Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi / Puunhankinnan kehittämisseminaari Kouvola 29.9.2006 Urakointimahdollisuudet.

Esitys aiheesta: "Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi / Puunhankinnan kehittämisseminaari Kouvola 29.9.2006 Urakointimahdollisuudet."— Esityksen transkriptio:

1 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi / Puunhankinnan kehittämisseminaari Kouvola 29.9.2006 Urakointimahdollisuudet Euroopassa – eurooppalainen puunkorjuu 2020 Antti Asikainen, METLA

2 Tausta  Suomessa ja Ruotsissa kilpailtiin puunkorjuun koneellistamisessa 80- ja 90 -luvuilla  Tavoitteena oli koneellistaa koko puunkorjuu  90-luvulla metsäkoneenrakennus keskittyi Suomeen ja Ruotsiin

3  2000 –luvulla Suomesta on tullut johtava metsäkonevalmistaja  Suurten konevalmistajien omistus on ulkomaisten yritysten käsissä (Komatsu, Deere)

4 Esityksen sisällys  Puunkorjuun toimintaympäristön kehitys Euroopassa ja maailmassa laajemminkin  Muiden metsäoperaatioiden (istutus, taimikonhoito jne.) kehitystrendit  Metsäkoneyrittämisen kehitys Euroopassa ja suomalaisten yrittäjien toimintaedellytykset  Puola, Saksa, Skotlanti

5 Puunkorjuun toimintaympäristö 2020  Globalisoitunut puunhankinta  kuitupuu, sahatukit ja energiahake kasvatetaan ja korjataan/kuljetetaan ympäri maapalloa  korjuumenetelmät harmonisoituneet

6  Metsäkoneyritykset toteuttavat kaikki metsäoperaatiot  vastuut laajentuneet nykyisestä kattaen kaikki metsäoperaatiot metsän uudistamisesta päätehakkuuseen  Metsänomistajuus stabiloitunut  Metsäomaisuus palautettu alkuperäisille omistajilleen Itä-Euroopassa  Venäjän metsänvuokrauskäytännöt vakiintuneet  Muilla mantereilla metsäyhtiöiden hallussa on entistä suurempia istutusmetsiä

7  Puunkasvatus ja – korjuu siirtymässä istutusmetsiin  tasakokoiset puustot  vähän ympäristörajoitteita (biodiversiteetti, maaperävauriot, monikäyttö)  yksinkertainen logistiikka

8  Langattomat tietoverkot kattavat koko Euroopan  jatkuva yhteys korjuukaluston ja metsäkonttorin välillä  tiedonsiirtonopeudet nousevat 1000-kertaisiksi

9  Laaja vaihtelu fyysisessä toimintaympäristössä  lämpötila: -40C -> +45C  maasto-olosuhteet: kaltevuus, kantavuus, pinta  korjattavassa puustossa valtava vaihtelu

10 Hakkuun koneellistamisaste EU-maissa 2004

11 Hakkuumenetelmien kehitys: Tavaralaji- vs. runkomenetelmä Teknisesti mahdollinen trendi Nykyinen kehitystrendi

12 Visio 2020  CTL –menetelmällä korjataan suurin osa maailman puustosta  CTL –koneiden myynti 6 000 konetta/a  75% koneista valmistetaan Suomessa  Suomi sektorin teknologiajohtaja  Sektori työllistää 4 000 - 5 000 henkilöä Suomessa

13 Case Puola hakkuumäärä n. 31 milj m 3 /a (kuoretta)  Hakkuun koneellistamisaste <5%  Puusto pääosin hiekkamaalla kasvavaa mäntyä  yli 90% korjattavissa koneellisesti  Metsähallitus omistaa metsistä 83 %  Nykyinen korjuuyrittäjäkunta ei kykene koneellistamaan korjuuta investointien rahoitusongelmien vuoksi

14 Case Puola  Metsätraktoreilla hyvä maine  Hakkuukoneisiin suhtaudutaan varauksin  pelko työllisyysvaikutuksista  Työturvallisuuden paraneminen vahva koneellistamisen argumentti  Koneyrittäjiä naapurimaista toimii jo Puolassa  Työnjohto ei ole tottunut koneellisen puunkorjuun johtamiseen

15 Kuva Marcin Pisarek

16 Case: Saksa hakkuumäärä 51 milj. m 3 /a (kuoretta)

17 Saksa  Yrityskoko on edelleen pieni  moottorisaha+skidderi/maataloustraktori + vinssi  1-2 konetta, vaimo hoitaa kirjanpidon  Moderni koneurakointi alkoi 20 v. sitten kuormaa kantavien metsätraktoreiden tullessa markkinoille  Hakkuusopimukset saadaan henkilökohtaisten kontaktien kautta (metsänomistajat + valtion metsänhoitajat)

18  Koneita käytetään yhdessä vuorossa  korkeat tuntikustannukset  Katkonnan ohjausjärjestelmät sekä hankinnan ohjauksessa käytettävä langaton tiedonsiirto eivät käytössä laajasti  Metsäteollisuus keskittyy  harvesteri + metsätraktori –yhdistelmä yleistyy  järeä laatulehtipuu moottorisahakorjuuna

19  Puuhuutokaupat yleistymässä, suhteisiin perustuva käytäntö väistymässä  Haasteita  Kuljettajien koulutus vähäistä  Yksityisten metsänomistajien mobilisointi  Puutavaralajien määrä lisääntyy  Puunhankinnan ohjaus keskittyy  Siirtyminen Suomen malliin  Keskitetty puunkorjuun ohjaus  Pelkona korjuutaksojen aleneminen

20 Skotlanti (hakkuumäärä 8 milj. m 3 (kuoretta, koko Britannia) Aboyne / harvennus

21 Skotlanti (Röser & al.) Knokkando – avohakkuu

22  Puunkorjuu tapahtuu lähes yksinomaan istutusmetsistä  Korjuu on koneellista, kuten Suomessakin  Korjuuolosuhteet poikkeavat suomalaisista  maaperän heikko kantavuus (turvemaat)  mäkisyys  korjattava puusto erittäin tiheää  Hakkuun tuottavuus ja kustannustaso lähellä Suomalaista tasoa Skotlanti

23 Skotlanti, hakkuun tuottavuus avohakkuulla

24 Skotlanti, hakkuukustannus avohakkuulla

25 Metsäenergian korjuu nostaa työmääriä n. 30% Euroopassa

26 Metsänhoitotyöt koneellistetaan

27 Päätelmiä  Yrittäjävetoinen puunkorjuu on arkipäivää Euroopassa  Tottumattomuus konekorjuuseen rajoittaa tehokkaiden työmenetelmien käyttöä ja alentaa tuottavuutta  Maakohtaiset erot ovat suuria, mutta harmonisoitumassa  metsänomistus  korjuuolosuhteet  metsäteollisuus

28 Päätelmiä  Puuta käyttävä teollisuus siirtynyt/siirtymässä globaalien yritysten haltuun  Jalostuslaitosten puunkäsittely perustuu CTL-teknologiaan  Suomalaisilla puunkorjaajilla kova maine Euroopassa  Korjuumarkkinoille lähteminen vaatii maakohtaisen tarkastelun  Varauduttava toimimaan useissa maissa

29 Rakentaa metsäsektorin tulevaisuutta tutkimuksen keinoin