Yhteiskuntatieteiden filosofia 8.4.2011 Jaakko Kuorikoski Selittäminen Yhteiskuntatieteiden filosofia 8.4.2011 Jaakko Kuorikoski

Lähtökohtia Perusajatus: selitys on vastaus kysymykseen Miksi?, Kuinka? Minkä ansiosta? Vrt. kuvailevat mitä-, koska-, kuinka paljon –kysymykset Vrt. Perustelu vastaa kysymykseen: miksi minun tulisi uskoa, että p? Selitys vastaa kysymykseen: miksi p? mahdollinen selitys tekisi selitettävän ymmärrettäväksi, jos pitäisi paikkansa Selittäminen prosessina ja tuotoksena peruskysymykset: mikä tekee selityksestä ymmärrystä tuottavan? millä tavoin selityksiä voidaan arvioida?

Mikä tekee ymmärrettäväksi? Vastaus 1: lainmukainen ennustettavuus  Peittävän lain malli (deduktiivis-nomologinen malli): tapahtuma selitetään johtamalla se alkuehdoista ja ainakin yhdestä lakiväitteestä (C. Hempel)  symmetriaperiaate Jyrkkä empirismi, ei perustavaa eroa selittävän ja kuvailevan informaation välillä. Laajennukset: deduktiivis-tilastolliset (DS) ja induktiivis-tilastolliset (IS) selitykset Lähes universaalisti hylätty näkemys, joka vielä kummittelee joidenkin yhteiskuntatieteilijöiden mielissä.

Miksi DN-malli menee metsään Selitysten asymmetria? Lipputangon varjo Selitysrelevanssi? John Jones syö ehkäisypillereitä ja ei tule raskaaksi. Noiduttu suola liukenee veteen Selittäminen tilanteissa joissa ei ole lakeja? Ceteris Paribus –lait? Selitysluonnokset? P. Railton: informaatiota ideaalisesta selitystekstistä Miksi se, että hämmentävä ilmiö on yleinen, vähentäisi hämmennystä? Tämä lintu on musta koska se on korppi ja kaikki korpit ovat mustia.

Unifikaatio Vastaus 2: maailmankuvamme yhtenäistäminen Painovoimateoria on yhtenäistävä, koska se selittää sekä vuoroveden että taivaankappaleiden liikkeitä Bohrin atomimalli, Mendelin lait, luonnonvalinta… RVT on yhtenäistävä, koska se selittää valintoja markkinoilla, perheessä, uskonnossa… Motivaatio: ajatus selitysregressiosta  selittävyys uskomusjärjestelmän globaali ominaisuus Michel Friedman: mitä vähemmän perustavia tosiasioita, sen parempi Philip Kitcher: mahdollisimman useiden ilmiöiden johtaminen mahdollisimman informatiivisilla argumenttiskeemoilla

Unifikaation ongelmia Kellään ei oikeastaan ole argumenttia sen puolesta, että unifikaatio = ymmäryksen lisääntyminen (E. Barnes). Se että selitys on yhtenäistävä ei tarkoita että se on selittävä sen takia että se on yhtenäistävä. Globaali näkemys ymmärtämisestä ei ole kognitiivisesti (yksilö- tai ryhmätasolla) uskottava. Useat yleispätevät teoriat ovat vaikeammin ymmärrettäviä kuin erikoistapauksensa Esim. kvanttimekaniikan ja lauselogiikan formalisoinnit (P. Humphreys) Entäs jos maailma ei ole kovin siisti? Kitcher: selityssuhteet ensisijaisia kausaalisuhteisiin nähden

Kausaalinen teoria Vastaus 3: syiden tunteminen (Wesley Salmon, Humphreys) Mitkä tekijät tulisi sisällyttää selitykseen, ja mitkä jättää ulkopuolelle? John Jones ei edelleenkään tule raskaaksi Kaikki syyt (tai kausaalisen prosessin osat) eivät ole yhtäläisesti selittäviä emme halua tietää koko syytä, vaan aina relevantin osan tuosta kokonaisuudesta Millä tavoin selitettävät tekijät tulisi kuvata? kuinka yksityiskohtaisesti? millä kuvauksen tasolla (mikro-makro)? Johtopäätös: teoria kausaliteetista ei riitä teoriaksi selittämisestä Johtolanka: selittäminen tapahtuu aina jonkin kuvauksen alaisena

