Selittäminen.

Esitys aiheesta: "Selittäminen."— Esityksen transkriptio:

1 Selittäminen

2 Selittämisen teoriat Peittävän lain mallit (Hempel)
 Nykyteorioiden keskeinen motivaatio on korjata subsumptiomallin heikkouksia. Kausaaliset selittämisen teoriat (Salmon, Woodward, Hausman etc.) Unifikaatioon perustuvat teoriat (Friedman,Kitcher)

3 Unifikaatio Perusidea: selitys on sitä parempi, mitä suuremman joukon erilaisia ilmiöitä annettu teoria selittää: tämä teoria (tai joukko argumentteja) tarjoaa yhtenäisen (unified) selityksen noille ilmiöille. Esim. Painovoimateoria on yhtenäistävä, koska se selittää sekä vuoroveden että taivaankappaleiden liikkeitä.

4 Unifikaatio Kitcher: johdetaan useiden erilaisten ilmiöiden kuvauksia käyttämällä aina uudestaan muutamaa harvaa yksinkertaista argumenttiskeemaa. Selitykset ovat myös sitä parempia mitä tiukempia vaatimuksia skeemoille annetaan (stringency). Selitysvaranto (explanatory store): joukko argumenttiskeemoja joka tuottaa yhdenmukaisimman mahdollisen uskomusjoukon tiettynä ajanjaksona.

5 Unifikaation ongelmia
Mitä tekemistä unifikaatiolla on selittämisen kanssa? Erityisesti yhteiskuntatieteissä: Onko kukaan valmis pitämään teoriaa selittävänä vain siksi että se on yhdenmukainen jonkin yleisesti käyttökelpoiseksi katsotun teorian (esim. Rationaalisen valinnan teorian) kanssa? mm. Cartwright: Entä jos maailma onkin tosiasiallisesti joukko monimutkaisia ilmiöitä, joita mikään yksittäinen teoria ei voi selittää? Jne..

6 James Woodward: Making things happen 2003
Woodward yhdistelee intuitioita kontrafaktuaalisista, kontrastiivisista ja kausaalis-mekanistisista kausaliteetin ja selittämisen teorioista ottaen keskeiseksi käsitteeksi manipulaation. Kausaalinen selittäminen tarkoittaa sitä, että annetaan informaatiota tekijöistä joista ilmiö riippuu. Selitykset ovat vastauksia mitä-jos-asiat-olisivat-olleet-toisin –kysymyksiin. Perusidea on kiinnittää kausaliteetin idea tutkimuskäytäntöön: tutkijat pitävät tärkeänä, että kausaalisuhteita voi manipuloida. W-kysymykset ilmaisevat idean kontrastiivisesta ja kontrafaktuaalisesta selittämisestä. The intervention account makes the epistemological role of experimentation in establishing causal and explanatory relationships transparent.

7 Motivaatio Tarjota teoria siitä miten tutkijat itse ymmärtävät kausaliteetin ja selittämisen: manipuloimalla muuttujia voimme saada aikaan systemaattisia muutoksia toisissa muuttujissa. Non-reduktionistinen teoria: W ei yritäkään väittää että teorian keskeiset käsitteet (interventio) eivät olisi jo valmiiksi kausaalisia. Silti mjien x ja y välisen kausaalisuhteen kuvaukseen ei edellytetä tietoa tuosta nimenomaisesta suhteesta, vaan tietoa muista systeemin ominaisuuksista. Vrt. Kincaid: ellei yhteiskuntatieteissä olisi kausaalista selittämistä, emme voisi käyttää yhteiskunnallista tietoa mihinkään. Pelkällä ymmärtämisellä ei voitaisi suunnitella yhteiskuntaa.

8 Motivaatio Soveltuu paremmin yhteiskuntatieteisiin, koska selittämiselle ja kausaliteetille keskeistä on invarianssi lainomaisuuden sijaan. Kokeiden tekemisen logiikka on sisäänrakennettu kausaliteettiin. Selittämisen täytyy perustua seikoille, joista meillä voi olla tietoa (vrt. Hempelin vaatimus explanansin totuudesta). Lait vs satunnaiset yleistykset. Näiden välistä ei löydy mitään. Invarianssi tarjoaa tällaisen käsitteen.

