MONTAASIPEDAGOGIA AVAIN LIIKKUVAN KUVAN MONIULOTTEISEEN SOVELTAMISEEN? Luova luokka – Valtakunnallinen kulttuuriopetus ja –kasvatusseminaari, Oulu Mitä kuuluu mediakasvatus? -seminaari 18.11.2009 Juha Oravala Sodankylän kunta, Elävää Kuvaa -projekti

Elävää Kuvaa-projekti (1.3.2008-31.12.2010) Sodankylän kunnan sivistystoimen hallinnoima ESR-projekti Yhteistyökumppanit: Rovaniemi, Ranua, Kittilä, Salla, Savukoski ja Pelkosenniemi sekä Lapin yliopisto Toimiala ja kohderyhmä: elokuvallisen mediakasvatuksen täydennyskoulutus esi-, perus- ja toisen asteen opettajille Projekti koskettaa välillisesti myös oppilaita sekä nuoria (16–29 - vuotiaat), kouluavustajia, koulunkäyntiavustajia ja muuta opetushenkilöstöä

Painopisteitä ja päämääriä: opettajien rohkaiseminen liikkuvan kuvan käyttämiseen osana opetusta liikkuvan kuvan moninaisuus audiovisuaalisen median luku- ja kirjoitustaitojen kehittäminen laitehallintataidot ja oma tekeminen elokuvien elämyksellinen kokeminen kriittinen tulkintataito

Projekti tarjoaa: ohjeistusta, konsultaatiota ja pedagogisia toimintamalleja Täydennyskoulutuskursseja: kuvauksen ja editoinnin perusteista, animaatiosta, dokumenttielokuvasta, musiikkivideoista, taide-elokuvailmaisusta lisäksi järjestetään elokuvanäytöksiä ja elokuva-analyysin työpajoja

Elokuvallinen mediakasvatus Elokuvallisen ajattelun korostaminen mediataitojen opetuksen kehittämisessä Liikkuvan kuvan moninaisuuden korostaminen Elokuvallinen (cinematic, photogénie) - käsittää kaikki ne määrittelyt, jotka kuvaavat liikkuvan kuvan eri muodoille ominaisia ilmaisun ja vastaanoton tapoja

Miksi korostaa elokuvallista? Elokuvan kieli poikkeaa luonnollisesta kielestä - audiovisuaalinen kirjoittaminen elokuvallisten koodien kautta Elokuvalle ominaisin, elokuvallinen kerronta on kertomista kuvilla Tärkeää opetella näkemään ja katsomaan, ei vain lukemaan elokuvia

Montaasi montaasi on kaikista elokuvaan liittyvistä periaatteista eniten elokuvallisin amerikkalaisen dramaturgisen elokuvakerronnan tapa - jatkuvuusleikkaus varsinaiseksi montaasiksi nimetty 1920-luvun venäläisen formalismin koulukunta montaasin perusfilosofiana erillisten otosten ja yksittäisten kuvien leikkaaminen ja yhdistäminen toinen toistensa perään sarjalliseksi ketjuksi

Vsevolod Pudovkin (1893-1953) - kehitti ensimmäisenä käsitystä fragmentaarikerronnasta - erillisistä otoksista leikatusta elokuvasta Lev Kulesov (1899-1970) - Kulesovin efekti (yhdessä Pudovkinin kanssa) Sergei Eisenstein (1898-1948): attraktioleikkaus - kolmas merkitystaso

fragmenttikerronnassa keskeistä kuvien väliset suhteet kerronta ei perustu vahvaan tarinaan ja käsikirjoitettuun juoneen, vaan rinnastuksiin ja kuvien synnyttämiin ärsykevaikutuksiin HUOM - montaasia paitsi kuvien välillä, myös yksittäisten kuvien ja otosten sisällä - lähikuvat ja kuvakulmat, rytmin ja intensiteetin luominen

katsojan kokemussuhteen aktivoiminen - ajatteluprosessien kehittäminen sisäisen kokemustason ja tiedostamattoman vaikutus elokuvallisessa kommunikaatioprosessissa