Kontrastiivinen selittäminen Selitysten tavoitteena on jäljittää maailmassa vallitsevia riippuvuussuhteita, mutta selittäminen liittää asioita jollain tavoin käsitteellistettynä Selitämme tapahtuman jonkin aspektin, emme koko tapahtumaa Ei väite siitä mitä selityskysymyksen esittäjällä on mielessä, vaan siitä millaiseen kysymykseen selitys kykenee olemaan vastaus Kontrasti auttaa täsmentämään selityskysymyksen Selityskysymys asettaa vastakkain kaksi yhteensopimatonta asiantilaa, joista toinen on toteutunut. Miksi tapahtui A eikä B:tä? Mitä tarkkaan ottaen selitetään? Kuinka selittävä tekijä poimitaan? Van Fraassen: pragmaattinen teoria selittämisestä Kontrafaktuaalinen kriteeri selittävän tekijän valinnalle: mikä tekijä saa aikaan eron selitettävän ja sen kontrastin välille erot näkyvissä kausaalista kenttää vasten (erottelu taustaehtoihin ja syihin) Miksi Sokrates kuoli? • ateenalaiset pelkäsivät hänen riippumattomuuttaan; • hänet tuomittiin nuorison turmelemisesta; • hän joi myrkkyä; • hän sai sydänkohtauksen; • hän kieltäytyi Kritonin avuntarjouksesta.

Kontrastiivinen selittäminen Kaikki erot eivät ole selittäviä, tarvitaan oikeanlainen riippuvuus ja ajatus taustalla vaikuttavasta mekanismista Hypoteettisiin interventioihin perustuvat kontrafaktuaalit (Woodward) Selittävä informaatio koskee mahdollisten muutosten seurauksia Selityksellinen informaatio vastaa mitä jos asiat olisivat olleet toisin –kysymyksiin (Woodward) Sekä selitettävä että selittäjä ovat kontrastiivisia: c toteutui f:n sijasta, koska x tapahtui y:n sijasta (Jonathan Schaffer)

Invarianssi ja lait Aktuaalinen sovellusala ei tärkeää selityksellisyydelle Aito riippuvuus vs. säännönmukaisuus (vrt. mustat korpit) Invarianssin kuvaus voi sisältää viittauksia tiettyihin paikkoihin ja aikoihin Poikkeukset eivät ole kohtalokkaita selittävyydelle Vrt. ceteris paribus –lait: Selityksellisyys voi riippua vain käytettävissä olevasta informaatiosta Ajatus CP-laeista johtaa vääränlaisen informaation etsimiseen  Soveltuu tieteisiin, jossa ei ole poikkeuksettomia peittäviä lakeja (sikäli kun lakeja ylipäätään on missään)

Konstitutiivinen selittäminen Mekanismi selittää miksi kokonaisuudella on ominaisuus p[p’] Dispositioiden ja ominaisuuksien sekä realisoivien mekanismien välinen suhde ei ole kausaalinen. Vrt etiologinen ja konstitutiivinen selitys: Mikä sai aikaan sen, että organisaatiolle o ilmaantui ominaisuus p [p’], hetkellä t? Minkä ominaisuuksien nojalla organisaatiolla o on ominaisuus p [p’’] (hetkellä t)? Kokonaisuuden ja osien ominaisuuksien välinen riippuvuussuhde ei ole ajallinen prosessi Kokonaisuuden ja osien ominaisuuksia ei voi muuttaa toisistaan riippumatta

Ymmärrys vs. ymmärryksen tunne Ymmärrys tuntemuksena metakognitiota, arvio omasta ymmärryksestä saattaa olla hyvinkin epäluotettava tuntemuksen kalibrointi lienee mahdollista motivoi tiedon etsintää ja etsinnän lopettamista Ymmärtäminen (päättely)kykynä tietoa kohdetta koskevista riippuvuussuhteista kyky tehdä asioita ymmärrykseen kohteella, kyky ennakoida kohteen käyttäytymistä kyky välittää ymmärryksensä Kuorikoski (tulossa):”Simulation and the Sense of Understanding”, Humphreys & Imbert (toim.) Representations, Models and Simulations; Ylikoski & Kuorikoski (2010):”Dissecting Explanatory Power”, Phil. Studies; Ylikoski (2010):”Illusions in Scientific Understanding” de Regt, Leonelli & Eigner (toim.) Scientific Understanding: Philosophical Perspectives.

