Sosiaalisen kehityksen keskeiset kysymykset Perimä vs. ympäristö Aiemmin: - mm. Gesell: ”Geenit ohjaavat kehitystä” vs. Watson Nykyään: Kumpikin tekijä vaikuttaa, mutta kuinka ympäristö ohjaa ja muokkaa perinnöllisten piirteiden ilmenemistä? Mikä on lapsen oma rooli kehityksessään? Aiemmin: passiivisia, ulkoisten voimien ohjaamia Nykyään: aktiivisia agentteja, ohjaavat kehitystään. Uteliaita oppimaan ja hakeutumaan vuorovaikutukseen. Muilta saadusta tiedosta tehdään tulkintoja, jotka ohjaavat sosiaalista käyttäytymistä.

Mikä on sopiva yksikkö sosiaalisen kehityksen opiskelussa?  Aiemmin: lapsi Nykyään: lapsi, sosiaalinen suhde (äiti-lapsi, kaksi lasta), sosiaalinen ryhmä (perhe, ystäväpiiri). Onko kehitys jatkuvaa vai jaksottaista? Onko käyttäytyminen laadullisesti erilaista eri vaiheissa vai kehittyykö uusi kyky aiemmin opitun pohjalle? Riippuu siitä, kuinka pitkää aikaväliä tarkastellaan: pitkällä aikavälillä vaiheet näkyvät, lyhyellä aikavälillä huomataan, etteivät muutokset tapahdu itsestään vaan aina seurauksena jostakin. Nykyään: sosiaalinen kehitys jatkuvaa, mutta siihen kuuluu vaiheita, joissa muutokset ovat suhteellisen äkillisiä.

Onko sosiaalinen käyttäytyminen seurausta tilanteesta vai yksilöstä? Lapset etsivät luonnostaan tilanteita, joissa voivat ilmaista persoonallisuuttaan. Onko sosiaalinen kehitys samanlaista eri kulttuureissa? Osa painottaa samanlaisuutta, osa kulttuurin merkitystä. Useimpien mielestä jotkin sosiaalisen kehityksen puolet ovat universaaleja, osa taas kulttuurista riippuvaisia.

Onko sosiaalinen oppiminen erilaista eri historian aikakausina? Yhteiskunnalliset muutokset (teknologia, avioerojen lisääntyminen, päivähoidon lisääntyminen) Historialliset tapahtumat (sodat, luonnonmullistukset) Onko sosiaalinen kehitys yhteydessä muihin kehityksen alueisiin?   Esim. motoristen taitojen kehitys, kuten osoittaminen, helpottaa vuorovaikutusta ennen puhekyvyn kehitystä. Kognitiivisten kykyjen kehitys helpottaa mm. toisten käyttäytymisen tulkintaa.

Kuinka tärkeä on äidin rooli lapsen sosiaalisessa kehityksessä Kuinka tärkeä on äidin rooli lapsen sosiaalisessa kehityksessä? - Etenkin Freud korostanut äidin merkitystä. - Nykyään uskotaan useiden yksilöiden ja ryhmien vaikuttavan kehitykseen. Kulkeeko kaikkien sosiaalinen kehitys samalla lailla? - samoista lähtökohdista eri pisteeseen/erilaisista lähtökohdista samaan pisteeseen - elämäntilanteisiin reagoidaan eri tavoin

Kuinka arvioimme lasten sosiaalista kehitystä?  - lapsen (sukupuoli, ulkonäkö), aikuisen (masennus, väkivaltaisuus) ja tilanteen ominaisuudet (luokkahuone vs. puisto) vaikuttavat arviointiin. Lapsen käyttäytymisen leimaaminen voi lisätä tämän negatiivista käytöstä. Määrittävätkö kehityspsykologit yksinään sosiaalisen kehityksen?  - lastenlääkärit, psykiatrit, antropologit, ekonomit, sosiologit, historioitsijat, geenitutkijat…

Sosiaalisen kehityksen teorioita 1. Psykodynaaminen perspektiivi Freud - biologiset vietit ja vaistot ohjaavat, ympäristö muokkaa. id, ego ja superego Jaksottaisuus: oraalinen, anaalinen ja fallinen (Oidipus ja Electra kompleksit), latenssivaihe ja genitaalinen vaihe. Vaikutukset aikuisuuteen

Freud, ympäristön merkitys 8 kehitysvaihetta vauvasta vanhuusikään Erikson Freud, ympäristön merkitys 8 kehitysvaihetta vauvasta vanhuusikään Edellinen tehtävä tulee suorittaa ennen seuraavaan siirtymistä + Varhaisten vuosien, perheen ja vuorovaikutuksen merkitys - Ei empiiristä tukea, aineiston luotettavuus ja keräystavat, lapsuuden seksuaalisuuden korostus

2. Oppimisteoriat - Jatkuvuus, passiivisuus Klassinen ehdollistuminen (Pavlov, Watson) Välineellinen ehdollistuminen (Skinner) Vaistojen pelkistymisen/alenemisen teoria (Hull): ehdollistuminen johtaa oppimiseen vain, jos se liittyy johonkin perusviettiin. + fobioiden poistaminen, lasten käytösongelmat - Ikäryhmien ja biologisten erojen huomiointi

3. Kognitiivisen oppimisen näkökulma Bandura: - sosiaalisen oppimisen teoria (tarkkaavaisuus, säilyttäminen, jäljittely, motivaatio) vastavuoroinen määrittely Pystyvyyden tunne + kiistämätön - Mallioppimisen ja pystyvyyden tunteet muutos iän myötä, perimän vaikutus, laboratorio-kokeita, kulttuurierot