VEIKKA Varhaiserityiskasvatuksen kehittäminen Karhukunnissa

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
KELPO projekti Tuija Ikäläinen, koordinaattori
Advertisements

Diabeteshoitotyön osaaminen
Haja-asutuksen jätevesien hallinta Satakunnassa
Porin kaupunki PERHENEUVOLA.
www.nuorisokanuuna.fi1 KANUUNAN TOIMINTAPERIAATTEET TOIMINTAPERIAATTEET ON HYVÄKSYTTY KANUUNA- SEMINAARISSA KOTKASSA
Perhesosiaalityö Kokkolassa
KATSAUS SATAKUNNAN MAAKUNNAN VARHAISKASVATUKSEN TILANTEESEEN Riitta Hanhilahti
HUS:n Helsingin hengityshalvausyksikön Tykes-projekti
♂ ♀ Minna Sirnö Kunnan kaa? Kuntien tasa-arvofoorumi.
Työhyvinvointisuunnitelma työhyvinvointityön pohjana
Tukitoimintaa syömishäiriötä sairastaville ja läheisille
KORKEAKOULUN JA TYÖELÄMÄN UUSI TOIMINTAKONSEPTI Riitta Konkola.
Kouluterveydenhoitaja lasten liikunnan edistäjänä ja tukijana
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut
NUPPU 2 – Keski-Pohjanmaan osahanke osana PaKaste 2 -hanketta 1.
Täydennyskoulutus Yhdessä tekemällä – hanke 2010
Varhaiskasvatus monikulttuuriseksi
Haja-asutuksen jätevesien hallinta Satakunnassa
LÄHIHOITAJAKOULUTUS tutkinnon laajuus 120 ov
Uusia avauksia ja jatkotyöskentelyn tarvetta Pohjanmaan välityömarkkinoilla TRAPPAN - portaittain töihin välityömarkkinoiden kautta -hankkeen ulkoinen.
Väli-Suomen Ikäkaste Pohjalaismaakuntien vanhustyön kehittämiskeskus Päivi Niiranen Projektikoordinaattori.
1) Mitä tässä ryhmässä oli sellaista, joka haluat jakaa muiden osallistujien kanssa? 2) Mikä huomio/ konkreettinen asia, joka auttaa sinua jatkossa huomioimaan.
Perhetyöntekijä sosiaalityöntekijän työparina lastensuojelutarpeen selvityksessä ja arvioinnissa Lastensuojelun avohuollon ja perhetyön kehittämisyksikköhanke.
Laurea/AS/2003 Ohjauksen osaaminen Mahdollisuus vastata ohjauksen tarpeisiin tasapuolisuus oikeudenmukaisuus taloudellisuus tavoitteellisuus.
Länsi-Suomen Diakonialaitoksen juuret
Tarvekartoituksesta koulutukseen -hanke Hankkeen tavoitteena on kehittää Lapuan kristillisen opiston osaamista muuttaa työelämän koulutustarpeet ammatilliseksi.
Yhteistoimintalaki ja Yt:n organisointi
Haja-asutuksen jätevesien hallinta Satakunnassa
Päivi Juurinen, suunnittelija
 Osana LapsiKuopio II -hanketta ( ), syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana  Tavoitteina: › tukea Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin vakiintumista.
Käytännön, koulutuksen ja tutkimuksen vuoropuhelua rakentamassa – varhaiskasvatuksen perusverkostot Pikassos-alueella Seija Junno Varhaiskasvatuksen suunnittelija,
LASTEN SUOJELU – JOKAISEN TEHTÄVÄ Varhaiskasvatuksen mahdollisuudet lasten suojelussa, KELTO Pirjo Harjupatana LTO Riitta Sinko.
Koulutuksen laadun kehittäminen
Varhaiskasvatuksen kehittämisen haasteet Pirkanmaalla
Verkko-opetuksen laadunhallinta- ja laatupalveluhanke (Vopla) Helsingin yliopisto, Kuopion yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Verkko-opetuksen.
TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ TykePartner III–hanke 2008 – ohjausryhmä.
Metropolia Arvotyöpaja Tuovi Haikala Tapani Aaltonen Novetos Oy.
Mitä arviointiin liittyvät muutokset tarkoittavat? Työpaikkakouluttajahanke Omniassa
PPPR1-hankkeen päätösseminaari Raisiossa.
Moision päivähoitoyksikkö Kiusaamisen ehkäisy suunnitelma.
TULEVAISUUDEN KUNTA alustavia nostoja ja havaintoja MDI:n selvitysmateriaalista Vantaa |
Perhesosiaalityö  Lastenvalvojien palvelut Johtava sosiaalityöntekijä- lasten- valvoja 3 lastenvalvojaa  Ennaltaehkäisevä perhetyö Johtava perhetyöntekijä.
Pohjois-Suomen Lasten Kaste -hanke Oulun eteläisen alueen osakokonaisuus Sirkka Kiilakoski Toimiva arki, hyvinvoiva lapsi -seminaari.
Varhaiskasvatuksen arvioinnin lähtökohtia
Tutoropettajien koulutus ja toiminta
SOVITTU MIKÄ SOVITTU JOHTAMISSOPIMUSTEN UUDISTAMINEN 2017
VASU:n jalkauttaminen Raumalla
Koulutuksen tavoite Tavoitteena on, kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön valmiuksia havaita ja arvioida kotonaan asuvien asiakkaidensa palo-
Varhaiskasvatuksen tietotuotannon nykytila ja haasteet Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto.
Vasuterveiset Mänttä-Vilppulasta - Merja Leppämäki & Sanna Nieminen –
Osatyökykyisille tie työelämään
Näin arvioimme tiimin toimintaa
SEURAAVAT TAIDOT HYÖDYLLISIÄ OHJAAMISESSA JA KOHTAAMISESSA
SenioriKaste Lapin toiminnallinen osahanke Muistisairaan palveluprosessimalli Ohjausryhmä
Sataedun osuuden väliraportointi
Lapsi-ystävällinen kunta
VARHAISKASVATTAJA LUO TURVALLISEN KASVU- JA OPPIMISYMPÄRISTÖN
Mikä on koordinaatiohanke ja miten se tukee alueellisia kokeiluja
Taina Seppälä-Kolkka / S12!78
Palveluiden pohjana pärjäävyys – kuinka rakentaa Lapset puheeksi -työhön pohjautuva palvelurakenne? Mika Niemelä.
Satakunnan Lapsi ja nuorisopolitiikan foorumi
TOIMINTASUUNNITELMAT 2018
Kehittämisen jatkoyhteistyöstä sopiminen
VAKA-verkko Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla -varhainen tukeminen monimuotoistuvassa varhaiskasvatuksessa – Marjatta.
Osaamisperusteisuus todeksi – käytäntöjä ja työkaluja
ERO LAPSIPERHEESSÄ –KOULUTUS tiistaina klo 9-15
RYHMÄ 5. IDEOITA MAAKUNNALLISEN VANHUSNEUVOSTON PERUSTAMISEEN PJ
Kehittämisen jatkoyhteistyöstä sopiminen
Projektin ohjaus, seuranta ja raportointi Riitta Rautava .
Koivurinteen päiväkodin kehittämissuunnitelma
Esityksen transkriptio:

VEIKKA Varhaiserityiskasvatuksen kehittäminen Karhukunnissa 2003-2005 Harjavalta, Luvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Ulvila Hankkeesta käytännöksi

TAVOITTEET 1. Erityiskasvatuksen kehittäminen varhais-kasvatuksessa niin että varhaiskasvatus-henkilöstön perusosaaminen erityiskasvatus- kysymyksissä kehittyy 2. Erityistä tukea tarvitsevien lasten hoidon ja kasvatuksen kehittäminen luomalla projektiin osallistuvissa kunnissa yhteisesti sovittuja toiminta- ja työkäytäntöjä erityistä tukea tarvitsevien lasten hoitoon ja kasvatukseen 3. Varhaista puuttumista ja tukea edistetään erilaisin työkäytännöin 4. Luodaan seutukunnallinen malli, jolla taataan varhaiserityiskasvatuspalvelujen jatkuminen myös projektin jälkeen

TOIMINTA päivähoidon tukiryhmät kouluvalmiuden arvioinnit tiedonsiirtokäytännöt yhtenäistymässä

ARVIOINTI

YHTEISTYÖTAHOT Porin keltot (Pori edelleen mukana tiiviissä yhteistyössä) Rauman keltot Länsi-Suomen keltot Pikassos Erilaiset projektit

HANKKEEN ARVIOINTIA työssäjaksamiselle merkittävää yhteistyö muiden keltojen kanssa, omat koulutukset ja työnohjaus kelton tehtävät priorisoitava yhdessä kuntien edustajien kanssa, sillä työaika ei riitä kaikkiin erityispäivähoidon tarpeisiin työn sisällön hahmottumista hidastutti useista kunnista koostuva toimialue, jossa päivähoidon käytännöt vaihtelivat suuresti mahdollisuus nähdä työyhteisön, työntekijän, lapsen ja koko perheen tilanne ulkopuolisen silmin merkittävien muutosten tekemiseen 2½ vuotta on lyhyt aika

HANKKEEN JÄLKEEN epävarmuus jatkuvuudesta poistunut projektityöltä ja toiminnan perustelujen miettimiseltä vapautunut paljon aikaa kelton työn kehittämisen (mm. erilaiset ryhmät kunnissa) vähitellen tulipalojen sammuttajasta asiantuntijaksi, ohjaava rooli korostuu jatkossa päivähoidon henkilöstön oman osaamisen lisääntyessä

SEUTUSOPIMUS työnkuva:erityisvarhaiskasvatuksen perus-tehtävät, moniamm.tukiryhmän jäsen, keskustelut vanhempien kanssa, kehittämis-tehtävät alueellisesti ja maakunnallisesti ohjausryhmä ja johtoryhmä toimivat edelleen hallinnoijakunta toimistopäivät ja -viikot toimintatavat sairauslomissa kustannustenjako käytön eli päivien mukaan (esim. 2 pvää=20%) arviointi 2 vuoden välein

ONGELMAT matkoihin menee paljon aikaa materiaalin kuljettaminen monta työyhteisöä tunne yhteenkuuluvuudesta työyhteisöön kehittyy hitaasti pienen ’työyhteisön’ riskit (sairauslomat) eri kunnissa erilaiset toiminnan organi-soitumistavat erityislasten palveluissa

SEUTUKUNNALLISUUS tapa turvata keltopalvelun saatavuus uutta näkökulmaa erityispäivähoidon asioiden hoitamiseen muista kunnista työkäytäntöjen levittäminen koulutuksissa tapaa muista kunnista henkilökuntaa erityiskasvatuksen materiaalihankinnat seutukeltoilla, lainaus kunnille laaja-alaista → ulkopuolisen asiantuntijan rooli → jaksaminen