CSC:n ja korkeakoulukentän yhteistyön kehittäminen Työpajan taustamateriaalia 5.2.2013 Meritullinkatu Pekka Kähkipuro.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaari Saimaan ammattikorkeakoulun laadun ja laatujärjestelmän kehittäminen Terttu.
Advertisements

KEHITTÄMISHANKKEIDEN OHJAUSMALLI
Seura- ja lajiliittoyhteistyö koulun näkökulmasta
-Jatkuvasti, eli useammin. kuin neljän vuoden välein Strateginen omistajaohjaus ”Yhtiökokous” ”Hallitus” ”Superlauta- kunta” Strategiset asiantuntijaryhmät.
Arkistosektorin KDK- yhteistyöverkosto KDK ja sen arkistosektorin yhteistyöverkosto –seminaari Arkistoneuvos Jaana Kilkki Arkistolaitos.
Kohti suunnittelu- ja konsulttialan tulevaisuutta Toimenpide-ehdotuksia Ohjausryhmä TEKES MK.
Verkko-opetuksen tukipalvelujen laadunvarmistusta
Asiakkuuden muuttunut rooli, Case Hämeenlinnan terveyspalvelut
Anne Leppänen, Hannele Torvinen & Seija Koskela
, Vantaa TE-KESKUSTEN JA TOIMINTARYHMIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ Toimintaryhmien ja TE-keskusten hyviä käytäntöjä Koulutus Manner-Suomen maaseutuohjelman.
NUPPU 2 – Keski-Pohjanmaan osahanke osana PaKaste 2 -hanketta 1.
E-Commerce 2010: Business, Technology, Society 6e
Korkeakoulujen opetuksen ja oppimisen digitaalisen tuen hankkeet.
Kirjastojen muuttuva toimintaympäristö Kirjasto 10 ja Lasipalatsin Kohtaamispaikka: uudet yhteistyömallit.
Marja Toivonen gsm Tuumasta toimeen – seminaarin päätös Aktiivi
PÄIJÄT-HÄMEEN PALVELURAKENNEUUDISTUSPROJEKTI Jaana Simola.
Kuntien rooli lähipalvelujen ja lähiosallisuuden varmistaminen
Helsingin yliopiston tietohallinto Tietotekniikkapalveluita tuotetaan Helsingin yliopistossa keskitetysti tietotekniikkakeskuksessa sekä hajautetusti tiedekunnissa.
Vaikeasti puhevammaisten tulkkipalvelu
Strategisesti eheytyvä kaupunkiseutu? Näkökulmia Tampereen seudun rakennesuunnitelmatyöhön Jari Kolehmainen Olli Ruokolainen Tampereen yliopisto.
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Korkeakoulujen.
Korkeakoulujen IAM-verkosto Jari Järvinen, HAMK 1/10/20151.
Maakunnallisesta omistajaohjaus- ja omistajapolitiikkavalmistelusta - alatyöryhmän johtopäätöksiä Paras-johtoryhmälle Jyrki Myllyvirta
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto VIRTA-projektin.
Laajennetun työssäoppimisen kokeilut sähkö ja elektroniikka, kone ja metalli, auto ja logistiikka Laajennetun työssäoppimisen kokeilut, Unto Tervo
Viestintäsuunnitelma
Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen säädöksiin muutoksia – opetussuunnitelmat tarkasteluun Jyväskylä Opetusneuvos.
OSMOS- OSallistava MOnikulttuurinen Sosiaaliohjaus -projekti v – 2011 Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelman ja Helsingin kaupungin.
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Korkeakoulujen.
CSC:n ja korkeakoulukentän yhteistyön kehittäminen Keskusteludokumentti Pekka Kähkipuro.
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Tietohallinto-ohjausryhmän.
Opiskelun ja opetuksen viitearkkitehtuuri
Kansallisten palveluiden kehitystyön ohjaus Pekka Linna.
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Tutkimushallinnon.
Korkeakoulujen, OKM:n ja CSC:n tietohallintoyhteistyö RAKETTI –hankkeen jälkeen Ilmari Hyvönen
OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamien palveluiden ohjaus Ilmari Hyvönen.
Juhani Kettunen Yrityksen kilpailukykytekijät Yrityssuunnittelu ja johtaminen  yrityskulttuuri Asiakaslähtöinen toiminta – sisältää mm. tuotekehityksen,
Lisää tähän otsikko Selvityshanke kansalaisten yksilöllisistä koulutustileistä Mirja Hannula.
TUHA-verkoston tapaaminen
Tietohallintolaki edellyttää, että julkisen hallinnon viranomaisten on tietojärjestelmien yhteentoimivuuden mahdollistamiseksi ja varmistamiseksi suunniteltava.
TIPTOP Palvelumallit Mats Lindstedt Tausta Tiptopin tuotokset ovat vapaasti käytettävissä projektin jälkeen ja voidaan integroida jo olemassa.
OKM:n julkaisutiedonkeruun tarkoitukset Hannu Siren, johtaja Opetus- ja kulttuuriministeriö Helsinki.
Korkeakoulujen ICT-palveluiden arkkitehtuurin kannalta huomioitavat muut arkkitehtuurit Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmä, Ilmari.
Opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon viitearkkitehtuuri Pekka Linna, CSC.
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tieto- hallintohanke, jota CSC koordinoi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Opiskelijaksi-ilmoittuatumis-
YTHS:n integraatio VIRTAAN. Tilanne nyt YTHS otti yhteyttä CSC:hen Virta-tietojen saamiseksi erityisesti opiskelijoitten läsnäolotiedon osalta YTHS:n.
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tieto- hallintohanke, jota CSC koordinoi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Synergiaryhmä.
Koodistojen ylläpidon ja uusien koodien hankkimisprosessi Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon ja OKM:n tiedonkeruiden ohjausryhmä, ,
PROSESSIKUVAUS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI - TYÖLLISYYSPALVELUT
Ulkoisen hallituksen merkitys liiketoiminnassa Veli-Matti Nopanen Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry.
Projektityöskentely Projekti käsitteenä Projektin vaiheet Projektin asettaminen Projektin suunnittelu Projektin käynnistäminen ja toteuttaminen Projektin.
Yhteistyö kokonaisarkkitehtuurityön teknologiatasolla RAKETTI-päätösseminaari Tommi Kangasaho, Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä.
Avoin tiede ja tutkimus Suomessa– Toimintakulttuurin avoimuus korkeakouluissa 2015 Seminaari
Työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittäminen Ammattikoulutuksen johdon seminaari
Yhteisten palvelujen asiakasohjauksen uudistaminen
SOVITTU MIKÄ SOVITTU JOHTAMISSOPIMUSTEN UUDISTAMINEN 2017
Ajatuksia ICT-ohjausryhmästä ja CSC:n asiakasohjauksesta
VIRTA-opintotietopalvelun tulevaisuuden skenaariot Yhteenveto KOOTuki-ryhmän avoimesta etäkokouksesta Helena Majamäki
Klubin strategia työkalu KST
Asiakastietojen sähköistä käsittelyä koskevan lainsäädäntötyöryhmän tavoitteet Maritta Korhonen Kehittämispäällikkö.
Yhteisten palveluiden organisointi
Asettamiskirje: Korkeakoulujen tietohallinto-ja ICT-ohjausryhmän täsmennettynä tehtävänä on:
Ensilinjan työntekijän rooli TOIKEssa
Yhteistoiminnallinen kokous
AHAA-palvelun tilanne
Logbook Yhteisöllisen nuorisotyön päällikko Kimmo Hölkki.
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen digitalisoitumisen tiekartta Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmä Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen (puheenjohtaja)
Korkeakoulun ja CSC:n puitesopimus
KOKONAISARKKITEHTUURIN ARVIOINTI
Avoimen tuotteenhallinta
Esityksen transkriptio:

CSC:n ja korkeakoulukentän yhteistyön kehittäminen Työpajan taustamateriaalia Meritullinkatu Pekka Kähkipuro

Dokumentin tarkoitus Dokumentti tarjoaa taustamateriaalia CSC:n ja korkeakoulujen yhteistyömallin kehittämistyöpajaan Havaintoja nykytilasta –Nykytila OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamista palveluista –Keskeisten ohjausmekanismien kaaviokuva –Haasteita eri osapuolten näkökulmista Erilaisia malleja asiakasyhteistyölle Ehdotus työpajan sisällöstä

OKM:n korkeakouluille ostamat palvelut* * Lähde: _näkökulmat_korkeakoululaitoksen_kokonaisarkkitehtuuriin_ja_tietohallintoon.pptx

Ohjausmalli ennen ja nyt – yliopistot Perinteisessä mallissa –OKM:llä on ollut suora ohjaus tavoitteisiin ja toimintaan –OKM on tehnyt pääsääntöisesti sekä omistajaohjauksen että asiakasohjauksen CSC:n suuntaan –Yliopistot ovat tuoneet oman kontribuutionsa asiantuntijatasolla Uudessa tilanteessa –OKM:n ohjaus yliopistoille perustuu sovittuihin tavoitteisiin ja yliopistojen omaehtoiseen toteutustyöhön –Yliopistojen ja CSC:n välinen suhde on muuttunut asiakas- toimittaja-malliseksi –OKM:n ohjaus CSC:n suuntaan ei enää sisällä koko asiakasnäkökulmaa

CSC Keskeiset ohjausmekanismit tänään OKM Strategiset valinnat Palveluiden toteutus Korkeakoulut Hallitus Strategiset valinnat Asiantuntijat Tulossopimus ?

Nykytilanteen pulmia CSC:n kannalta Korkeakoulusektori ei ole yhtenäinen asiakaskunta eikä tarjoa helppoa neuvottelukumppania –Perinteinen OKM-kontakti on monesti helpoin keskustelukumppani Korkeakoulujen sitoutuminen CSC:n hankkeisiin on ehdollista –Riskittömiä hankkeita tehdään yhdessä, mutta muiden hankkeiden osalta yhteistyö tapahtuu pitkän kaavan kautta OKM:n suoran ohjauksen ja asiakassuuntautuneen toiminnan yhdistäminen edellyttää kaikkien tahojen yhteistä näkemystä –Pelisääntöjä ei ole sovittu, yhteistyö tapahtuu tilannekohtaisesti, samoista asioista keskustellaan useaan kertaan Strategisia kansallisen tason keskusteluja nopeasti muuttuvassa maailmassa sotkevat monet lyhyen aikavälin haasteet

Nykytilanteen pulmia korkeakoulujen kannalta Ohjaus asiantuntijatasolla ei anna näkyvyyttä toimintaan koko laajuudessaan –Yllätyksiä esimerkiksi uusien palveluiden osalta Asiantuntijataso toimii CSC:n palvelutuotannon rakenteilla –Vaikutusmahdollisuus on rajallinen ellei osallistu kaikkiin ohjausryhmiin (näitä on runsaasti) Hankintalain rajoitukset –Strateginen yhteistyö vaatii erityisjärjestelyjä niiden palveluiden osalta, joissa on mahdollisia kaupallisia toimittajia (50 %:n tuen tulkinta) CSC toimii riskiä välttävällä mallilla –Ilman pelisääntöjä korkeakoulujen mahdollisuus ennakkositoutumiseen ja panostukseen CSC:n hankkeisiin on rajallinen (paitsi pienissä ja riskittömissä, esim. kilpailutukset)

Asiakasohjausmalleja Strateginen kumppanuus –Asiakkaan ja toimittajan johdon tasolla sovitaan yhteisistä tavoitteista –Molemmat osapuolet ottavat riskiä ja panostavat osaltaan toteutukseen Asiakasvetoinen yhteistyö –Asiakas ottaa riskin ja tilaa toimittajalta palvelutoteutuksen –Toimittaja voi ehdottaa asiakkaalle erilaisia hankkeita, mutta tällöinkin vastuu jää asiakkaalle Markkinatalous –Toimittaja ottaa riskin, kehittää palvelun ja myy sitä asiakkaille –Toimittaja tyypillisesti kartoittaa asiakkaan johdolta myynnin mahdollisuudet ennakkoon Hallitusohjaus –Asiakas saa hallituspaikan ja vaikuttaa tätä kautta toimittajan valintoihin –Hallituksen jäsenten ohjausmahdollisuus jonkin asiakasryhmän puolesta on rajallinen: OYL:n pohjalta hallituksella on lojaliteettivelvollisuus suhteessa yhtiöön ja sen kaikkiin osakkeenomistajiin (eikä siis omiin taustaorganisaatioihinsa)

Työpajan aikataulu 10:00 Aloitus Tiivis alustus Esittelyt, päivän tavoitteet 1. ryhmätyö: Tavoitteiden kirkastus Ryhmittäin etsitään CSC:n ja korkeakoulujen yhteistyön keskeiset tavoitteet (ei palvelualueittain vaan strategisten tavoitteiden osalta) Ryhmätyön päätös yhdessä: priorisoidaan tavoitteet ~12:00 Lounas 2. ryhmätyö: Ryhmittäin tuotetaan ryhmittäinen erilaisia mekanismeja strategisen yhteistyön toteuttamiseksi Ryhmätyön päätös yhdessä: arvioidaan vaihtoehtojen toteutuskelpoisuus ja mahdollisuus vastata kohdan 1 tavoitteisiin 15:00 Päivän päätös

Ohjeita työpajatyöskentelyyn ”Blue skies” -malli –Vältetään historian ihmettelyä –Etsitään tulevaisuuden ratkaisuja –Ei ahdistuta tämän hetken rajoitteista Fasilitointi –Keskustelun dokumentointi ja kiteyttäminen –Turhien rönsyjen katkaisu –Osallistuu myös keskustelun Kaksi ryhmää –Kaikkia osapuolia kummassakin ryhmässä –Samat ryhmät kummassakin ryhmätyössä

Mekanismeja strategisen yhteistyön toteuttamiseksi Asiakasvetoinen yhteistyö Asiakas ottaa riskin Markkinatalous Toimittaja ottaa riskin Strateginen kumppanuus Molemmat osapuolet ottavat riskiä