METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE www.metla.fi Metlan metsäalan tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki, Metla.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
. AKL:n 42. Autokauppiaspäivät Hilton Helsinki Kalastajatorppa Puheenjohtaja Pekka Helander Autoalan Keskusliitto ry.
Advertisements

Kestävän metsätalouden kriteereihin ja indikaattoreihin perustuen
Metsäteollisuuden käyttämästä puusta 67 % tulee yksityismetsistä
Pellervon Päivä , Helsinki Pasi Holm.
Metsäteollisuuden ympäristö- ja vastuullisuussitoumukset
Metsät ja hyvinvointi – metsien käytön mahdollisuuksia Sini Harkki Vapaus valita.
Vihreän kasvun malli eli miten yhteiskunnan sähkön tarve turvataan ilman lisäydinvoimaa Oras Tynkkynen Helsinki.
Metsä Tieto Osaaminen Hyvinvointi Metsien kestävä ja monipuolinen käyttö luo pysyvän pohjan suomalaisten hyvinvoinnille Metla yhdistyy Maa- ja elintarviketalouden.
Suomen kansantalous 2010-luvulla Juhana Vartiainen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.
Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute Muuttuva poronhoito ja ympäristö Pasi Puttonen
Pardian jäsentutkimus 2013: Työssäjaksaminen koetuksella jatkuvassa muutoksessa 1.
Juhani Karvonen, Soome Metsaselts
Akavan elinkeinopoliittinen ohjelma Vesa Vuorenkoski Tiedotustilaisuus
VIHREIDEN TYÖPAIKKOJEN MAHDOLLISUUKSIA Ville Niinistö
Elinkeinokalatalouden näkymiä ohjelmakaudella Kalaviikko, Ylitarkastaja Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö.
Liite 2 Metsäsektori 2015-tulevaisuuskatsaus Tilannekatsaus
HE 112/2013 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi 2014 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuuleminen Erityisasiantuntija.
ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille Mika Maliranta (Etla) Perhevapaiden.
Metsäteollisuuden tehdaspolttoaineet Suomessa 2012
Puheenvuoro ilmastofoorumissa Ilmastokampanjavastaava Lauri Myllyvirta
ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Talousnäkymät euroalueella ja Suomessa Vesa Vihriälä
Näkökulmia tilastojen tulkitsemiseen Käytä oikeita käsitteitä.
Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute / Puunhankinnan kehittämisseminaari Kouvola Urakointimahdollisuudet.
Ruokaketjun kehittämisellä hyvinvointia koko maakuntaan Pro Ruokakulttuuri päätösjuhla , Ulla Mehto-Hämäläinen.
mieluummin useampikin?
Tuulivoima Tekesin strategiassa
Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2014
Hyvinvointiyhteiskunnan kunto-ohjelma ja yritysten kilpailukyky Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto
Metsät ja ilmasto Miksi istuttaa puu tai mieluummin useampikin?
Metsäalan strateginen ohjelma MSO Johtoryhmän 1. kokous Säätytalo elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen.
VISIO KMO: Kestävää hyvinvointia monimuotoisista metsistä TULEVAISUUSKATSAUS: Metsät ja osaaminen- kasvavaa hyvinvointia Liite 2.
1 Valtioneuvoston maatalouspoliittinen selonteko I Selonteko on yleisen tason tarkastelu maatalouden toimintaympäristöstä ja kehityksestä Tarkastellaan.
Riittääkö Suomessa puu? Kevät 2015
Kotimaisen metsäsektorin kilpailukyky pitää turvata Anni Sinnemäki
METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE Metlan metsäalan tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki, Metla.
Stratpääm060509ar.ppt 1 KMO 2015 VISIO STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Marja Kokkonen LIITE 2.
Viron EU-jäsenyyden vaikutukset työmarkkinoihin Jaakko Kiander Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT.
VISIO 2015 Tulevaisuuden metsät - lisää hyvinvointia uusiutuvista luonnonvaroista EHDOTUS : Liite 1.
Erilaiset alueet – erilainen hyvinvointi? Ilkka Mella TEM/ AKY Alueet ja hyvinvointi - seminaari.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Euro & talous 4/2010 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Pääjohtaja Erkki Liikanen
Tulikivi Oyj  Tulikivi Oyj rakentaa uuden tuotantolaitoksen Juukaan vuonna  Investointi on Tulikiven kasvustrategian mukainen toimenpide.
VISIO 2015 Metsät ja osaaminen- kasvavaa hyvinvointia uusiutuvasta luonnonvarasta Liite 6.
PTT Talousnäkymät Pellervon Päivä Pasi Holm Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos.
BIOENERGIA Osa uusiutuvista energialähteistä (kts. dia 2)
Kestävää kasvua ja työtä
SATAKUNNAN TALOUS 7 ● kesäkuu 2006 Nykytila ja lähiajan näkymät
Biopolttoaine Biopolttoaine on biomassasta eli eloperäisestä aineesta valmistettu polttoaine; Biopolttoaineesta saatavaa energiaa kutsutaan bioenergiaksi.
Taloudellinen tilanne ja talouspolitiikan mahdollisuudet
Julkinen Suomen Pankki Suomen talouden vaikeuksien voittaminen Lauri Kajanoja
Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2015 Jari Kannisto Kehityspäällikkö
PUUPOLTTOAINE. Puupolttoaine - Puupolttoaine on polttoaineena käytettävää biomassaa eli biopolttoainetta, joka on peräisin puun rungosta, oksista tai.
Bioenergia, Suomen kansallinen voimavara Tavoitteet 2010 FINBIO ryPuuenergia r.y.Turveteollisuusliitto ry.Suomen turvetuottajat ry.
Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen.
HT Eero Laesterä – KTM Tuomas Hanhela – KTM Katja Pesonen
PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT
Toimitusjohtaja Pasi Holm, PTT Pellervon Päivä Helsinki
Kasvatus- ja opetuslautakunta/huhtikuu 2017
Metsätilakauppa Helsinki
Joko taantuma on ohi? Vesa Vihriälä Pellervon Päivä
Talous tutuksi – koulutus syksy 2013
13 Vihreän kullan maa s. 94–97.
Puun kulku metsästä tehtaalle Suomessa 2016 (milj.m3)
SATAKUNNAN TALOUS 6 ● marraskuu 2005 Nykytila ja lähiajan näkymät
Arvio maan hallituksen 8. 9
Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Kansantalouden kiertokulkumalli
Metsäjohtaja Sauli Brander UPM Metsä
Puun kulku metsästä tehtaalle Suomessa 2017 (milj.m3)
Maailmantalouden kasvu jatkuu suotuisana
Metsäteollisuuden puunkäyttö ja tuontipuu
Esityksen transkriptio:

METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE Metlan metsäalan tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki, Metla Metsäneuvoston kokous  Liite 5

METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE 1. Tausta 2. Tulevaisuudenkuvat 3. Johtopäätökset

METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE Tausta: Tulevaisuudenkuvat I. ”Nykyrakenteiden kehittäminen” II. ”Aktiivinen muutos” Yllätykset: i. Metsäalan julkinen tuki romahtaa ii. Tuontipuun käyttö muuttuu merkittävästi iii. Ilmastomuutoksessa yllättäviä muutoksia

METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE Nykyrakeneteet koetaan hyviksi ja turvallisiksi eikä niitä yritetä aktiivisesti muuttaa, mutta niitä kehitetään. Rakennemuutoksiin liittyvät riskit nähdään suurempina kuin nykyrakentesiin liittyvät. Toimintaympäristön muutokset aiheuttavat tarpeen kehittää ja sopeuttaa nykyistä toimintaa. Noudatetaan sitovia sopimuksia (EU-direktiivit, kansainväliset ja kotimaiset sopimukset ja velvoitteet). Nykyrakenteita muutetaan sen verran kuin olosuhteet edellyttävät. I: ”Nykyrakenteiden kehittäminen”

METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE II: Aktiivinen muutos  Nykyrakenteisiin halutaan muutoksia. Arvioidaan, ettei nykyisillä rakenteilla ja toimintatavoilla pärjätä pitkän päälle. Panostetaan merkittävästi uusien tuotteiden, palveluiden ja toimintamallien kehittämiseen. Ollaan myös valmiita ottamaan riskejä ja odottamaan vasta pitkällä aikavälillä tulevia tuloksia.  Nykyisiä rakenteita pyritään aktiivisesti muuttamaan mm. T&K:lla, politiikalla, uusilla liiketoimintamalleilla ja metsien eri käyttömuotojen painoarvoa muuttamalla.  Vanhan ja uuden kehittämisen yhteensovittaminen on iso haaste.

METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE Massa- ja paperiteollisuus: TK I  Kannattavuustekijöiden, jalostusasteen noston ja teknologian kehityksen seurauksena massa- ja paperiteollisuuden tuotantokapasiteetti laskee nykyisestä noin prosenttia vuoteen 2015 mennessä.  Massateollisuuden vuosittainen puun- ja hakkeenkäyttö laskee 5-10 miljoonaa kuutiota vuoteen 2015 mennessä.  Riippuen kotimaisen- ja tuontipuun käytön suhteesta puun käyttö massa- ja paperiteollisuudessa säilynee lähes nykyisellä tasolla tai laskee selvästi; puutuoteteollisuudessa tukkipuun kotimaisen puun käyttö vähenee.  Nykyisten metsäteollisuustuotteiden reaalihintakehitys on aleneva.

METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE Massa- ja paperiteollisuus: TK II  Ainakin joku tai jotkut yrityksistä pyrkivät nykyistä voimakkaammin panostamaan myös uusien tuotteiden kehittämiseen ja uusiin liiketoimintamalleihin  Uusia tuotteita ovat mm. liikenteen biopolttoaineet (kaupallinen tuotanto alkaa ), elintarviketeollisuuden tuotteet sekä funktionaaliseen painamisen ja hybridimediaan liittyvät tuotteet.  Uusien tuotteiden johdosta "massa- ja paperiteollisuuden" pitkän aikavälin kannattavuusnäkymät Suomessa paranevat ja puun käyttö pysyy lähes nykyisellä tasolla vuonna  Eräiden uusien metsäteollisuustuotteiden reaalihintakehitys voi olla nouseva vuosina

METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE Puutuoteteollisuus: TK I  Kannattavuuden parantamistoimet johtavat kapasiteetin supistumiseen ja jalostusasteen nostoon. Tuotantokapasiteetin supistukset ovat laajempia suuryritysten kohdalla kuin pk-sektorilla.  Perussahatavaran kannattavuus Suomessa ei ole yhtä hyvä kuin lähialueilla tai eräissä EU-maissa.  Sahateollisuuden tuotantokapasiteetti supistuu prosenttia vuoteen 2015 mennessä, mutta vaneriteollisuuden lisääntyy hieman. Lastulevyteollisuuden kapasiteetti supistuu prosenttia vuoteen 2015 mennessä.  Kapasiteetti muutosten, jalostusasteen noston ja teknologisen kehityksen seurauksena puutuoteteollisuuden vuosittainen puun käyttö laskee 5-8 miljoonaa kuutiota vuoteen 2015 mennessä.  Puunkäytön väheneminen kohdistuu kotimaiseen puuhun ja tuontipuuhun.

METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE Puutuoteteollisuus: TK II  Aktiivisen politiikan, toimenpiteiden ja rakenteiden uudistamisen seurauksena kotimaisen sahatavaran markkinaosuus rakentamisessa säilyy nykyisellä tasolla.  Tuotantorakenteen sopeutus, uudet liiketoimintamallit ja myyntiverkostoon panostaminen pk-sektorilla  Talouden kasvaessa ja edellä mainituista syistä sahatavaran ja puurakenteiden kotimainen kysyntä lähes vuoden 2004 huipputasolla.  Puun kysyntä TK I:sta korkeammalla tasolla v  Samoin puun hinta ja yksityismetsätalouden kannattavuus.

METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE Bioenergia: TK I  Politiikka tukee nykyistä voimakkaammin metsäbioenergian tuotantoa, mutta merkittävää rakenteellista muutosta ei tapahdu.  Metsähakkeen käyttö kasvaa noin kaksinkertaiseksi vuoteen 2015 mennessä. Pellettien tuotanto kolminkertaistuu.  Sahateollisuus lisää hieman kaukolämmön tuotantoa  Massa- ja paperiteollisuudessa kiinnostus biopolttoaineisiin kasvaa, mutta varsinaista tuotanto ei vielä aloiteta.  Metsäbioenergian hyödyntämiseen ja ympäristövaikutusten arviointiin panostetaan jonkin verran nykyistä enemmän T&K:ta.  Bioenergian lisääntyvä käyttö perustuu pääasiassa jo olemassa oleviin tekniikoihin ja tuotantoaloihin.

METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE Bioenergia: TK II  Bioenergiapolitiikka voimistuu selvästi. Esim. biopolttoaineiden käytölle velvoite ja tuotantoa tuetaan valikoivalla verotuella (valmistevero). Lisäksi julkinen valta sitoutuu ja panostaa intensiiviseen bioenergian teknologian kehitysohjelmaan  Bioenergiaa enemmän ja uusia tekniikoita/tuotteita  Metsähakkeen, purun ja kutterin sekä harvennuspuun bioenergia käyttö lisääntyy merkittävästi ja niistä saadut korvaukset (hinnat) nousevat selvästi.  Metsätalouden ja metsäteollisuuden kannattavuus paranee. Metsiin liittyvä bioenergia työllistää selvästi nykyistä enemmän.  Bioenergiateknologian vienti selvästi nykyistä suurempaa ja monipuolisempaa.  Lisääntyviä haasteita metsien ekologialle. Muutosvaiheessa tilanne voi osin huonontua, mutta ongelmien ratkaisuihin panostetaan selvästi nykyistä enemmän.

METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE Tulevaisuuskuvien vaikutukset metsävaroihin 1. Puuston määrään ja kasvuun ei suuria muutoksia v mennessä 2. Nuorten metsien ja ojitusalueiden käsittelyyn vaikutukset voivat olla merkittäviä (uhka/mahdollisuus)  vaikutukset puuntuotantoon pitkällä aikavälillä 3. Energiapuun käytön kehitys merkittävin metsävaroihin vaikuttava muutos (nuorten metsien käsittely) 4. Metsänhoidon uudet suositukset muuttavat käsittelyjä hieman 5. Suojelulla ja virkistyskäytöllä alueellisesti merkittäviä vaikutuksia (Pohjois-Suomi)

METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE Metsien muut käyttömuodot ja kysymykset  Luontomatkailu ja virkistyskäyttö  Metsien monimutoisuus ja ekologia  Ilmastomuutos ja hiilikysymykset  On tarkasteltu työssä yksityiskohtaisesti!  Metsien muiden käyttömuotojen suhteellinen merkitys kasvaa

METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE Metsien käytön taloudellinen kannattavuus  Nykytuotteiden varassa olevan metsätalouden kannattavuus heikentyy (puun käytön + kantohintojen lasku). Tuontipuu suuri kysymysmerkki!  Kannattavuuta voidaan parantaa erilaisilla toimenpiteillä  Metsänomistajille ja metsäalalle uusia ansainta- mahdollisuuksia (bioenregia, luontomatkailu ja virkistyskäyttö, suojelu, hiili??)  Metsien käyttömuotojen monipuolistuminen luo uusia mahdollisuuksia

METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE Yllätykset  Ilmastonmuutoksesta uutta yllättävää tietoa. Satsaus bioenergian suurempi kuin TK I ja TK II. Puutuotteiden kilpailukyky paranee. Fossiilisten hintakehitys, ilmastopolitiikka.  Julkinen tuki romahtaa. Heikentää metsätaloutta, bioenergian kehitystä, suojelua ja puutuote- teollisuuden kannattavuutta. Massa- ja paperiteollisuuteen suhteellisesti pienempi vaikutus.  Suuri muutos tuontipuussa. Heilauttaa kaikkea!

METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE Johtopäätökset  TK I tapahtuu, jos nykyrakenteisiin liittyvät riskit nähdään pienempinä kuin muutoksiin liittyvät. Vältetään nykyisen tasapainon muuttamista  TK II tapahtuu, jos nykytilanne nähdään ”pessimistisenä” ja ollaan siksi valmiita ottamaan myös riskejä ja muuttamaan nykyistä tasapainoa  Toimintaympäristön voi odottaa muuttuvan merkittävästi. Metsäpolitiikka kuitenkin pysynyt suhteellisen muuttumattomana. Paineet muutoksiin kasvavat → ylisektoriaalisuus korostuu.  Metsien eri käyttömuotojen painoarvot muuttuvat. Puunjalostamisen rinnalla palveluiden merkitys korostuu.