Terve Kunta -verkoston jäsenten toiminta 2015

Esitys aiheesta: "Terve Kunta -verkoston jäsenten toiminta 2015"— Esityksen transkriptio:

1 Terve Kunta -verkoston jäsenten toiminta 2015

2 Toiminnan kysely Kysely ja TEAviisarin tietojen hyödyntäminen auttaa suuntaamaan Terve Kunta -verkoston toimintaa Kokemusten ja käytäntöjen jakaminen ja toisilta oppiminen 14 vastausta/ 21 jäsentä

3 Kysymykset Kuvaa kuntasi/ kuntayhtymäsi/ seutukuntasi strategisen johtamisen keskeisimmät vahvuudet (esimerkiksi kolme vahvuutta) terveyden edistämisen aktiivisuudessa vuonna Kuvaa miten näihin onnistumisiin on päästy. Konkretisoi keskeisimmät kehittämiskohteet (kaksi/ kolme), joihin kunnassasi/ kuntayhtymässäsi/ seutukunnassasi keskitytään vuonna Kuvaa miten näitä kehittämiskohteita viedään eteenpäin vuoden aikana?  Mihin kunnassasi/ kuntayhtymässäsi/ seutukunnassasi erityisesti toivottaisiin tukea Terve Kunta -verkostolta vuoden aikana?

4 1.1 Vahvuudet 2015 Hyvinvointitavoitteiden kirjaaminen toiminta- ja taloussuunnitelmaan (7) Esim. Kuopiossa tavoitteet ”työikäisten työelämän olosuhteet paranevat” ja ”nuorten tupakointi vähenee” ovat toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Osallisuuden vahvistaminen eri muodoissaan (7) Esim. Tampereella perustettiin uusi mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasraati ja Jyväskylässä asuinalueiden kehittämistä toteutettiin yhdessä asukkaiden kanssa.

5 1.2 Vahvuudet 2015 Terveyttä ja hyvinvointia koskevan tiedon seuranta ja raportointi valtuustolle (6) Hyvinvointi- ja terveyseroja koskevan tiedon raportointi (4) Johdon sitoutuminen ja poikkihallinnollisuus (5) Esim. Haapaveden – Siikalatvan seutukunnan kunnissa on kirjallinen päätös johtamisvastuusta terveyden edistämisessä, valtuustolle raportoitiin väestöryhmien välisistä terveyseroista ja johtoryhmä seurasi terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä asioita.

6 1.3 Vahvuudet 2015 Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen (5) Esim. Keravalla mielenterveys- ja päihdepalveluiden yksikkö purettiin ja liitettiin osaksi terveyskeskuksen vastaanottotoimintaa. Lisäksi: kaupungin ja eri järjestöjen yhteistyö, työllisyyden edistäminen, terveellisten elintapojen tukeminen eri ikäryhmissä, turvallisuuden edistäminen, vammaisten huomioiminen hyvinvointikertomuksessa ja ennakkoarvioinnin käyttöönotto.

7 2. Työtä on tukenut Kauniainen: ”Toimintamalli on pitkäaikaisen kehittämistyön tulos ja toimintatapoja päivitetään valtuustokausittain ja uusien strategisesti keskeisten haasteiden myötä.” Pori: ”Näiden onnistuminen on edellyttänyt oikeaa asennetta, sitoutumista ja päämäärätietoista toimintaa.” Turku: ”Hyvinvointikertomus on myös integroitu osaksi kaupunkistrategiaa ja em. ohjelmia ja vuosiseurantaan on näiden avulla saatu systemaattisuutta” Vantaa: ”Vantaalla toimii kaupunkitasoinen Hyvinvointiryhmä (Hyry). Ryhmä on toiminut 2000-luvun alusta asti ja Vantaalla on pitkä perinne yhteisen työn tekemisestä ja työhön sitoutunut johto.”

8 3.1 Kehittämiskohteita 2016 Lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemiseen (9). Esim. Vaalassa (Oulunkaari) toteutetaan ”Lähiliikuntaa lapsille, nuorille ja lapsiperheille” –hanke, jossa aktivoidaan perheitä liikkumaan yhdessä. Terveellisten elintapojen edistäminen (9). Esim. Turussa on sovittu yhdeksi kaikkia toimialoja sitoviksi kaupunkitasoisiksi painopisteiksi ylipainon ja liikalihavuuden ehkäisy, erityisesti lapsilla ja nuorilla. Työllistymisen edistäminen (6). Esim. Vantaalla edistetään pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja maahanmuuttajien työllistymistä.

9 3.2 Kehittämiskohteita 2016 Osallisuuden edistäminen (8) Esim. Tampereella suunnitellaan palveluja osana tulevaisuuden palvelumallityötä. Palveluiden kehittäminen (4) sekä Tampereella että Kainuussa mainittiin sähköisten palveluiden kehittäminen. Elinympäristön ja asuinalueiden kehittäminen (4) Esim. Jyväskylässä Hyvinvointia Huhtasuolle -hankkeessa toteutettuja hyviä käytänteitä ja toimintamalleja on tavoitteena soveltaa toiselle asuinalueelle.

