Yhteiskuntatieteiden filosofia Kf 270 Aki Lehtinen

Kurssin suorittaminen ja kurssimateriaali 5 op: Opetus periodilla IV ( ) (ei kuitenkaan eikä 15.4.) - ke S20A sh 334d ja - pe S20A sh 303 Lisäksi lukemisto: Pettit, Philip (1996): "Institutional Design and Rational Choice", in The theory of institutional design, ed. Robert E. Goodin, Cambridge University Press, Cambridge, pp Woodward, James (2000): "Explanation and Invariance in the Special Sciences", The British Journal for the Philosophy of Science, vol. 51, no. 2, pp Luentomateriaali: – wiki.helsinki.fi  yhtietfil

Tiede, filosofia ja tieteenfilosofia Miksi filosofi olisi kiinnostunut tieteestä? - Tiede on ylin tiedollinen auktoriteetti - yhteiskuntafilosofinen kiinnostus tieteeseen instituutiona (tieteentutkimus) - yhteiskuntafilosofian ja yhteiskuntatieteen filosofian suhde - tiede ei ole vain havaintojen tekemistä, vaan siihen liittyy aina myös teoreettista pohdintaa, käsitteellistä analyysiä ja ontologisia oletuksia - filosofisen tutkimuksen relevanssi riippuu empiirisestä tiedosta Tieteen ja filosofian välillä on jatkumo (naturalismi)

Kahdenlaista naturalismia 1)Yhteiskuntatieteilijän tulee käyttää aivan samoja menetelmiä kuin luonnontieteilijänkin. 2)Filosofin tulee tutkia kohdetieteitä tieteellisillä menetelmillä.

Filosofian ja tieteen eron historiaa Tieteen ja filosofian erottaminen uusi keksintö – yliopistojärjestelmän disiplinisoituminen luvulla – 1900-luku täynnä yrityksiä palauttaa yhteys Yhteiskuntatieteiden ja filosofian suhde – yhteiskuntatieteiden juuret 1700-luvun valistusfilosofiassa – vielä 1800-luvulla selvä kytkös yhteiskuntafilosofian ja -tieteiden välillä – yhteiskuntafilosofia ilman tietoa yhteiskunnasta?

Yhteiskuntatieteiden filosofian tehtävä Tieteenfilosofia yleensä: – kaksi suuntaa kiinnostukselle: tieteeseen liittyvät filosofiset ongelmat ja tieteellisen tiedon filosofinen merkitys – yleinen tieteenfilosofia vs. erityistieteiden filosofiat Yhteiskuntatieteiden filosofia: – yhteiskuntatieteiden ja niiden kohteiden herättämät filosofiset kysymykset: käsitteelliset, metodologiset, ontologiset, metateoreettiset ja normatiiviset kysymykset – yhteiskuntatieteellisen tiedon arviointi filosofisiin tarpeisiin: mitä on yhteisöllisyys, valta, identiteetti jne.

Käsitteitä Metodologia tutkii eri tieteenalojen peruskäsitteitä, teorian rakennetta ym. Metodi on erityinen tapa, jolla tutkija yrittää saada tietoa maailmasta. (Method = meta hodos; ‘tietä pitkin’), vrt. ‘tekniikka’. Esimerkkejä metodityypeistä: kokeellinen, matemaattinen, komputationaalinen, tulkitseva ym. Esimerkkejä metodeista: Survey, tilastolliset menetelmät, osallistuja- havainnoitsijameneltelmä ym.

Yhteiskuntatieteen tekemiseen liittyvät tieteenfilosofiset kysymykset Yhteiskuntatieteellinen käsitteen- ja teorian muodostus - Käsitteiden heuristiset ja selittävät tehtävät (valta, identiteetti, normi, habitus…) - Onko “teoria” joukko peittäviä lakeja, mallinrakennusohje vai joukko malleja? - Pitääkö teorian koskea yksilöiden käyttäytymistä? - Ovatko tutkimuskohteen käsitteet ensisijaisia?

Yhteiskuntatieteen tekemiseen liittyvät tieteenfilosofiset kysymykset Havaintojen ja ilmiöiden suhde – Haastattelututkimukset ja validiteetti – “Triangulaatio” – Kuinka riippumattomia yhteiskunnalliset ilmiöt ovat havaintojen tekemisestä? Kuinka atomistisia? – Kausaalinen päättely tilastollisesta aineistosta Realismi – Ovatko yhteiskuntatieteiden teoreettiset oliot pelkkiä konstruktioita?

Yhteiskuntatieteen tekemiseen liittyvät tieteenfilosofiset kysymykset Selittäminen – Miten yhteiskuntatieteelliset selitykset toimivat? – Inhimillisen toiminnan intentionaalisuus ja merkityksellisyys sekä kulttuuriset, jaetut merkitykset. Onko tulkittavan näkökulma ensisijainen yritettäessä ymmärtää yksilöä? Entäpä yhteisöä? – Miten rakenteelliset selitykset toimivat?

