Ryhmädynamiikka ja vuorovaikutus, 1ov/PätKor1

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Sosiaaliset taidot Elinikäiset oppimisen kontekstissa sosiaaliset taidot ovat avainasemassa. Nostamme esille neljä lähestymistapaa konseptissamme: Itseohjautuva.
Advertisements

MIKÄ ON TIIMI?.
Kulttuuri, mieli ja kasvatus
Tietotaitotalkoot tutkimuksen tilanne 3/2011. Tutkimukseen koottu aineisto  Ohjausryhmän haastattelut  15 avaininformanttihaastattelua  5 talkoon osallistujahaastattelut.
Kulttuuri- ja nuorisoalojen kunta- ja järjestötoimijoiden koulutus- ja verkostoitumispäivä Yhteisöllisyys ja hyvinvointi Hannu Kareinen.
RYHMÄ.
Menettelytavat ja ennakkoehdot
Sosialisaatio Sosialisaation käsitteellä kuvataan prosessia, jossa yksilöstä kasvaa yhteisönsä jäsen. Uusi sukupolvi oppii ja se opetetaan kulttuurinsa.
TKI- päivät AMK tutkimuksen tulevaisuus *Muuttumaton (jatkuvan) kasvun skenario *Katastrofiskenario *Paluu menneisyyteen skenario *Muutos-skenario.
Ryhmä-dynamiikka: liittymisen ja erillisyyden vuorovaikutusta ryhmässä
Seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät "Kirkko iholla"
”YHDEKSÄN ON ENEMMÄN KUIN YKSI” Tiimit seurakunnan vapaaehtoistoiminnan kehittäjinä.
Oppia ikä kaikki - Työkaluja yhteisöllisyyden kehittämiseen syksy 2014
TYÖHYVINVOINTI- MITÄ SE ON VAI ONKO SITÄ?
OULUN YLIOPISTO VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS OPETUSHARJOITTELUT
Liisa Huusko 2010 Asiakassuuntautuneen tiimityön juurruttaminen osana monikuntaliitosta -pilottikokeilun päätösseminaari Kauhava Liisa Huusko,
Riippuvuus tupakoinnista
HAMKin ohjaustoiminnan opiskelijoiden tekemä kuvatarina
Me ja muut: ryhmäilmiöistä
Ryhmä ja yhteisö Jokainen ihminen kuuluu useaan ryhmään
Harjoitukset ja niiden tarkoitus
Onnistuneen ryhmän toiminta
Kohtaamisen etiikka Jyväskylä Jaana Kauppinen.
Maahanmuuttajanuorten ohjaus KIVITIPPU
Johanna Vanhatalo Hanne Yrttiaho Paula Vehkalahti Maarit Ristimella
YHTEISTOIMINNALLINEN & YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN
LUENTORUNKO: Mitä työnohjaus on Työnohjauksen muodot
APE-opinnot: 7. lähipäivä
Ohjaatko vai johdatko? Ohjaatko vai johdatko ryhmää – kaksi eri asiaa
Kokemuksellinen oppiminen (Kolb, Jarvis, Boud)
Itseohjautuvuus ja yhteistoiminnallisuus
OULUN YLIOPISTO VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS OPETUSHARJOITTELUT
Saku Ylä-Soininmäki Psykologi, Lahden ammattikorkeakoulu
LATAAMO osallisena yhteisössä. Lataamo -työskentelyn tavoitteet Kuulla ihmisten kokemuksia ja saada uutta tietoa. Tehdä näkyväksi osallisuuden toteutumista.
Opetussuunnitelmaviestintä Merkki ja merkitys - Viestinnän yleinen teoria Jukka Savilampi 2005.
Terapeuttinen hevostoiminta voimaantumisen mahdollistajana Tietoisku Mielenterveysmessuilla Ilo Elää Hyvinvointipalvelut
KULTTURIENVÄLINEN VIESTINTÄ
Oppimisorientaatioita
Missio - Suomen Yrittäjien tehtävä Parantaa yrittäjien asemaa, yrittämisen edellytyksiä sekä rakentaa Suomesta yrittäjyyden yhteiskunta.
Ryhmän kulttuuri (Bion)
1 Lastensuojelun tieto lapsesta Mirva Makkonen Kehittäjä-sosiaalityöntekijä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö.
Ryhmän rakenteet Tila Tila Ominaisuudet riippuvat perustehtävästä, fyysisesti suljettu ja rauhallinen, mieluiten aina sama Ominaisuudet riippuvat perustehtävästä,
Systeemiajattelun yhteenvetoa General System Theory (Bertalanffy) General System Theory (Bertalanffy) Tavoite: yleiset systeemilait Tavoite: yleiset systeemilait.
TUPA –Työpaikkaohjaajien kouluttajakoulutus - kuka kouluttaa ketä?
Riippuvuus tupakoinnista
Lasten ”Voimaryhmä” Metropolia amk, Itäinen perhekeskus (Vuosaaren toimipiste) & Haruspuisto Katja Ihamäki & Paula Olkkonen.
TN Puhetaito on hankittu taito Tämän päivän insinööri tarvitsee monenlaisia puhevalmiuksia. Tämän päivän insinööri tarvitsee monenlaisia puhevalmiuksia.
Sosiaalinen pääoma sosiaaliset verkostot, luottamus, vuorovaikutus
MITÄ VIESTINTÄ ON? Vuorovaikutusta eli yhteyttä toisiin ihmisiin ja ympäristöön Sosiaalista vaihtoa, jossa osapuolet vaihtavat keskenään mielipiteitä,
Yrittäjien hyvinvointikilta® yrittäjien hyvinvointia tukemassa Yrittäjien hyvinvointikilta on Suomen Mielenterveysseuran ja Suomen Yrittäjien kehittämä.
Ops seminaari Askola.
KIRKONPALVELIJAN TYÖNOHJAUS
Toimintakyky s.36 Fyysinen Psyykkinen Kognitiivinen Sosiaalinen
Skeema Ihminen on sosiaalinen olento Ydinsisältö.
RYHMÄ Ryhmäprosessin vaiheet Ohjaajan rooli prosessin eri vaiheissa
Ryhmän kehitysvaiheet ja konfliktit
Motiivit, motivaatio ja psykologian osa-alueet
Miten ryhmä toimii? Miten osallistun ryhmän toimintaan?
Konstruktivismi Tekijä Bogi
Yhdessä työskentelyn prosessi, yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Opiskelija oppimis- ja tietoyhteiskunnassa
Sosioemotionaalinen kehitys
Toimiva vuorovaikutus luottamusjohdon kanssa Vesa Salmi
Sosiaalisuus ja sosiaalisen tarkastelu
Maahanmuuttajan askeleet työelämässä – Maastå-hanke Yhteisöllinen menetelmä järjestöille Tavoite: tarjota ammattiliitoille ja työyhteisöille.
Ryhmäyttäminen ryhmän rakentamisen työkaluna
Skeema Ihminen on sosiaalinen olento Ydinsisältö
*yrtin oj:lla TYÖOIKEUS MENESTYVÄ TYÖYHTEISÖ ©Tarja Heikkilä 1
Menestys tiimityön kautta
Skeema Yksilö on osa monia ryhmiä Ydinsisältö
Esityksen transkriptio:

Ryhmädynamiikka ja vuorovaikutus, 1ov/PätKor1 Suppea ihmisryhmä, jotka kokoontuvat tietyn tarkoituksen vuoksi, ryhmällä on säännöt, sen jäsenillä on keskinäistä vuorovaikutusta, työnjakoa, roolit ja johtajuus Suurryhmä on noin 10-20 henkeä, pienryhmä on 2-9 henkeä, jako ei ole kategorinen Tavoitteellisilla ryhmillä on alku ja loppu, esim. terapia-, koulutus-, kuntoutus- ja projektiryhmät; myös työyhteisöt ja tiimit ovat tavoitteellisia ryhmiä

Kurssin teoriatausta Psykodynaaminen ryhmäkäsitys: mm. mentaliteetti ydinperheen merkitys jäseniin ja perusoletustilat (mm. Bion, Yalom) ”Morenolaisuus”: ryhmän luovuus ja roolien (Moreno) Systeemiteoreettinen: kaikki vaikuttaa kaikkeen; perhe systeeminä; ekosysteemit Kokemuksellinen oppiminen: reflektio, osallistuva havainnointi (Lewin, Kolb) ryhmän ymmärtämiseksi ei riitä pelkkä ”objektiivinen teoriatieto” vaan ryhmiä voi oppia ymmärtämään kun kokemus (käytäntö) ja tieto (teorian liittäminen) yhdistyvät

Ryhmän säännönmukaisuudet Ryhmätoiminnan lähtötekijät: Tarkoitus (perustehtävä, ryhmän tavoitteet/ kaksoistavoite) Ympäristötekijät, ulkoiset resurssit (fyysinen ja sosiaalinen ympäristö, ryhmän asema systeemissä) Jäsenet (ryhmän koko, jäsenten ominaisuudet, ryhmässä olevat sisäiset rakenteet) Ryhmässä syntyvät ilmiöt: Osallistuminen ja viestintä Normit ja roolit Johtajuus ja valtasuhteet Kiinteys eli koheesio ja ryhmämotivaatio Tulokset: Ryhmäkokemus Oppimiskokemus, tuloksellisuus Jäsenten hyvinvointi, työtyytyväisyys (lähde: Niemistö 1998; Helkama, Myllyniemi & Liebkind 1998)

Systeeminen näkökulma ryhmiin organisaatio Ryhmän jäsenet Ja heidän väliset vuorovaikutussuhteet

LIITTYMINEN RYHMÄÄN Tullaan yhteen Toiminnallinen liittyminen Fyysinen Toiminnallinen liittyminen Työnjako selkiytyy, jäsenille muotoutuu rooleja Kokemuksellinen liittyminen Kokemuksien jakamista, myös negatiivisten Oma kulttuuri (mm. huumori) Ihmisten yhteisyys syntyy (huom. kaikissa yhteisöissä tätä tasoa ei saavuteta) Tavoitteellinen liittyminen Yhteisö palaa sille tasolle, missä sen hitaimmin liittynyt jäsen on

Ryhmän kehitysvaiheet (Tuckman/Niemistö 1998) Ryhmän muodostusvaihe (forming) Riippuvuus ohjaajaan, toisiin jäseniin, ryhmänormeihin Etsitään tukea omalle toiminnalle, ryhmä koetaan hyväksi vähitellen Kuohuntavaihe (storming) Konflikeja, polarisoitumista, pettymystä, tyytymättömyyttä Konfliktit palvelevat siinä, että ryhmän jäsenet eivät ”sulaudu” ryhmään Yhdenmukaisuusvaihe (norming) Jäsenet hyväksyvät toistensa yksilöllisyyden, ryhmäkokonaisuus halutaan ylläpitää, pyritään säilyttämään harmonia Avointa mielipiteiden vaihtoa Hyvin toimiva ryhmä (performing) Ryhmä on kokonaisuus, rakentavaa, perustehtävän mukaista toimintaa Lopetus (adjourning) Usein surun ja haikeuden tunteita Jäsenet hyvästelevät toisensa ja ryhmä lopettaa toimintansa