Tutkimustyypit ja tutkimusasetelmat Terveyden tutkiminen Tutkimustyypit ja tutkimusasetelmat

Tutkimustyyppi Perustutkimus etsii ja tuottaa uutta tieteellistä tietoa esimerkiksi pyrkii tunnistamaan sairauksia aiheuttavia geenejä Soveltava tutkimus hyödyntää käytäntöön perustutkimuksen tuloksia kehittää lääkkeitä ja rokotteita perustutkimuksen selvittämiin sairauksiin

Tutkimustyyppi Teoreettinen tutkimus ongelman ratkaisu kirjallisuuden ja jo julkaistujen tutkimusten läpikäynnin avulla Empiirinen tutkimus perustuu aineistoon kerätään aineistoa ja tehdään havaintoja tutkimuskohteen laadusta ja määrästä

Laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus pyrkii ymmärtämään tutkimuskohdetta ei pyri yleistyksiin kohdejoukko pieni ja tarkoitukseen sopiva analysoidaan tutkittavien ajatuksia ja kokemuksia, joihin perustuen pyritään rakentamaan kokoavia käsityksiä kohteesta ja ymmärtämään sitä esim. uuden hoitomuodon kehittely

Määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimus pyrkii tulosten yleistettävyyteen tietoa kerätään suurelta joukolta, jolloin saadaan suuret aineistot tutkimuskohdetta kuvataan ja selitetään numeroiden ja tilastojen avulla pyritään luokitteluihin, syy-seuraus-suhteiden löytämiseen ja vertailuun

Määrällinen ja laadullinen samassa tutkimuksessa usein täydentävät toisiaan samassa tutkimuksessa käytettyinä esim. tupakoinnin yleisyydestä eri ikäryhmissä saadaan tietoa määrällisellä otteella, tupakoinnin syistä henkilökohtaisella tasolla puolestaan laadullisella otteella

Tutkimusasetelma Tarkoittaa tutkimuksen toteuttamiseen liittyviä käytännön järjestelyjä esimerkiksi: Miten aineisto kerätään? Millä aikavälillä ainesto kerätään?

Tutkimusasetelma 1 Poikittaistutkimus Pitkittäistutkimus aineisto kerätään tiettynä ajankohtana tai lyhyen ajanjakson aikana ei mahdollista päätelmiä syy- seuraus-suhteista antaa tietoa ilmiön yleisyydestä (prevalenssi) antaa nopeasti tietoa Pitkittäistutkimus seurataan samoja henkilöitä jopa useiden vuosien ajan (seurantatutkimus) mahdollistaa muutosten havainnoinnin ja päätelmät syy-seuraus-suhteista antaa tietoa riskistä ja ilmaantuvuudesta (insidenssi)

Tutkimusasetelma 2 käytössä pitkittäistutkimuksessa Prospektiivinen tutkimus suuntautuu ajassa eteenpäin ilmiötä tai ihmisiä seurataan jopa kymmeniä vuosia Retrospektiivinen tutkimus katsoo menneeseen tutkittavat kertovat takautuvasti tutkimuksen kohteena olevista asioista

Tutkimusasetelma 3 Käytössä pitkittäistutkimuksessa Tapaus-verrokkitutkimus tiettyyn tautiin sairastuneet (tapaukset) sekä heille vertailuryhmä (verrokit) terveinä säilyneistä molemmilta selvitetään aiempi historia (perimä, elintavat, altisteet jne.) ja pyritään löytämään sairastumisen syyt retrospektiivinen Kohorttitutkimus seurattaviksi toistaiseksi terve ryhmä, josta osa on altisteisia (esim. tupakointi) ja osa altisteettomia (ei-tupakoivat) seurataan ajassa, kuka sairastuu vahvoja päätelmiä syy- seuraussuhteista prospektiivinen

Tutkimusasetelma 4 Käytössä pitkittäistutkimuksessa Kokeellinen tutkimus kaksi samankaltaista ryhmää; koeryhmä altistetaan tutkittavalle asialle, vertailuryhmä ei ryhmät tutkitaan ennen altistusta ja sen jälkeen kaksoissokkotutkimus lisää luotettavuutta esim. uuden lääkkeen testauksessa Korrelatiivinen tutkimus tutkii ilmiöiden välisiä yhteyksiä, esim. miten yleistä on päänsäryn ja valvomisen esiintyminen samoilla henkilöillä ei kuitenkaan kerro asioiden riippuvuussuhteita; johtuuko päänsärky valvomisesta vai valvominen päänsärystä