Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA 15.AALTOYHTÄLÖT.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kehäantennit Looppi, silmukka
Advertisements

Luku 1. Siirtotekniikan käsitteitä – Taajuus
Yhtälön ratkaiseminen
SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄN KYTKEYTYMINEN IHMISEEN (DOSIMETRIA)
Valon taittuminen (refraction)
Robust LQR Control for PWM Converters: An LMI Approach
Vuorovaikutuksesta voimaan
6 VIRTAPIIRIN SUUREIDEN SELITYS KENTÄN AVULLA
Kapasitanssi C Taustaa: + A d E _
Mesoskooppinen Josephsonin ilmiö
Signaalit ja muutosilmiöt 2 504T13D, 3 op. RAMK Tekniikka ja liikenne Tauno Tepsa, 2008 kevät.
1.5. Trigonometriset yhtälöt
Valo ja ääni Valon ominaisuuksia heijastuminen värit taittuminen
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA 4.DIVERGENSSI JA DIVERGENSSI TEOREEMA.
SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA)
SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA
Pyörrevirrat TNE FY 7/
SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA 4.DIVERGENSSI JA DIVERGENSSI TEOREEMA.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Kondensaattori lyhyesti
SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA
Anyonit? Suurenergiafysiikkaako? Suunnitelma Kvanttistatistiikka Anyonien ominaisuuksia Kvantti-Hallin ilmiö & CS kenttäteoriaa.
Fysiikka2 Jouko Teeriaho syksy 2004.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
1.4. Integroimismenetelmiä
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 6.TASOAALTOJEN POLARISAATIO.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 3.SÄHKÖMAGNETIIKAN RAJAPINTAEHDOT.
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 4.AALTOYHTÄLÖT.
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA 8.LAPLACEN YHTÄLÖ.
5. Fourier’n sarjat T
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 8.SÄHKÖMAGNEETTISEEN KENTTÄÄN SISÄLTYVÄ ENERGIA.
SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA 8.LAPLACEN YHTÄLÖ.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Väliaineen vastus.
Sähköoppia Elektronin ja protonin varauksen itseisarvoa kutsutaan alkeisvaraukseksi e (protonin varaus on +e ja elektronin –e) Koska atomissa on yhtä monta.
SATE2010 DYNAAMINEN KENTTÄTEORIA
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Valo hiukkasfyysikon silmin Aleksi Vuorinen Helsingin yliopisto Tähtitieteellinen yhdistys Ursa Helsinki,
Virtapiirit.
Suhteellisuusteoriaa
Vaihtovirta Sähkömagneettinen induktio: magneettikentän muutos synnyttää (indusoi) johtimeen jännitteen. Yksinkertaisessa generaattorissa pyörivä kestomagneetti.
AALTOLIIKEOPPIA FYSIIKASSA
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Bn dSyläp. dSsivu dSalap.
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Laplacen yhtälö Sähkötekniikka/MV
Coulombin laki Kahden varauksen välillä vaikuttaa voima F [N], joka on suoraan verrannollinen varauksien (Q1 ja Q2 [C]) suuruuteen ja kääntäen verrannollinen.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto | Sähkötekniikka | SATE2108 Sähkövuo ja Gaussin laki
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Siirrosvirta Sähkötekniikka/MV
Sähkövirta I ja virtatiheys J
Divergenssi / sähkökentät
Vektorikentän A roottori
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Atomin polarisoituminen
Maxwellin yhtälöt integraalimuodossa
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Gradientti Sähkötekniikka/MV
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Magneettikentässä vaikuttavat voimat ja vääntömomentit Sähkötekniikka/MV.
Faradayn laki Muuttuva magneettivuon tiheys B aiheuttaa ympärilleen sähkökentän E pyörteen. Sähkökentän voimakkuutta E ei voi esittää skalaaripotentiaalin.
Staattinen magneettikenttä
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Koordinaatistot Sähkötekniikka/MV
Differentiaalinen pituus- (eli etäisyys-) alkio karteesisessa koordinaatistossa P(x, y, z)
Induktanssin määrittäminen
Derivointikaavoja 1/2 Seuraavissa kaavoissa u jav ovat x:n funktioita; A ja n ovat vakioita Vaasan yliopisto | Sähkötekniikka | SATE2108 Derivointi-
Esityksen transkriptio:

Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA 15.AALTOYHTÄLÖT

Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka 2 / 11 Maxwellin yhtälöt lähteettömässä yksinkertaisessa ei-johtavassa väliaineessa  Lähteetön ->  = 0 ja J S = 0  Yksinkertainen -> lineaarinen, isotrooppinen ja homogeeninen  Ei-johtava ->  = 0  Ominaisuuksia kuvataan permittiivisyyden  ja permeabiliteetin avulla  Faradayn laki(1a) Ampèren laki(1b) Gaussin laki(1c) Magn. kenttä lähteetön(1d) SATE / mv

Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka 3 / 11 Maxwellin yhtälöt lähteettömässä yksinkertaisessa ei-johtavassa väliaineessa Yhtälöt ovat kahden muuttujan (E, H) ensimmäisen asteen diff. yhtälöitä -> voidaan yhdistää joko E:n tai H:n toisen asteen diff. yhtälöksi. Otetaan roottori yhtälön (1a) molemmilta puolilta: Huomioidaan yhtälön (1b) sisältämä tieto: Vektorimatematiikassa on todistettu, että SATE / mv

Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka 4 / 11 Homogeeniset vektoriaaltoyhtälöt Koska kysymyksessä on lähteetön alue (1c) Saa yhtälö muodon Kun otetaan huomioon, että nopeudelle on voimassa yhtälö Vastaavasti: SATE / mv

Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka 5 / 11 Jatkuvan tilan sinimuotoinen vaihtosähkö piirianalyysissä Sinimuotoinen suure esitetään kolmen eri muuttuja avulla Esim. RLC-sarjakytkentäpiirissä kulkeva virta ? Vaikeahko ratkaista matemaattisesti.  suuruus tai huippuarvo (amplitudi),  taajuus ja  vaihekulma SATE / mv

Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka 6 / 11 Jatkuvan tilan sinimuotoinen vaihtosähkö piirianalyysissä Siirrytään käyttämään eksponentiaalimuotoa jännitteestä ja virrasta missä Nyt: SATE / mv

Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka 7 / 11 Jatkuvan tilan sinimuotoinen vaihtosähkö piirianalyysissä Tällöin ratkaistava yhtälö saadaan muotoon Palaaminen aikatasoon tapahtuu kertomalla ratkaisu î sk e j  t :llä ja ottamalla kompleksiluvusta reaaliosa. Jos jännite on annettu muodossa e (t ) = ê sin  t, ratkaisu etenee muuten samoin, mutta siirryttäessä aikatasosta taajuustasoon otetaan imaginaariosa kompleksiluvusta e j  t SATE / mv

Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka 8 / 11 Aikaharmoniset sähkömagneettiset kentät Kenttävektorit, joiden suuruus riippuu paikkakoordinaatista ja jotka ovat sinimuotoisesti ajasta riippuvaisia, voidaan esittää vektoriosoittimina, joiden suuruus on paikasta riippuvainen, mutta ei ajasta Esimerkiksi cos-funktiota noudattava aikaharmoninen sähkökenttä E Tällöin: SATE / mv

Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka 9 / 11 Aikaharmoniset Maxwellin yhtälöt Näin ollen aikaharmoniset Maxwellin yhtälöt voidaan esittää yksinkertaiselle väliaineelle kenttävektoriosoittimien (E, H ) ja lähdeosoittimien ( , J ) avulla: Faradayn laki(2a) Ampèren laki(2b) Gaussin laki(2c) Magn. kenttä lähteetön(2d) SATE / mv

Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka 10 / 11 Aikaharmoniset Maxwellin yhtälöt lähteettömässä ei- johtavassa väliaineessa Aikaharmoniset Maxwellin yhtälöt lähteettömässä (  = 0 ja J =0 ) ei- johtavassa  = 0  väliaineessa: Faradayn laki(3a) Ampèren laki(3b) Gaussin laki(3c) Magn. kenttä lähteetön(3d) SATE / mv

Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka 11 / 11 Homogeeniset Helmholzin vektoriaaltoyhtälöt lähteettömässä ei-johtavassa väliaineessa Aaltoluku: SATE / mv

Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka 12 / 11 Aikaharmoniset Maxwellin yhtälöt johtavassa väliaineessa Jos väliaine on johtava  ≠ 0  siihen muodostuu myös virran tiheys J =  E => Kompleksinen permittiivisyys Aaltoluku: SATE / mv

Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE / mv13 / 13 Häviokerroin tan  c ja häviökulma  c Häviökerroin Hyvä johde: Hyvä eriste: Sama väliaine voi olla hyvä johde pienillä taajuuksilla, mutta häviollinen eriste suurilla taajuuksilla (esim. kostea maa)!