Syntaksin harjoituskurssi CYK140 Ma 4.12.

Kielisysteemin kaksi perusrelaatiota Syntagmaattinen suhde kielen yhdessä esiintyvien morfosyntaktisten elementtien välinen suhde, esim: artikkeli + substantiivi verbi + subjekti attribuutti + pääsana verbi + objekti

Kielisysteemin kaksi perusrelaatiota: jatkuu Paradigmaattien suhde tietyssä morfosyntaktisessa kehyksessä toisensa korvaavien elementtien välinen suhde, esim. englantia edustavassa kehyksessä ART+__+N voi artikkelin ja substantiivin välisessä positiossa esiintyä mikä tahansa englannin attributiivisista adjektiiveista

Dependenssi Syntagmaattisessa suhteessa olevien kielen elementtien välillä vallitsee aina jonkinlainen dependenssisuhde Ilmauksessa on tyypillisesti yksi hallitseva elementti, joka määrää toisten siihen liittyvien elementtien ominaisuudet; ts. pääsana valitsee dependenttinsä ja määrää niiden ominaisuudet

Dependenssi: jatkuu Esimerkkejä: adpositio(post-tai prepositio)lausekkeessa adpositio on pääsana ja sen täydennys dependentti monissa kielissä adpositio määrää täydennyksensä sijan, esim. - talo+n takana - kohti seuraava+a vuo+ta

Dependenssi: jatkuu Lauseessa verbi on pääsana ja siihen liittyvät argumentit sen dependenttejä, verbi esim. määrää dependenttiensä/argumenttiensa määrän argumenttiensa sijan monissa tapauksissa myös argumenttiensa semanttiset ominaisuudet, esim. lauseessa Emmi ajatteli lukemaansa kirjaa verbi ajatella määrää sekä objektinsa sijan (partitiivi) että subjektinsa semanttiset ominaisuudet (subjekti-NP:n pitää viitata inhimilliseen olioon) Verbin argumenteiltaan vaatimia ominaisuuksia sanotaan verbin valintarajoituksiksi

Dependenssi: jatkuu Dependenssirelaatiot voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan: bilateraalinen dependenssi: pääsana ei voi esiintyä ilman dependenttiä eikä dependentti ilman pääsanaa, esim: englannin subjekti-verbi ja prepositio-objekti –relaatiot unilateraalinen dependenssi: pääsana voi esiintyä ilman dependenttejä, mutta dependentit vaativat pääsanan, esim: Emmi söi (hyvin punaisen omenan / punaisen omenan / omenan).

Dependenssirelaatiot: jatkuu rinnasteinen dependenssirelaatio kaikilla elementeillä on sama status, ts. rinnasteiset elementit ovat kaikki pääsanoja (yleensä vain samaan kategoriaan kuuluvia elementtejä voi rinnastaa), esim: rinnastetut NP:t: kissat ja koirat rinnastetut adjektiivit: kauniit ja tottelevaiset koirat rinnastetut verbit: Emmi meni ja söi Antin jäätelön.

Pääsanan paikka lausekkeessa Kielet voidaan jakaa kahteen ryhmään sen perusteella, mikä on pääsanan positio suhteessa dependentteihinsä: ’head-initial’ –kielissä pääsana edeltää komplementtejaan, esim: dros y ffordd over the road (Wales: Tallerman 1998)

Pääsanan paikka lausekkeessa: jatkuu ’head-final’ –kielissä komplementit edeltävät pääsanaansa, esim: tomodati-to friend-with ’with a friend’ (japani: Tallerman 1998) Kielet pyrkivät yleensä noudattamaan samaa pääsanan ja dependenttien suhdetta kaikissa lauseketyypeissä

Head- vai dependent-marking Yleensä kielet merkitsevät jollakin tavoin joko pääsanan tai sen dependentit osoittaakseen, minkälainen syntaktinen suhde näiden välillä vallitsee Esim. englannin omistussuhdetta ilmaiseva NP on esimerkki dependent-marking –konstruktiosta: Kim’s house Ko. konstruktiossa house on pääsana ja omistajaa ilmaiseva Kim dependentti, joka on merkitty suffiksilla –’s

Head- vai dependent-marking: jatkuu Kielet voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään sen mukaan, merkitsevätkö ne pääsanan ja dependentin suhteen pääsanaan vai dependenttiin. Edellisessä tapauksessa puhutaan HEAD-MARKING –kielistä, jälkimmäisessä DEPENDENT-MARKING –kielistä.

Head- vai dependent-marking: jatkuu Esimerkiksi latviassa prepositio määrää dependenttinsä sijan: aiz upes poikki joki-GEN ’joen poikki’ caur mezu läpi metsä-ACC ’metsän läpi’ (Campbell 1995.)

Head- vai dependent-marking: jatkuu Toisaalta esim. quechuassa postpositiot, siis lausekkeen pääsanat, taipuvat: -mantapacha ’since, from’ qayna watamantapacha ’since last year’ (Campbell1995)

Head- vai dependent-marking: jatkuu Joissain kielissä prepositiot kongruoivat dependenttinsä kanssa esim. persoonassa ja luvussa: ruu-majk jar aachi 3SG-because.of the man ’because of the man’ (Tzutujil: Tallerman 1998)

Head- vai dependent-marking jatkuu: verbi ja verbin argumentit Lauseen pääverbiin liittyvät NP-argumentit ovat verbin dependenttejä. Esimerkiksi japanissa transitiiviverbin dependentit ovat sijamerkittyjä: Taroo-ga tegami-o kaita. Taroo-NOM letter-ACC wrote ’Taroo wrote a letter.’ (Tallerman: 1998)

Head- vai dependent-marking jatkuu: verbi ja verbin argumentit Kambera on esimerkki head-marking –kielestä, jossa pääverbi kongruoi dependenttiensä kanssa: I Ama na-kei-ya na rí muru. the father 3SG:SU-buy-3SG:OBJ the vegetable green. ’Father buys the green vegetable.’ (Tallerman: 1998)