J. Derrida postrukturalismin radikalisoituminen kielen rakenteet epästabiileja –kieli metamorfista ja monimerkityksellistä –muuttuvat rakenteet –”suurten.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kulttuuri-identiteetti
Advertisements

Lukemaan ja kirjoittamaan opettaminen 1.luokalla
Kulttuuri, mieli ja kasvatus
Tietotaitotalkoot tutkimuksen tilanne 3/2011. Tutkimukseen koottu aineisto  Ohjausryhmän haastattelut  15 avaininformanttihaastattelua  5 talkoon osallistujahaastattelut.
Isättömyys Poikien Talon sukupuolisensitiivisen poikatyön näkökulmasta
MARK TENNANT LIFELONG LEARNING AS A TECHNOLOGY OF THE SELF HANNA PORRASSALMI Postmoderni kritiikki aikuiskasvatuksessa vallitsevia minuuden teorioita kohtaan.
Valmennusosaamisen malli
Taiteen ja kulttuurin akvaario Kulttuuri Opinto-info Taide Oma juttu Aloitus Lähteet Linkkiapaja TAIKUAKVAARIOTAIKUAKVAARIO Ritva Somerma
Valmennusosaamisen malli
Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön
Sosialisaatio Sosialisaation käsitteellä kuvataan prosessia, jossa yksilöstä kasvaa yhteisönsä jäsen. Uusi sukupolvi oppii ja se opetetaan kulttuurinsa.
AD 1/Luento/USKONTO Aineenopettajat
T YTÖT, POJAT JA VÄKIVALTA – KULTTUURINEN KÄYTÄNTÖ, SOSIAALINEN ONGELMA VAI KASVATUKSEN KYSYMYS ? Päivi Honkatukia, VTT, nuorisotutkimuksen professori,
METATEKSTI, METADISKURSSI = tekstiä tekstistä (Minna-Riitta Luukka 1992 ja 1995) Tieteellisetkään tekstit eivät ole pelkkiä faktakokoelmia, vaan niissä.
Työyhteisökoulutus kulttuurien välisestä kohtaamisesta - millaisiin tarpeisiin vastataan? Aurora Vasama
K OLME NÄKÖKULMAA IHMISEEN. Daniel Dennet 1997: Jos minun aivoni siirrettäisiin sinun päähäsi ja sinun aivot minun päähäni, niin missä minä olisin? Mitä.
Hyvän osaamisen kriteerit ET:n eri teema-alueissa Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Maahanmuuttajanuorten ohjaus KIVITIPPU
Mitä sosiologia on? -luennot Pekka Räsänen
Valmennusosaamisen malli
Kunniaan liittyvät konfliktit – uhat ja mahdollisuudet asiakastyössä
KULTTURIENVÄLINEN VIESTINTÄ
Kulttuurisemiotiikkaa Harri Veivo Oulun yliopisto Lokakuu
Teoria ja metodi 3. luento tapahtumahistoriasta annalismiin.
LASTENKULTTUURI -luento
Ryhmädynamiikka ja vuorovaikutus, 1ov/PätKor1
Oppimisorientaatioita
Miksi ihmiset taistelevat? Ryhmäpsykologia. Kirjailijat Tuomas Tepora s. 1978Juha Siltala s Tutkija Helsingin yliopistolla Vuoden tiedekirjailija.
Unified middle-range theory perustuu L. Binfordin ajatuksiin lähtökohtana prosessualismi; tulkintaa on oleellisesti laajennettu (mukaan on otettu mm.
Rakenteissa kiinni ? Perusopetuksen yhtenäistämisprosessi kunnan kouluorganisaation muutoshaasteena Toimintatutkimukset ja Taustalla ”Opettajat.
Teoria ja metodi 5. Luento fenomenologiasta kieleen.
Sukupuoli ja lastenkulttuuri Modernissa kulttuurissa sukupuoli on polaarinen järjestys, jossa feminiininen ja maskuliininen toisistaan riippuvainen vastakohtapari.
Systeemiajattelun yhteenvetoa General System Theory (Bertalanffy) General System Theory (Bertalanffy) Tavoite: yleiset systeemilait Tavoite: yleiset systeemilait.
Tasa-arvokysymys islamilaisessa kulttuuripiirissä:
INSTITUUTIOT JA VUOROVAIKUTUS
Kirsi Nuorsaari ja Jonna Heikkilä
Mitä on kulttuuri?.
Anthony Giddensin rakenteistumisteoria JA OIKEUS
VALTAKUNNALLINEN LUKION TUNTIJAKO
6. Luento kieli ja postmoderni filosofia
Proosatekstin erittelyä tekstitaitokokeessa
Puhekulttuuri Puhutulla kielellä kiinteä sidos on puhetilanteeseen.
Kulttuurisemiotiikkaa Oulun yliopisto Lokakuu 2007 Harri Veivo.
RAAMATUN TUTKIMUS.
MITÄ KUMMAA ON SUKUPUOLISENSITIIVISYYS?? SUKUPUOLISENSITIIVINEN NUORISOTYÖ Tampere Verkostotapaaminen nuorisotyön monikulttuurisuudesta Tyttöjen.
Mitä yksilö / yhteisöt / yhteiskunta voi tehdä ehkäistääkseen mielenterveyden häiriöitä? vastaa vain siihen, mitä kysytään (keskity tähän koko vastauksen.
FEMINISTINEN FILOSOFIA -MIELENKIINTOINEN MATKA ITSEEN VAI YHTEISKUNTAAN ?
PSYKOLOGIAN TEORIASUUNTAUKSET….. BEHAVIORISMI Ärsyke-reaktio Klassinen ehdollistuminen Välineellinen ehdollistuminen Mallioppiminen Ulkoisesti havaittava.
Terveystiede oppiaineena. Monitieteisyys taloudellinen näkökulma historiallinen näkökulma liikuntatieteellinen näkökulma biologinen, lääketieteellinen.
Strategiaperusta ja ohjelmat
NÄKÖKULMIA PERSOONALLISUUSTEORIOIHIN
SUOMEN SOSIAALIPSYKIATRISTEN YHTEISÖJEN KESKUSLIITON KOULUTUSPÄIVÄT
Islamilainen kulttuuri
Konstruktivismi Tekijä Bogi
Jokilaaksot.
Perusopetuksen opettajien kokemuksia oppilashuoltotyöstä Lapissa
s. 21 pilakuva Irakin sodasta Tulkitse kuvan sanoma.
Sosioemotionaalinen kehitys
Proosatekstin erittelyä tekstitaitokokeessa
Fyysis-psyykkis-sosiaalinen kokonaisuus
TVT suomen kielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelmateksteissä
AJATTELUN KEHITYS kaksi suurta teoreetikkoa A Lev Vygotsky
lähtökohta: varhaisvaiheista vanhuuteen asti
Sosiaalistuminen (sosialisaatio)
9. Oppimisen psykologinen perusta
- TIETEELLISESTI!! Psyykkinen Biologinen Sosiaalinen ja
Sosiaalisuus ja sosiaalisen tarkastelu
Kirjoittajaprofiilit
Ensimmäinen ja toinen moderni
Näkökulmia kuvien ja tehtävien avaukseen: jokilaaksot
Esityksen transkriptio:

J. Derrida postrukturalismin radikalisoituminen kielen rakenteet epästabiileja –kieli metamorfista ja monimerkityksellistä –muuttuvat rakenteet –”suurten kertomusten” aikakausi vieras postmodernille différance –lyhyt tapahtuma ja muuttuva tilanne erojen muokkautuminen uudelleen, uusissa tilanteissa kirjoitettu vs. puhuttu rupture –murtuma kieleen

marxismi talouden ensisijaisuus historiallinen materialismi –alarakenne (infrastruktuururi) –ylärakenne (perhe, uskonto, politiikka jne.) arkeologia ja marxismi –Childe ( l.) vallankumous –Rowlands, Bender (1970 l.) talouden rooli orgaanis-funktionaalinen yhteisö –maanviljelyn synty sosiaalisena prosessina –kilpailu

strukturaalinen marxismi kieltää talouden determinismin –painopiste ylärakenteen merkityksissä M. Godelier ja L. Althusser –struktuurit muokkaavat ideologian ja yhteiskunnan –asymmetriat (mies-nainen, nuori-vanha jne.) –sosiaaliset ryhmät ja niiden väliset suhteet arkeologiassa mm. C. Christiansen ja T. Larsson –intressiryhmät > tuotantovoimat > symbolit legitimoivat sosiaalisen asymmetrian ja kontrolloivat työvoimaa > sukulaisuussuhteet

strukturaatioteoria A. Giddens –traditio, moderni ja postmoderni tulkinnan perusta –systeemit yksilö vs. yhteisö mutkikas vuorovaikutus keskenään –rakenteen ja toimimisen erottaminen rakenne –säännöt –yhteisöjen sisäiset mahdollisuudet ja niiden rajat toimiminen –toimijat muokkaavat (uusintavat) käytännön toiminnassaan myös rakenteita

Giddens –sosiaalinen reproduktio kuinka populaatio muuttaa sääntöjään, käsityksiään ja suhteitaan ulospäin ja yhteisön sisällä –yhteisön ristiriidat ja konfliktit yhteisöjen epästabiilius –konflikti muutoksen edellytys –ideologian merkitys velvoittaminen > pakottaminen oikeuttaminen > omistaminen, hallinta > valta

gender gender-arkeologian näkökulmia feminismi –emansipaatio fyysisen ero miehen ja naisen välillä (biologia) –ikä, työtehtävät jne. sukupuoli vs. gender (sukupuolirooli) kielellinen, sosiaalis-kulttuurinen, mieheyden ja naiseuden välinen jatkumo

gender sukupuolien erilaisia määrittelyjä –biologinen –psykologinen –sosiaalinen –kulttuurinen sukupuoli strukturalistiset oppositiot –mitkä asiat luonnehtivat sukupuolisuutta? –dikotomiat ja asymmetriset hierarkiat eroavuudet eri kulttuurien välillä

gender mihin genderarkeologia kiinnittää huomiota? –asumisen muodot miten sukupuolet erottuvat? tilan jakaminen –esineiden merkitysten tulkinnat koristautuminen esineistö ja tulkinnat sen sukupuolisidonnaisista merkityksistä –tutkija oma taustateoria