9 Kontrafaktuaalit W:lle relevantit kontrafaktuaalit koskevat interventioiden seurauksia: ’jos muuttujaa X muutettaisiin näin, muuttuja Y saisi tuon arvon’.

10 Kausaliteettikäsitys
Vrt. Sober 1983: tasapainoselitykset eivät ole kausaalisia, koska ne eivät anna etiologista kuvausta siitä tosiasiallisesta historiallisesta kehityksestä, joka vei (tai veisi) tasapainoon. Vrt. Salmon: kausaliteetti vaatii spatiotemporaalisesti toisiinsa kosketuksissa olevia prosesseja. Woodwardin näkemys kausaliteetista on näissä suhteissa heikompi  se soveltuu yhteiskuntatieteisiin.

11 Kausaliteetti Määritellään invarianssin avulla: yleistys kuvaa kausaalista relaatiota jos se on invariantti (’muuttumaton, ’toimii samalla tavalla’) kun siihen vaikutetaan interventioilla. Invarianssia voi verrata lakeihin, mutta niillä on tärkeitä eroja: se vaatii että on olemassa olosuhteita, joissa interventio muuttujalle X ei riko itse kausaalisuhdetta X:n ja Y:n välillä, muttei vaadi ettei tuo suhde koskaan voi rikkoutua. Some interventions but not necessarily all. The connection between causation and experimentation is built into the content of causal claims. When there are circumstances in which some interventions on C would not break down the causal relationship between C and E, the relationship is invariant. If a relationship is to qualify as causal, it must be invariant under some but not all I’s. Invariance is relative to I’s and BC’s.

12 Invarianssi Esim. Hooken laki F=-kX jousille on invariantti sellaisten interventioden suhteen, jotka eivät riko itse jousta, mutta riittävän suurella voimalla itse jousikin saadaan rikki, eikä ylläoleva kaava enää kuvaa kausaalirelaatiota oikein. Invarianssi on siis suhteellinen mahdollisille interventioille. Se on myös suhteellinen taustaolosuhteille: esim. Phillipsin käyrä. Huom kausaation ja korrelaation välinen ero: jos kaksi asiaa on seurauksia kolmannesta, niiden välillä voi olla korrelaatio, mutta ellei kausaatiota ole, niitä ei voida muuttaa vaaditulla tavalla: esim. barometrin muuttaminen.

13 Intervention perusidea:
Muuttamalla interventiolla I X:ää muutetaan Y:tä siten, että kaikki muutokset Y:ssä johtuvat vain X:n muutoksesta. I ei kuitenkaan vaikuta suoraan Y:hyn, vaan vain X:n kautta.

14 ’X on Y:n syy’ Jos i) on olemassa mahdollinen interventio joka muuttaa X:n arvoa s.e. ii) sen toteuttaminen muuttaa Y:n arvoa. Manipuloitavuusteoria: Välttämätön ja riittävä ehto sille, että X on Y:n suora syy muuttujajoukon V suhteen on että on olemassa mahdollinen interventio I joka vaikuttaa X:ään ja joka muuttaa Y:tä kun joku tai kaikki muut muuttujat V:ssä (Zi) pidetään vakiona.

15 Entä jos Interventiota ei voida tehdä: esim. emme voi muuttaa kuun liikerataa, emmekä saada aikaan valoa nopeampaa liikettä. Mahdolliset interventiot riittävät. Entä jos 1) Y=aX+cZ 2) Z=bX Kun a=-bc, muuttamalla X: ää, Y ei muutu mitenkään. Hesslow’n esim. e-pillerit aiheuttavat verentukkeumaa ja ehkäisevät raskauksia, joka ehkäisee verentukkeumaa.

16 Kontribuoivat (suorat) syyt ja kokonaissyyt
Välttämätön ja riittävä ehto sille, että X on Y: suora syy: on olemassa mahdollinen interventio X:lle joka muuttaa Y:tä kun kukin X:n ja Y:n välissä olevista syistä pidetään intervention avulla vakiona. Esim. Poimitaan vain naisia, jotka jo ovat raskaana. Contributing causes: perhaps the effect of X on Y is null because of a cancellation.