Mitä saatamme sekoittaa? Kategorisointi ja selittäminen kategorian löytäminen asialle tekee siitä luonnollisemman ja tekee sen selittämisestä vähemmän polttavan kysymyksen Psykologinen essentialismi Kuvailu ja selittäminen “Kyllä tämän täytyy selittää jotakin” Selityshypoteesin selitykselliset ansiot ja sitä puoltavan todistusaineiston vahvuus molemmat vastaavat miksi-kysymykseen Aiottu ja tosiasiallinen selitettävä ymmärryksen vaikutelma syntyy kun onnistumme selittämään jotakin, mutta onko kyseessä se mitä lähdimme selittämään? Selitettävä ja selittäjä kehäpäättelyn tunnistaminen on vaikeaa

Mekanismeilla selittäminen Tieteenfilosofian mekanistinen käänne Mekanismit vs. lait Mekanistinen teoria kausaliteetista (Stuart Glennan) Mekanistinen selittämisen teoria Tapahtumien selittäminen Ominaisuuksien selittäminen (Carl Craver) Tutkimusheuristiikat ja mekanistiset tutkimusohjelmat (Bechtel ja Richardson, William Wimsatt) Mekanistinen ekstrapolaatio (Daniel Steel) Vs. Perinteinen induktio

Mekanismit Mekanismi on rakenne, joka suorittaa funktion osiensa, komponenttioperaatioidensa ja sisäisen organisaationsa nojalla. Mekanismin järjestäytynyt toiminta on vastuussa yhdestä tai useasta ilmiöstä. (Bechtel & Abrahamsen 2005). Carl Craver, Stuart Glennan, Daniel Steel, Woodward: mekanismi on kausaalinen rakenne

Mekanismit Mekanismin esittäminen vastaa kysymykseen “Miten syy-tekijä saa aikaan tietyn seurauksen?” Esim. “Miten keskuspankki voi vaikuttaa rahan tarjontaan?” v: avomarkkinaoperaatioilla, muutoksilla kassareserveissä ja diskonttokoron muutoksella Mekanismin olemassaolon puolesta voidaan argumentoida teorian pohjalta tai tekemällä tarkempia havaintoja syyn ja seurauksen välisistä tekijöistä.

Mekanismit yhteiskuntateoriassa Mekanismipuhe liitetään usein - metodologiseen individualismiin - intentionaaliseen psykologiaan - rationaalisen valinnan teoriaan nämä eivät ole välttämättömiä käsitteellisiä yhteyksiä. Kriittinen realismi (Roy Bhaskar & co.) Mekanismit käsitteellisesti havaitsemattomia, analysoitavissa nojatuolista käsin. Kts. Kuorikoski ja Ylikoski:”Kausaliteetti ja kriittinen realismi”, Sosiologia 2006:1.

Mekanismit yhteiskuntatieteissä Mekanismit yksilöidään yhteiskuntatieteissä usein systeemin osien vuorovaikutuksen muodon perusteella. Ts. abstraktioina konkreettisista järjestelmistä. (Kuorikoski 2009: “Two Concepts of Mechanism”, ISPS 23(2).) Erilaiset markkinamuodot Valintamekanismi Syrjäyttäminen (Crowding out) Diffuusio Itsensä toteuttavat ennusteet Hämähäkinverkko Hotellingin jäätelönmyyjät Schellingin shakkilauta …

Mekanismit yhteiskuntatieteissä Teoriat mekanismeista ovat keskitason teorioita (Robert K. Merton). Mekanismien teoreettinen/selittävä rooli ei ole rajoittunut “positivistiseen” tutkimukseen, kvantitatiivisuuteen tai rationaalisen valinnan teoriaan. Useat kvalitatiiviset, tulkitsevat tapaustutkimukset jäljittävät mekanismeja. (Daniel Steel)

Mekanismien jäljittäminen Esim. Bronislaw Malinowskin päättely Trobriand -saarilla vallitsevista myötäjäiskäytännöistä ja myötäjäisinä käytetyn jamssin sosioekonomisesta tärkeydestä vaimojen omaamisen ja vaurauden ja vaikutusvallan väliseen kausaalisuhteeseen (Steel 2004): nuorikkojen veljet antoivat myötäjäisinä jamssia tulevalle aviomiehelle ja tämä puolestaan pystyy ostamaan palveluksia ja lisäämään näin vaikutusvaltaansa Malinowski poimi kaksi edellä mainittua invarianttia riippuvuussuhdetta, jotka yhdessä muodostavat moniavioisuuden ja vallan yhdistävän sosioekonomisen mekanismin.

