmisteilla 55)

Väestön terveys- ja hyvinvointitietojen raportointi valtuustolle

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmien kokoonpano

Kärkihankkeita 26 Toimenpiteitä noin 80

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelma  VISIO: Suomi yhdessä rakennettu  Tilannekuva  Kestävä kasvu ja julkinen talous 1.Työllisyys ja kilpailukyky 170 milj. euroa 2.Osaaminen ja koulutus 300 milj. euroa 3.Hyvinvointi ja terveys 130 milj. euroa 4.Biotalous ja puhtaat ratkaisut 300 milj. euroa 5.Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen 100 milj. euroa  Rakennepoliittiset uudistukset  EU- linjaus  Ulko-, turvallisuus ja puolustuspolitiikka  Sisä- ja oikeusasiat sekä maahanmuuttopoliittinen linjaus

Strateginen tavoite: Hyvinvointi ja terveys 10 vuoden tavoite Suomalaiset voivat paremmin ja kokevat pärjäävänsä erilaisissa elämäntilanteissa Jokainen ihminen ko­kee voivansa vaikuttaa, tehdä valintoja ja ottaa vastuuta Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste on ennaltaehkäisyssä, hoitoketjut ovat sujuvia, henkilöstö voi hyvin ja tietojärjestelmät toimivat Uudistuksen myötä yhteisillä varoilla saadaan enemmän terveyttä ja hyvinvointi

Strateginen tavoite: Hyvinvointi ja terveys Hallituskauden tavoitteet: –Terveyden edistäminen ja varhainen tuki ovat vahvistuneet poikkihallinnollisesti päätöksente­ossa, palveluissa ja työelämässä lainsäädäntömuutoksilla sekä paremmalla toimeenpanolla. Terveys- ja hyvinvointierot ovat kaventuneet. –Eri-ikäisten ihmisten vastuuta omasta terveydentilasta sekä elämäntavoista on tuettu. Julkinen palvelulupaus on määritelty yhteiskunnan taloudellisen kantokyvyn puitteissa. Ihmisten erilai­ sissa elämäntilanteissa toimivia valintoja on mahdollistettu enemmän. –Lasten ja perheiden hyvinvointi ja omat voimavarat ovat vahvistuneet. –Ikääntyneiden ihmisten kotiin saatavia palveluja on painotettu. Omaishoitoa on vahvistettu. –Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on parantanut peruspalveluja ja tietojärjestelmiä. –Sosiaaliturvaa on uudistettu osallistavaksi ja työhön kannustavaksi. –Järjestötyö ja vapaaehtoistoiminta ovat helpottuneet ja yhteisöllisyys lisääntynyt normeja pur­kamalla.

Strateginen tavoite: Hyvinvointi ja terveys  Hallituskauden kärkihankkeet: –Palvelut asiakaslähtöisiksi –Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta –Toteutetaan lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma –Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa –Osatyökykyisille väyliä työhön

20 Kärkihanke 2: Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta KUVAUS: Aktiivinen elämäntapa arkipäiväistetään yhdessä ihmisten ja järjestöjen kanssa. Terveelliset elämäntavat tehdään helpoiksi ja houkutteleviksi. TAVOITE: Lisätään terveitä elämäntapoja, kuten liikuntaa, ja vahvistetaan mielenterveyttä jokaisen suomalaisen arjessa sekä loivennetaan hyvinvointi- ja terveyseroja. PÄÄTOIMENPITEET: 1. Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä ja Työterveys 2025 –linjaukset 2. Kärkihankkeen mukaiset kokeilut, juurruttaminen ja levittäminen 3. Toimijoiden yhteistyö uudelle tasolle paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti, mukaan lukien uuden työn ja yrittäjyyden luominen 9/161/162/171/181/17 Päätös rakennus- terveysoh- jelmasta Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä 2025 ja Työterveys linjaukset Kärki- hankkeen mukaiset kokeilut ja juurruttami- nen käynnistyvät Ministeriöiden välisen poikki- hallinnollisen yhteistyön malli valmis Vaikuttavat mallit käyttöön laajalti

Rakennepoliittiset uudistukset Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Tavoitteena terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Uudistus toteutetaan palveluiden täydellisellä horisontaalisella ja vertikaalisella integraatiolla sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä Tavoitteena on ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeä palveluketjujen saumaton kokonaisuus

Järjestämisratkaisu Kuntaa suuremmat itsehallintoalueet –Alueita johtavat vaaleilla valitut valtuustot –Alueita on yhteensä enintään 19 Alueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä alueellaan

I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi 23 Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus KUVAUS: Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretään kuntaa suurempien itsehallintoalueiden vastuulle. Järjestäjällä on vastuu siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa sujuvana palvelukokonaisuutena. Uudistus tukee erillisenä päätöksenä tehtävää aluehallinnon uudistusta. TAVOITE: Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja kustannusten hallinta paranee. PÄÄTOIMENPITEET: 1. Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan järjestämisen rakenteet 2. Siirrytään yksikanavaiseen rahoitukseen 3. Lisätään valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja 4. Varmistetaan ICT:n, digitalisaation ja hyvien käytäntöjen koordinaatio sote-uudistuksen yhteydessä. 4/1610/1510/167/171/ /15 Päätös alueitten määrästä ja rahoituksen perusratkai- susta Linjaukset ICT:n ohjauksesta, rakennus- investointien koordinaatio sta ja vaalien periaatteista Järjestämis -laki lausunto- kierrok- selle HE eduskuntaan Sote- järjestämislak i Vaalit ja muutos- hallinto Järjestämis- vastuu sote-alueille

 Sote-uudistusta toteutettaessa on huolehdittava, että kunnat toimivat myös jatkossa aktiivisesti asukkaittensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja ylläpitämisessä.  Tämän toteuttamiseksi kuntien ja itsehallintoalueiden on toimittava tiiviissä yhteistyössä.  Uudistukseen liittyen tulee myös kehittää kannustinjärjestelmiä, joilla voidaan tukea ja palkita kuntia, jotka ovat kyenneet parantamaan tai ylläpitämään asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä Selvityshenkilöraportti ) Itsehallintoalueiden ja kuntien keskinäiset suhteet erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Miten uudistuksessa toteutetaan  Kuntien ja sote-alueiden yhteistyösuhteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä  Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ohjaavan ajankohtaisen tiedon väestön hyvinvoinnin ja terveydentilan muutoksista hyödyntäminen  Työvälineiden käyttö (mm. hyvinvointikertomus)  Sote-alueen rooli ja vastuut –kannusteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen palvelutuotannossa –kunnille tarjottava asiantuntijatuki ja yhteistyö  Kunnan rooli ja vastuut –edelleen kunnan vastuulla –miten sote-asiantuntemus osaksi poikkihallinnollista työtä –kannusteet jatkaa ja vahvistaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä