Metodologinen individualismi ja holismi

Esitys aiheesta: "Metodologinen individualismi ja holismi"— Esityksen transkriptio:

1 Metodologinen individualismi ja holismi
Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270)

2 Metodologinen individualismi
Max Weber, Talous ja yhteiskunnan ensimmäinen luku: Yhteiskunnalliset ilmiöt tulee selittää yksilöiden toiminnalla, jotka puolestaan tulee selittää viittaamalla yksilöiden intentionaalisiin tiloihin. Makroteoriat tarvitsevat mikroperusteet Emile Durkheim: sosiaaliset tosiasiat tunnistetaan vaikutuksistaan yksilöihin. Sosiaaliset tosiasiat ovat olemassa riippumatta yksilöistä.

3 MI muotoiluja MI1: Kaikkien yhteiskuntatieteellisten selitysten ja ennusteiden tulee jotenkin viitata yksilöihin. MI2: Yksilöihin perustuvat selitykset ja ennusteet ovat parempia kuin muut yhteiskuntatieteelliset selitykset ja ennusteet.

4 MH muotoiluja MH1: Yhteiskuntatieteelliset selitykset ja ennusteet tulisi muotoilla sosiaalisten kokonaisuuksien (esim. instituutiot) avulla. MH2: Yhteiskuntatieteellisessä selittämisessä ja ennustamisessa on usein järkevää viitata sosiaalisiin kokonaisuuksiin.

5 Täsmällisempiä MI:n muotoiluja (Kincaid):
1) Yhteiskuntatieteellisten teorioiden tulee olla redusoituvia yksilöihin 2) Sosiaalisten ilmiöiden selitysten tulee perustua pelkästään yksilöihin, yksilöiden dispositioihin ja yksilöiden välisiin suhteisiin 3) Sosiaalisten ilmiöiden täydellisten/perusteellisten selitysten tulee perustua pelkästään yksilöihin, yksilöiden dispositioihin ja yksilöiden välisiin suhteisiin 4) Teoria yksilöistä riittää antamaan täydellisen selityksen kaikista sosiaalisista ilmiöistä 5) Teoria yksilöistä riittää antamaan osittaisen selityksen kaikista sosiaalisista ilmiöistä 6) Viittaus yksilöihin on välttämätöntä sosiaalisten ilmiöiden selittämisessä 7) Viittaus yksilöihin on välttämätöntä sosiaalisten ilmiöiden täydellisessä selittämisessä

6 Philip Pettit (The common mind 1993): Vertikaalinen (ontologinen) kysymys: vaarantavatko sosiaaliset rakenteet yksilöiden aseman intentionaalisina toimijoina? Individualismi vs. kollektivismi Horisontaalinen kysymys: Ovatko intentionaaliset toimijat (konstitutiivisesti) riippuvaisia muista intentionaalisista toimijoista? Atomismi vs. holismi Huom. Pettit on tervejärkinen kompatibilisti Overriding: structural regularities in potential conflict with the intentional Ei toimi supervenienssin takia Outflanking: things selected and rigged so as to sustain social regularities regardless of intentional states Social regularities continuous and discontinuous with intentional regularities. Even former need not supervene of intentional states. Pettit's basic argument for holism: 1. The interactive thesis. A human being can follow a rule only on the basis of interpersonal or intertemporal interaction. 2. The commonability thesis. The rules followed by a human thinker are commonable: they are rules that another can claim as a common possession. 3. A negative claim. If a human being follows a rule on the basis only of intertemporal interaction with herself, then that rule is not commonable. Conclusion. The rules followed by a human thinker are not followed on the basis of such intraperson interaction alone; they must be followed on a basis involving interaction with others.

