Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) IV 2011

Esitys aiheesta: "Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) IV 2011"— Esityksen transkriptio:

1 Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) IV 2011
Jaakko Kuorikoski Aki Lehtinen A521 Luennot ke ja pe klo 10-12, U40 Sali 12 Tentti 6.5. klo 10-12, U40 Sali 12, Tentti 2. tentti rästitenttipäivänä pe klo U40 sali 6. Materiaali:

2 Kurssin suorittaminen ja kurssimateriaali
opintokohdan koko 5+ op luennot + oheislukemista (TBA)= 3 op Harold Kincaid (1996): Philosophical Foundations of the Social Sciences (joko kurssin loppukuulustelussa tai kirjatentissä) = 2 op Daniel Steel (2007): Across the boundaries; extrapolation in biology and social science = 2op Petri Ylikoski ja Tomi Kokkonen (2009): Evoluutio ja ihmisluonto = 2op Yhteiskuntatieteiden filosofian tutoriaali = 2 op ma U37 sh2, VTM Samuli Pöyhönen ja FT Raul Hakli Luentomateriaali: wiki.helsinki.fi => yhtietfil luentojen Power point -esitykset, sanastoa, kirjallisuutta

3 Tutoriaalin lukemisto
• Johdanto: Ian Jarvie: "Philosophical Problems of the Social Sciences: Paradigms, Methodology and Ontology." Teoksessa Jarvie & Zamora-Bonilla (toim.) SAGE Handbook of the Philosophy of the Social Sciences. • Alustaja: Simo Vuorinen, opponentti: Essi Orava • Sosiaalinen ontologia: John Searle 2008: "Language and Social Ontology".Theory & Society, • Alustaja: Juho Pääkkönen, opponentti: Meeri Simpanen • 4.4. Tieteellinen selittäminen: Wesley Salmon 1998: "Causation and Unification" Teoksessa Causality and Explanation, James Woodward: "Causation and Manipulability". Stanford Encyclopedia of Philosophy. • Rationaalisen valinnan teoria: Robert Sugden 1991: "Rational Choice: A Survey of Contributions from Economics and Philosophy", The Economic Journal, 101, • Tulkinta: Clifford Geertz: "Thick Description" Alun perin ilmestynyt teoksessa Geertz 1973: The Interpretation of Cultures. • Normit: Christina Bicchieri: "The rules we live by" (Luku 1 kirjasta Bicchieri 2006: The Grammar of Society. Cambridge University Press.)

4 Tiede, filosofia ja tieteenfilosofia
Miksi filosofi olisi kiinnostunut tieteestä? Tiede on ylin tiedollinen auktoriteetti mikä on tieteellisen tiedon oikeutus yhteiskuntafilosofinen kiinnostus tieteeseen instituutiona Tieteen ja filosofian välillä on jatkumo Tiede ei ole vain havaintojen tekemistä, vaan siihen liittyy aina myös teoreettista pohdintaa, käsitteellistä analyysiä ja ontologisia oletuksia. Filosofisen tutkimuksen relevanssi on aina sidoksissa empiiriseen tietoon.

5 Kahdenlaista naturalismia
Yhteiskuntatieteilijän tulee käyttää samoja menetelmiä kuin luonnontieteilijänkin. Filosofin tulee tutkia kohdetieteitä tieteellisillä menetelmillä.

6 Filosofian ja tieteen eron historiasta
Tieteen ja filosofian erottaminen uusi keksintö yliopistojärjestelmän disiplinisoituminen 1800-luvulla psykologian ja filosofian eroaminen 1900-luvun alussa 1900-luku täynnä yrityksiä palauttaa yhteys Yhteiskuntatieteiden ja filosofian suhde yhteiskuntatieteiden juuret 1700-luvun valistusfilosofiassa vielä 1800-luvulla selvä kytkös yhteiskuntafilosofian ja -tieteiden välillä yhteiskuntafilosofia ilman tietoa yhteiskunnasta? Mikä tekee yhteiskuntatieteistä itsenäisiä? Miksei yhteiskuntatieteellisiä tuloksia voisi johtaa psykologiasta? Valistus: yhteiskuntatieteellistä tietoa tarvitaan vasta demokratiassa. Statistics; viittaus valtioon.

7 Yhteiskuntatieteiden filosofian tehtävä
Tieteenfilosofia yleensä: kaksi suuntaa kiinnostukselle: tieteeseen liittyvät filosofiset ongelmat ja tieteellisen tiedon filosofinen merkitys yleinen tieteenfilosofia vs. erityistieteiden filosofiat Yhteiskuntatieteiden filosofia: yhteiskuntatieteiden ja niiden kohteiden herättämät filosofiset kysymykset: käsitteelliset, metodologiset, ontologiset, metateoreettiset ja normatiiviset kysymykset yhteiskuntatieteellisen tiedon arviointi filosofisiin tarpeisiin: mitä on yhteisöllisyys, valta, identiteetti jne. Nykysuuntaus on kohti eriytymistä. Metateoreettiset kysymykset; esim. realismi-instrumentalismi

8 Käsitteitä Metodologia tutkii eri tieteenalojen peruskäsitteitä, teorian rakennetta ym. Metodi on erityinen tapa, jolla tutkija yrittää saada tietoa maailmasta. (Method = meta hodos; ‘tietä pitkin’). Esimerkkejä metodityypeistä: kokeellinen, matemaattinen, komputationaalinen, tulkitseva ym. Esimerkkejä metodeista: Survey, tilastolliset menetelmät, osallistuja-havainnoitsijameneltelmä ym. Tällä kurssilla ei opita paljoakaan metodeista. Ne opitaan kunkin tieteenalan omilla luennoilla. Ei siis pidä odottaa, että yhteiskuntatieteen filosofia olisi välttämättä tällä tavalla hyödyllistä.