Yhteiskuntatieteen tekemiseen liittyvät tieteenfilosofiset kysymykset Mitä on inhimillinen toiminta? – intentionaalisuus, teon merkityksellisyys, vapaa tahto Mitä on sosiaalinen toiminta? – miten käsitteellistää intentionaalista kollektiivista toimintaa? Mitä on sosiaalinen todellisuus? – mistä se koostuu, miten se rakentuu? Mitä ovat kulttuuriset merkitykset? Mitä ovat normit? Mikä on yhteisön ja kulttuurin suhde yksilöön? – identiteetin muodostuminen, toiminnan syyt, vastuu

Yhteiskuntatieteiden suhde arvoihin Tieteellisen tiedon tuottamisen on oltava arvovapaata Yhteiskuntatieteellisen tiedon yhteiskunnallinen merkitys ja soveltaminen: instituutioiden suunnittelu Yhteiskuntatieteellinen tieto voi tulla osaksi uskomusjärjestelmiä, jotka konstituoivat yhteiskunnallisia ilmiöitä Yhteiskuntatieteilijän tutkimusetiikka

Yhteiskuntatieteiden filosofiat Yhteiskuntatieteiden sisällä joukko metodologisia keskusteluja: - Määrällinen vs. laadullinen tutkimus ja “positivismin” peikko. - Yhteismitattomat tutkimusparadigmat - Kriittinen realismi - Valtavirran taloustiede vs. muut lähestymistavat

Yhteiskuntatieteiden filosofiat Yhteiskuntateoria – Käsitteellistetään ja “mallinnetaan” yksilöä ja yhteiskuntaa kokonaisvaltaisesti. Yhteiskunnan ontologia. – Merton: “Grand theory” ja paikalliset työhypoteesit (theories of the middle range) – Teoretisointi yhteiskunnallis-kulttuurisista makrotrendeistä (“kysymys moderniteetista”) – Normatiivisten kysymysten reflektointia – Rakentuu empiiriselle tiedolle, tutkijoiden filosofiselle reflektiolle ja eklektisille filosofisille vaikutteille.

Filosofin ja yhteiskuntateoreetikon asenne-ero Teorioiden ja käsitteiden rooli tieteessä: – välineitä, joiden hyödyn ratkaisee käyttökelpoisuus – empiirinen tutkimus: havaintojen jäsentäminen ja riippuvuussuhteiden paikantaminen (empiirinen täsmällisyys tärkeää) – yhteiskuntateoria: artikulaatio tutkijan omasta kokonaiskäsityksestä yhteiskunnasta abstraktilla tasolla (ei tarvetta suurelle täsmällisyydelle tai kytköksellä empiriaan)

Filosofin ja yhteiskuntateoreetikon asenne-ero Filosofinen tutkimus koskee abstrakteja asioita, tavoitteena selvittää miten asiat ovat, ei vain artikuloida omaa näkemystä – teorioiden ja käsitteiden on oltava täsmällisiä – näkemykset tulee perustella Pätevä yhteiskuntateoria tarvitsee – yhteiskuntatieteilijän itseymmärrystä (relevanssi) – selkeän yhteyden empiirisiin ja selittäviin teorioihin – filosofista analyysiä, ontologiaa, yhteiskuntafilosofiaa

Yhteiskuntatieteet ja muu käytännöllinen filosofia Yhteiskuntafilosofia – yhteiskuntatieteellisen tiedon analyysi yhteiskuntafilosofian tarpeisiin (esim. valta, sukupuoli, yhteiskuntarakenteet) – yhteiskunnallisten ilmiöiden yleisempi filosofinen analyysi pohjana normatiivisille pohdinnoille (esim. yksilön ja yhteisön suhde puhuttaessa identiteetistä, yhteisöllisestä vastuusta jne.) Metaetiikka – moraalipsykologia on erityistapaus inhimillisen toiminnan filosofisesta käsitteellistämisestä

Kurssin rakenne 1. Johdanto 2. Luonnontieteet ja yhteiskuntatieteet 3. Selittäminen (Woodward) 4. Kausaliteetti, kausaalinen päättely ja mekanismit 5. Yksilön toiminnan selittäminen ja ymmärtäminen 6. Funktionaaliset selitykset ja analyysi 7. Metodologinen individualismi ja holismi 8. Malli, simulaatiot ja kokeet yhteiskuntatieteissä 9. Sosiaalisen toiminnan dilemmat ja niiden ratkaisuyritykset 10. Arvot yhteiskuntatieteissä ja instituutioiden suunnittelu (Pettit)