17 Modulaarisuus On kausaalisuhteiden kuvausvälineiden ominaisuus (vrt. Simon:in Hora ja Tempus) Joukko yhtälöitä on modulaarinen jos on mahdollista korvata minkä tahansa yhtälön riippuva muuttuja interventiolla muuttamatta muita yhtälöitä. Modularity; a system of equations is modular if i) each equation is level-invariant under some range of interventions and ii) for each equation there is a possible intervention on the dependent variable that changes only that equation while the other equations in the system remain unchanged and level-invariant. Modularity: equation invariance, level-invariance: within equations

18 Interventiot I on interventiomuuttuja X:lle Y:n suhteen joss se toteuttaa seuraavat ehdot: 1 I muuttaa X:ää (I causes X). 2 I toimii katkaisimena kaikille muille muuttujille, jotka muuttavat (cause) X:ää. 3 Mikä tahansa suunnattu polku I:stä Y:hyn kulkee X:n kautta. I ei suoraan muuta Y:tä eikä ole syy Y:n muille syille, paitsi niille jotka koskevat itse I-X-Y yhteyttä. I as a switch; e.g. the power button for a radio; A variable S acts as a switch for X with respect to V iff there is some value of S for which changes in V will change X and some other value of S for which changes in V will not change X and for which the value of X is determined by the value of S alone. Consider Treatment T of disease D, and recovery R 1) The treatment variable should be determined entirely by the experimenter’s intervention. (nobody else is giving some other medication to the patient.) 2) If the I:s are correlated with certain other causes of recovery besides T, this will undermine the reliability of the experiment. 3) I should not affect recovery independently of T but only, if at all, through it.

19 Interventiot 4 I on riippumaton kaikista muuttujista Z jotka muuttavat (cause) Y:tä ja joka on polulla joka ei kulje X:n kautta. 5 I ei muuta Y:n ja muiden syiden Z suhdetta jotka eivät ole ole polulla X:stä Y:hyn.

20 Esimerkki T=Treatment, R= Recovery, K=Killing a bacterium
I is uncorrelated with other causes of recovery There are no causes of R that are correlated with I or caused by I that affect R independently of the I-T-K-R chain. I affects R only through T, not independently  I must not be a common cause of T and R The treatment variable should be determined entirely by the experimenter’s intervention. (nobody else is giving some other medication to the patient.) 2) If the I:s are correlated with certain other causes of recovery besides T, this will undermine the reliability of the experiment. 3) I should not affect recovery independently of T but only, if at all, through it.

21 Invarianssi ja lait Yleistyksen selittävyydelle ei ole keskeistä se, onko sillä poikkeuksia (laki vs. sattumanvarainen yleistys)vaan se onko se oikealla tavalla invariantti. Ceteris paribus lait ja completer-yritykset: nämä eivät onnistu, koska ne eivät kerro miten ceteris paribus laki täydennetään: ehto sille, että selitykset käyttävät vain saatavissa olevaa informaatiota ei täyty. If a Generalisation is made exceptionless but it does not provide answers to any w-questions, there is no explanatory improvement. Examples: the car pedal and looking under the hood. Lucas critique: The Phillips curve is not invariant to changes in information; Eployment will rise as a result of inflation only if individuals systematically mistake absolute price rise as a relative one, and do this for a long time. It is the range of interventions and changes over which a generalization is invariant and not the traditional criteria that are crucial both to whether or not it is a law and to its explanatory status. Note that with this view, it is not necessary to argue that there are laws in the social sciences in order for us to be able to explain.

22 Lait ja kontrafaktuaalit
Monet yleistykset toteuttavat kontrafaktuaaleja, mutta ne eivät ole lakeja eivätkä invariantteja. Museon toimintaperiaatteen mukaan. G: kaikki Sisleyn maalaukset ovat huoneessa 18. Et tiedä toimintaperiaatteesta, ja kysyt huoneessa 17 onko annettu maalaus Sisleyltä ja saat vastauksen: KF: Jos tämä olisi Sisleyltä, se olisi huoneessa 18. The problem is thus that the G supports the counterfactual, but it is still no law: if we were to intervene by bringing in a Sisley into room 3 (without the museum folks knowing), the G would be false.