Mekanismien jäljittäminen Esim. Jeremy Dent (1991) osoittaa, kuinka British Railwayn vasta nimitetyt ‘bisnesmanagerit’ onnistuivat asteittain toteuttamaan uudistuksia laskentajärjestelmissä. Muutamassa vuodessa nämä uudistukset muuttivat organisaation rutiineja ja tapoja käsitteellistää organisaation toimialue, suhteet asiakkaisiin ja valtioon, käsityksen ajasta yms. Lyhyen tähtäimen taloudelliset näkökohdat tulivat hallitseviksi. Voiton tuottamisesta tuli toiminnan päätavoite kun aiemmin junien, raiteiden ja muun kaluston kunnosta vaaliminen oli keskeinen tehtävä.

Mekanismien jäljittäminen Laskentajärjestelmät ja ihmisten tavat käsitteellistää toimintaansa (tulkinnat) muodostavat yhdessä mekanismin, jonka kautta BM:t muuttivat organisaation toimintaa. Myös tulkitseva tutkimus sisältää kausaalista selittämistä ja sosiaaliset mekanismit voivat sisältää ”merkityksellisiä” osia. Tulkitsevakin tutkimus ylittää usein tutkittavien ”elämismaailman” näkökulman.

Voiko funktiolla selittää? Hopi intiaanit tanssivat sadetanssia, koska se ylläpitää sosiaalista koheesiota. Kenkätehtaat ovat nykyään suuria skaalatuottojen takia. Protestanttisuus vahvistui varhaismodernissa Euroopassa, koska se edisti kapitalismin kehittymistä. Lakiehdotusten esitystä ja niistä äänestämistä säädöstellään, jotta ei-transitiiviset preferenssit eivät johtaisi päätösten syklisyyteen.

Funktionalismi Funktionaalinen selitys: systeemin ominaisuuden olemassaolo tai säilyminen selitetään osoittamalla miten sen kausaaliset vaikutukset edesauttavat systeemin säilymistä. Oletus “dynaamisesta tasapainosta”

Funktionalismi Vertaa: Sydämen lyömisellä on selkärankaisissa verenkierron ylläpitämisen funktio Sydämen lyömisellä on selkärankaisissa on verenkierron ylläpitämisen vaikutus Sydämen lyöminen aiheuttaa syke-ääniä. Sadetanssilla on sosiaalista yhteenkuuluvuutta vahvistava ?.

Hempelin kritiikki Ajanhetkellä t, systeemi s toimii onnistuneesti kontekstissa c (systeemin tila ci ja ympäristö ce). s toimii onnistuneesti c:n kaltaisessa kontekstissa vain jos välttämätön ehto n täyttyy. Jos s:llä olisi ominaisuus i, niin ominaisuuden seurauksena ehto n täyttyisi. ------------------------------------------------------------- (Siispä,) hetkellä t, ominaisuus i on läsnä s:ssä. Tämähän on takajäsenen vahvistamista!

Elsterin kritiikki Ulysses and the Sirens (1979): ‘Instituutio tai säännöllinen käyttäytyminen X on selitetty sen funktiolla Y ryhmässä Z jos ja vain jos: 1 Y on X:n kausaalinen vaikutus. 2 Y on hyödyksi Z:lle. 3 Y ei ole X:n aiottu seuraus. 4 toimijat Z:ssa eivät tunnista Y:tä – tai ainakaan kausaalisuhdetta X:n ja Y:n välillä. 5 Y ylläpitää X:ää Z:n läpi kulkevan kausaalisen takaisinkytkentämekanismin avulla Elster: Hyvin harvat yhteiskuntatieteelliset selitykset täyttävät nämä ehdot.

Valikoitumisselitykset Tavallinen takaisinkytkentämekanismi biologiassa: luonnonvalinta Valikoitumisselitys edellyttää: Muuntelua Kopioitumista Valikoimista Kuinka uskottavaa tämä on yhteiskuntatieteissä? Valikoitumis”selitys” oletukselle yritysten voitonmaksimoimisesta Kulttuurievoluutio ja memetiikka