7 Thorstein Veblen 1898 ”Kaikissa hyväksytyksi tulleissa talousteorian muotoiluissa tutkimuksen inhimillinen perusta on ymmärretty hedonistisesti. Toisin sanoen, ihmisluonto ymmärretään passiivisena, liikkumattomana ja muuttumattomasti annettuna … Hedonistinen ihmiskäsitys pitää ihmistä salamannopeana mielihyvien ja kipujen kalkyloijana, joka heilahtelee kuin homogeeninen onnellisuuspallonen stimulaattorien vaikuttamana, jotka liikuttelevat häntä pitkin aluetta, mutta jättävät hänet muuttumattomaksi … Hän on kontekstistaan irrotettu inhimillinen tosiasia stabiilissa tasapainossa muutoin paitsi silloin, kun voimat vaikuttavat häneen siirtäen häntä suuntaan tai toiseen.”

8 Vertikaalinen kysymys
’Outflanking’: Asiat valikoituvat tai järjestyvät sosiaalisiksi säännönmukaisuuksiksi riippumatta intentionaalisista tiloista (vrt. Ruostumaton teräs). ’Overriding’ rakenteelliset säännönmukaisuudet potentiaalisesti konfliktissa intentionaalisuuden kanssa: käsitesekaannus

9 Argumentteja MI:n puolesta ja niiden vasta-argumentteja
1) Yhteiskunta yksinkertaisesti koostuu vain yksilöistä. Tarvitaan argumentti, joka liittää tämän konstituutioväitteen selittämiseen. Yhteiskuntatieteellisesti relevantit ominaisuudet eivät useinkaan ole yksilön sisäisiä ominaisuuksia.

10 Ontologia, supervenienssi ja selittäminen
Supervenienssi: Mikrolevel määrittää makrotason: ei muutosta makrotasossa ilman muutosta mikrotasossa. Vaikka kaikki yhteiskunnalliset ilmiöt, instituutiot ym. määrittyvätkin yksilöitä koskevien ominaisuuksien perusteella, tästä ei välttämättä seuraa mitään selitysten suhteen. Explanatory MI: The necessity constraint: If, given conditions obtaining at the time, X would have happened anyway, even in the absence of the sequence of individual actions, beliefs, or dispositions which actually did cause X, then an explanation of X must explain why X would have happened under the circumstances, even in the absence of that particular sequence. French revolution (the rise to power of nazis etc.), equilibrium explanations. Meaning: Social concepts must be definable (and can be defined) in terms that refer only to individuals, their relations to each other, and behaviour. Or: social concepts can always be translated into individual ones. Ontological: All social entities are reducible to (statements about) individuals. The social (relationships, entities) are said to supervene on the individual. Causal supervenience: Microlevel causal relations determine macrolevel causal relations. i.e. if the microlevel is fixed, so is the macrolevel. There cannot be a change in the macrolevel without a change in the microlevel. The macro-properties supervene on the micro-properties. Many individualists (Watkins) seemed to assume that reducibility follows from supervenience. Ontological MI is true but trivial.

11 Argumentteja MI:n puolesta
2) Selittäminen yksinkertaisesti tarkoittaa mikroperusteiden löytämistä (reduktio). ”Jos haluamme ymmärtää maksan patologiaa, etsimme vastausta solubiologiasta. ”Jos haluamme ymmärtää kemiallisia sidoksia, kvanttimekaniikka antaa vastauksen.” - Jon Elster Kaikki selittäminen ei ole konstitutiivista (ts. kokonaisuuden ominaisuuden selittämistä osien ominaisuuksilla ja osien organisaatiolla)

12 Kincaidin vaatimukset reduktiolle
a) ‘Bikonditionaaliset siltalait’ b) jotka johtavat kaikki sosiaaliset selitykset yksilöistä c) Edellyttämättä sosiaalista informaatiota. Reduktio ei onnistu: Monitoteutuvuus (multiple realisability) Sosiaalisen edellyttäminen kontekstisidonnaisuus Monitoteutuvuus: esim. Homans: ryhmät kontrolloivat jäseniään tarjoamalla niille etuja; Becker: diskriminaatio voi seurata monenlaisista yksilöiden preferensseistä. MR: monia sosiaalisia tapoja palkita ja rangaista: materiaaliset intensiivit, arvostus, uskonnollinen pelastus, poliittinen valta etc. Kontekstisidonnaisuus: rankaisevuus riippuu kontekstista Presupposing: palkinnot riippuvat sosiaalisista rooleista; Becker: preferenssit diskriminaatiolle etc. exogeenisia; mutta juuri nämä pitää selittää sosiaalisesti. Markkinateoria lähtee annetusta tulonjaosta ym. 12