9 Yhteiskuntatieteen tekemiseen liittyvät tieteenfilosofiset kysymykset
Yhteiskuntatieteellinen käsitteen- ja teorian muodostus Käsitteiden heuristiset ja selittävät tehtävät (valta, identiteetti, normi, habitus…) Onko “teoria” joukko peittäviä lakeja vai mallinrakennusohje? Pitääkö teorian koskea yksilöiden käyttäytymistä?

10 Yhteiskuntatieteen tekemiseen liittyvät tieteenfilosofiset kysymykset
Havaintojen ja ilmiöiden suhde Haastattelututkimukset ja validiteetti “Triangulaatio” Kuinka riippumattomia yhteiskunnalliset ilmiöt ovat havaintojen tekemisestä? Kausaalinen päättely tilastollisesta aineistosta Realismi Ovatko yhteiskuntatieteiden teoreettiset oliot pelkkiä konstruktioita? Mitä ihmettä tarkoittaa olla konstruktio?

11 Yhteiskuntatieteen tekemiseen liittyvät tieteenfilosofiset kysymykset
Selittäminen Miten yhteiskuntatieteelliset selitykset toimivat? Inhimillisen toiminnan intentionaalisuus ja merkityksellisyys sekä kulttuuriset, jaetut merkitykset. Onko tulkittavan näkökulma ensisijainen yritettäessä ymmärtää yksilöä? Entäpä yhteisöä? Miten rakenteelliset selitykset toimivat?

12 Yhteiskuntatieteiden kohteisiin liittyvät filosofiset kysymykset
Mitä on inhimillinen toiminta? intentionaalisuus, teon merkityksellisyys, vapaa tahto Mitä on sosiaalinen toiminta? miten käsitteellistää intentionaalista kollektiivista toimintaa? Mitä on sosiaalinen todellisuus? mistä se koostuu, miten se rakentuu? Mitä ovat kulttuuriset merkitykset? Mitä ovat normit? Mikä on yhteisön ja kulttuurin suhde yksilöön? identiteetin muodostuminen, toiminnan syyt, vastuu

13 Yhteiskuntatieteiden suhde arvoihin
Tieteellisen tiedon tuottamisen ja arvioimisen arvovapaus? Yhteiskuntatieteellisen tiedon yhteiskunnallinen merkitys Yhteiskuntatieteellinen tieto voi tulla osaksi uskomusjärjestelmiä, jotka konstituoivat yhteiskunnallisia ilmiöitä Yhteiskuntatieteilijän tutkimusetiikka

14 Yhteiskuntatieteiden filosofiat
Yhteiskuntatieteiden sisällä joukko metodologisia keskusteluja: Määrällinen vs. laadullinen tutkimus ja “positivismin” peikko. Yhteismitattomat tutkimusparadigmat Kriittinen realismi Valtavirran taloustiede vs. muut lähestymistavat

15 Yhteiskuntatieteiden filosofiat
Yhteiskuntateoria Käsitteellistetään ja “mallinnetaan” yksilöä ja yhteiskuntaa kokonaisvaltaisesti. Yhteiskunnan ontologia. Merton: “Grand theory” ja paikalliset työhypoteesit Teoretisointi yhteiskunnallis-kulttuurisista makrotrendeistä (“kysymys moderniteetista”) Normatiivisten kysymysten reflektointia

16 Filosofin ja yhteiskuntateoreetikon asenne-ero
Teorioiden ja käsitteiden rooli tieteessä: välineitä, joiden hyödyn ratkaisee käyttökelpoisuus empiirinen tutkimus: havaintojen jäsentäminen ja riippuvuussuhteiden paikantaminen yhteiskuntateoria: artikulaatio tutkijan omasta kokonaiskäsityksestä yhteiskunnasta abstraktilla tasolla (ei tarvetta suurelle täsmällisyydelle tai kytköksellä empiriaan)

17 Filosofin ja yhteiskuntateoreetikon asenne-ero
Vaikka filosofinen tutkimus koskee abstrakteja asioita, tavoitteena selvittää miten asiat ovat, ei vain artikuloida omaa näkemystä teorioiden ja käsitteiden on oltava täsmällisiä näkemykset tulee perustella Teesi: pätevä yhteiskuntateoria tarvitsee yhteiskuntatieteilijän itseymmärrystä (relevanssi) selkeän yhteyden empiirisiin ja selittäviin teorioihin filosofista analyysiä, ontologiaa, yhteiskuntafilosofiaa