10 3.3 Kehittämiskohteita 2015 Kotouttaminen (3) Esim. Utajärvellä pakolaisten kotouttaminen on yhtenä tavoitteena hyvinvoivalle ja turvalliselle kunnalle. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen (3) Vaikutusten ennakkoarviointi otetaan käyttöön tai sen käyttöä edistetään (3) Esim. Kainuun sotessa vahvistetaan toimijoiden osaamista vaikutusten ennakkoarviointi -menetelmän (IVA/EVA) systemaattisessa käyttöönotossa erityisesti eri väestöryhmien näkökulmasta.

11 3.4 Kehittämiskohteita 2016 Yhteistyön edistäminen (2) Esim. Keravalla tavoitteena suunnata kunnan eri hallintokuntien, luottamushenkilöiden ja työntekijöiden toimintaa ja yhteistyötä muun muassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi, mutta yhteistyön ulottuminen myös kaupungin oman toiminnan ulkopuolelle Lisäksi kehittämiskohteiksi mainittiin muun muassa iäkkäiden hyvinvoinnin edistäminen, ehkäisevän päihdetyön tukeminen sekä hyvinvointitiedolla johtaminen ja itsehallintoalueen/ sotealueen valmisteluun keskittyminen.

12 4.1 Toiveet verkoston tuesta
Sote-uudistuksen vaikutukset: kuntiin jää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät (9) Hyvien kokemusten/käytäntöjen jakaminen, toisilta oppiminen, kokemusten vaihto Uudet työkalut ja –menetelmät omassa kunnassa sovellettavaksi Linjaamaan kuntien terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyötä, esim. TEAviisarin tulosten hyödyntäminen Vertaistukea hyvinvointityössä esim. seurantaindikaattoreiden valinnassa

13 4.2 Toiveet verkoston tuesta
Laadulliset ja kokemukselliset hyvinvointimittarit, niiden hyödyntäminen Tietoa hyvinvoinnin edistämiseksi, mm. kustannusvaikuttavuudesta Terveyden edistämisen hyötykerroin Vaikuttavuuden arviointitutkimukset tiedolla johtamisen tueksi Vaikuttavuuden mittaaminen itsehallintoalueilla Myös tietoa mm. työllisyyden edistämisestä, kotona asumisen tukemisesta, lapsiperheiden hyvinvoinnin lisäämisestä, joukkoliikenteen mahdollisuuksista

14 5.1 TEAviisarin kooste Keskeisiä tuloksia
Tietojen kattavuus verkoston kunnissa 16 jäsenkuntaa sekä seutukunnista ja maakuntajäsenestä kaikki kunnat, 39 yhteensä Koko maan tasolla kuntajohdon TEAtiedot toimitti vuonna yhteensä 250 kuntaa (79 % kaikista Suomen kunnista). Terve kunta –verkoston kunnista tiedot toimitti 37 ja tiedot puuttuivat kahdesta kunnasta. Perusopetuksen osalta puuttui tiedot kuudesta kunnasta ja liikunnasta yhdestä. Perusterveydenhuollon tiedot oli kaikista kunnista.

15 5.2 TEAviisarin kooste Keskeisiä tuloksia
 Väestön hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavien päätösten ennakkoarvioinnista oli tehty päätös 11 kunnassa ja 23 kunnasta käyttöönotosta ei ollut päätöstä. Kuntastrategian valmistelussa ennakkoarviointia oli käyttänyt 11 kuntaa. Lautakuntapäätösten valmistelussa ennakkoarviointia oli käyttänyt 14 kuntaa. Suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa ennakkoarviointia oli käyttänyt 17 kuntaa.

16 5.3 TEAviisarin kooste Keskeisiä tuloksia
Väestöryhmien välisiä terveyseroja oli valtuustolle raportoitu 17 kunnassa ja 19 kunnassa raportointia ei ollut tehty. Poikkihallinnollinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä tms. oli nimetty 31 kunnassa ja se puuttui 4 kunnasta. Terveyden edistämisen suunnittelija tai koordinaattori oli 26 kunnassa ja 11 kunnassa ei toimi työtä koordinoivaa viranhaltijaa. Valtuuston hyväksymä laaja hyvinvointikertomus oli 30 kunnassa ja puuttui 7 kunnasta. Kokonaispistemäärä oli 12 verkoston kunnassa koko maan keskiarvoa korkeampi. Vaihteluväli oli laaja.

17 Terveyden edistämisen aktiivisuus 2008-2016 Suunta on oikea!
Kuvio 1. Terveydenedistämisaktiivisuuden kehitys koko maassa