13 Miksi pysähtyä yksilötasolle?
Sosiologia, taloustiede, valtio-oppi ym. ↓ Sosiaalipsykologia ↓ Kognitiotiede ↓ Neurofysiologia ↓ Solubiologia ↓ Molekyylibiologia ↓ Molekyylifysiikka ↓ Atomifysiikka ja kvanttimekaniikka Pointti: ylemmillä tasoilla voi olla säännönmukaisuuksia, joilla ei ole vastineita alemmalla tasolla. Voi olla käytännössä vaikeaa määrittää noita alemman tason säännönmukaisuuksia (emergenssi). 13

14 Miksi pysähtyä yksilötasolle?
Eräs yritys vastata tähän kysymykseen: Rationaalisuuden ’lopullisuus’ metodologisen individualismin perustana (Harsanyi 1966, Coleman, Boudon 1998): Jos toiminta voidaan ymmärtää rationaalisena, sitä ei tarvitse enää erikseen selittää. Epäsymmetria: Irrationaalinen käytös vaatii selitystä. Harsanyi: irrationaalinen käyttäytyminen voidaan ymmärtää vain rationaalisen avulla. Vrt. intentionaalinen fundamentalismi

15 Argumentteja MI:n puolesta
3) Vain yksilötasolla voidaan muotoilla lainomaisia yleistyksiä. Eikö yhteisötasolla ole lainomaisia yleistyksiä? Onko yksilötasolla todellakin lainomaisia yleistyksiä (vrt. Davidsonin anomalinen monismi)? Mihin oikeastaan tarvitsemme lainomaisia yleistyksiä?

16 Argumentteja MI:n puolesta
4) Mekanismien löytäminen on evidenssiä väitteille makrotason kausaalisuhteista (Elster): Jos kahden korreloivan tekijän välille ei ole löydettävissä mekanismia, niin niiden välillä ei ole kausaalisuhdetta. Estävän mekanismin löytäminen voi selittää, miksi jokin oletettu kausaalisuhde ei näy havainnoissa. Koostuvatko mekanismit määritelmällisesti yksilöistä?

17 Argumentteja MI:n puolesta
5) Holistiset selitykset ovat epätäydellisiä tai yksilöihin vetoavat selitykset jollain tavoin ”parempia”. Yksilöitä koskevat seikat saattavat olla selityksellisesti epärelevantteja; ohjelmaselitysmalli (Pettit & Jackson): Makrotaso voi antaa kontrastiivista informaatiota, jota ei yksilötasolta saa. Individualistiset selitykset ovat usein myös epätäydellisiä: esim. useita tasapainoja, preferenssejä ei selitetä. Tarvitaan teoria selityshyveistä. Enemmän yksityiskohtia? (fine grain; vrt. tasapainoselitykset) Pienemmät konstituentit ovat parempia? (small grain; vrt. pullon rikkoutumisesimerkki) Vähemmän aukkoja kausaaliketjuissa? (close grain)

18 Argumentteja MI:n puolesta
6) Kollektiiviset entiteetit ovat usein ontologisesti ja episteemisesti epäilyttäviä. Emme saa olettaa kollektiivien toimivan kuten yksilöiden; kollektiiveilla ei ole intentioita ja niiden intentioista puhuminen on harhaanjohtavaa (vrt. Tuomela: kollektiivinen intentionaalisuus). Esim. ’Yritys yrittää maksimoida voittojaan.’; yritys ei ole sellainen yksikkö, jolle voi attribuoida pyrkimyksiä; Yhteiskunnan hyvinvointifunktio ei ole hyvin määritelty: Arrow’n teoreema ja diskursiiviset dilemmat. Vaikka ihmiset usein attribuoivatkin intentioita kollektiivisille entiteeteille, siitä ei seuraa, että tutkijat saavat tehdä niin.