18 Yhteiskuntatieteet ja muu käytännöllinen filosofia
Yhteiskuntafilosofia yhteiskuntatieteellisen tiedon analyysi yhteiskuntafilosofian tarpeisiin (esim. valta, sukupuoli, yhteiskuntarakenteet) yhteiskunnallisten ilmiöiden yleisempi filosofinen analyysi pohjana normatiivisille pohdinnoille (esim. yksilön ja yhteisön suhde puhuttaessa identiteetistä, yhteisöllisestä vastuusta jne.) Metaetiikka, mielen filosofia - Analogisia argumentteja

19 Yhteiskuntatieteet ja luonnontieteet
Tutkimuskohteen atomismi kohteet, niiden ominaisuuksia, toimintaa ja vuorovaikutuksia voidaan periaatteessa eristää Teorioiden kokeellisen testaamisen vaikeus (huom. Kokeellinen yhteiskuntatieteellinen tutkimus on viime vuosina yleistynyt.) Lakien ja luonnonvakioiden olemassaolo (fundamentaalilait vs. ceteris paribus lait) Refleksiivisyys (yhteiskuntatiede vaikuttaa kohteeseensa) Intentionaalisuuden keskeisyys

20 Yhteiskuntatieteet ja luonnontieteet
Yhteiskuntatieteiden kohde ei ole ontologisesti ihmisestä riippumaton sosiaaliset rakenteet, kulttuuriset merkitykset ja sosiaaliset instituutiot ihmisen tuottamia tai toiminnan seurausta olemassaolo ja ominaisuudet voivat silti olla objektiivisia tutkimuskohde voi osittain olla ontologisesti riippumaton Erilaiset holismit: merkitykset, toiminta, sosiaaliset rakenteet Merkitysholismi, toiminnan holismi (uskomus-halu-teko), uskomusten holismi, sosiaaliset rakenteet vaikuttavat yksilöihin.

21 Yhteiskuntatieteet ja luonnontieteet
Seurauksia yhteiskuntatieteiden kohteen erilaisuudesta: Uusi väylä tietoon? ymmärtäminen ”sisältä päin”: merkityksellisyys, toiminnan perusteet ja päämäärät jne. Tiedon suora vaikutus kohteeseensa? Poliittinen merkitys: mitä voimme muuttaa ja miten

22 Yhteiskuntatieteet ja luonnontieteet
Havainnot yhteiskuntatieteessä Tilastollinen tieto periaatteessa samanlaista havainnointia kuin luonnontieteessä kausaalisten mekanismien löytäminen vaikeampaa: kohdetta ei voida eristää (holismi, kokeiden käytännöllinen vaikeus) Laadullinen tutkimus merkitysten ja tarkoitusten selvittäminen tietoa ilmiöiden oikeaa kategorisointia varten? kausaalisten mekanismien jäljittämistä? Kokeellinen sosiaalipsykologinen tutkimus

23 Yhteiskuntatieteet ja luonnontieteet
Selittäminen yhteiskuntatieteessä Intentionaalinen toiminta mikä on rationaalisuuden suhde kausaliteettiin? koetun merkityksellisyyden rooli toiminnan selittämisessä? vapaa tahto ja selitettävyys? kollektiivinen sosiaalinen toiminta ja sosiaaliset instituutiot? Rakenteet, merkitykset, arvot, normit mikä rooli selityksissä? yksilön ja yhteisön suhde? (metodologinen individualismi vs. holismi; toimija vs. rakenne)

24 Yhteiskuntatieteet ja luonnontieteet
Yhteiskuntatieteiden arvorelevanttius Yhteiskuntatieteellisen tiedon yhteiskunnallinen (ja yhteiskuntafilosofinen) merkitys tieto rakenteista, epäkohdista, riippuvuussuhteista asioiden välillä jne. tutkimuskohteen valinta voi itsessään olla arvovalinta Instituutioiden suunnittelu Onko yhteiskuntatieteiden tehtävä vain arvovapaa tiedonhankinta? epäkohtien ja sortavien rakenteiden paljastaminen? Habermas: emansipatorinen tiedonintressi

25 Alustava kurssin rakenne
Ke Johdanto (Aki) Pe Teoriat, havainnot ja testaaminen. (Aki) Ke Kokeet, simulaatiot, mallit ja idealisaatiot (Aki) Pe Rationaalisen valinnan teoria (Aki) Lehtinen and Kuorikoski 2007 Ke Peliteorian filosofiset perusteet (Aki) Pe Lait ja kausaliteetti (Jaakko) Ke Selittäminen (Jaakko) Pe Funktionaalinen selittäminen (Jaakko) Ke Inhimillinen toiminta ja sen ymmärtäminen (Jaakko) Pe Normit, instituutiot ja merkitykset (Jaakko) Ke Individualismi ja holismi (Jaakko) Ke Yhteiskuntatieteiden väliset suhteet (Jaakko) Pe Instituutioiden suunnittelu (+ tieteen etiikka) (Aki) Pe Tentti