Montaasi nykypäivänä montaasi käsitteenä ei ole kuollut, vaikka onkin suuresti muuttunut 1920-luvun lähestymistavoista montaasista osa elokuvien, musiikkivideoiden ja television valtavirtaa montaasin yhteiskunnallisista ja intellektuaalisista funktioista visuaalisen nykykulttuurin estetiikkaan - nopea leikkausrytmi

montaasi musiikkivideoissa - kuvan ja äänen välinen rytmiikka digitaalinen editointi - tarjoaa välineet laajempaan montaasin soveltamiseen - erityisesti kuvakehyksen sisäisen montaasin toteuttamiseen - maalauksellinen kollaasi-ilmaisu mutta ymmärryksen kategoriat muuttuneet - montaasin mahdollisuuksia ei tunneta tarinan kerronta leikkaamalla? dialogista kuvalla kertomiseen?

tärkeä tekijä montaasin olemuksen muutoksessa - kameran liikkeen vapautuminen samalla otostilan merkityksen kasvu OTOSTILA = neliulotteinen elävän kuvan kenttä - staattiset kuvat ja dynaamiset siirtymät, kuvakehyksen sisäinen montaasi

Muutos montaasin käsitteessä: yksittäisten kuvien peräkkäisestä leikkaamisesta on siirrytty pitkiin otoksiin - kameran liikkeet, kuvaajan roolin korostuminen - jopa paluu käsityksiin kamerakynästä tai -tietoisuudesta

Katsoja osana montaasia katsojan kokemisyhteyden merkitys olennainen osa montaasia 1920-luvun näkemyksissä katsoja lähtökohtaisesti passiivinen - saatava tiedostamaan elokuvan välittämiä ideoita vastaanoton aktiiviselle merkityksellistämisprosessille suurempi painoarvo Montaasi on järjestelmä, joka välittää aistimus- ja ajatteluprosesseja ulkoisen kohteen ja katsojan havainnoivan katseen välillä

kokijasubjekti itseorganisoituva järjestelmä, joka dynaamisesti tapahtuu ”sisäisen” ja ”ulkoisen” välillä osana aistimusrihmastoa (Gilles Deleuze, Félix Guattari) Montaasi - muoto joka ajattelee (Jean-Luc Godard) = katsoja ajattelee teoksessa / teos asettunut ajattelemaan katsojassa väline ajatuskarttojen luomiseen - voidaan ulkoistaa muotoon: geografiset kartat, mukana myös affektit ja eri asteiset intensiteetit

sisäisten kokemusten ja ulkoista koskevien havaintojen ilmaiseminen sellaisenaan mahdotonta - tarvitaan välittävää koodistoa liikkuvan kuvan kohdalla välittäjä - edelleenkin perinteinen elokuvan ”kielioppi”

Montaasipedagogia elokuvallisessa mediakasvatuksessa olennaisinta oppia tekemään valintoja ja luomaan oma näkökulma = rajaamisen kyvyn oppiminen tekijälähtöisyydessä kyse tämän kyvyn omaksumisesta ja harjaantumisesta 1) havainnoinnin, analysoinnin ja tulkitsemisen kyvyt (perinteisen elokuva-analyysin käyttö yleisten mediataitojen opettelussa)

2) audiovisuaalisen median ilmaisun ja kerronnan koodien lukemisesta omaan tekemiseen - uudet tulkinnat ja merkitysten luominen Montaasipedagogiaa yksinkertaisilla kuvaus- ja äänitysharjoituksilla ei tarinaa, ei käsikirjoitusta - kerrotaan yksittäisistä kuva- ja äänielementeistä koostettavalla idearihmastolla intuition ja ei-tietoisen jäsentämisen korostaminen

TÄRKEÄÄ: elokuvallisten parametrien tarkka noudattaminen - ei mitään turhaa, kuvakoot - kuvakulmat - kameran liikkeet oltava harkittuja jokaisen otoksen kyettävä välittämään tavoiteltu idea Montaasityöpaja klo 13-15, tervetuloa!

Ota yhteyttä Juha Oravala juha.oravala@sodankyla.fi 040-735 1163 http://koulut.sodankyla.fi/index.php?com_page=419 Elävää Kuvaa -projekti Aleksanteri Kenan koulu, Kaarrostien toimipiste Kaarrostie 10 (A-rak.) 99600 Sodankylä