Liite 2 Metsäsektori 2015-tulevaisuuskatsaus Tilannekatsaus

Esitys aiheesta: "Liite 2 Metsäsektori 2015-tulevaisuuskatsaus Tilannekatsaus"— Esityksen transkriptio:

1 Liite 2 Metsäsektori 2015-tulevaisuuskatsaus Tilannekatsaus 22. 12
Liite 2 Metsäsektori 2015-tulevaisuuskatsaus Tilannekatsaus Jussi Uusivuori Metla Metsäneuvosto, MMM

2 MMM:n toimeksiannon sisältö
Nykytilanteen kuvaus ja miten siihen on tultu Suomen metsäsektorin toimintaympäristöanalyysi vuoteen 2015 Laatia skenaarioita (useita) mahdollisista tulevaisuuden vaihtoehdoista ja niihin liittyvät vahvuudet ja heikkoudet Suomen metsäsektorin näkökulmasta Miten metsäpolitiikalla voidaan vaikuttaa skenaarioiden toteutumiseen?

3 Metlan Tulevaisuuskatsauksen tavoitteet
Metsäalan päätöksentekoa palveleva tulevaisuusanalyysi Tietotarpeiden tunnistaminen

4 Metlan Tulevaisuuskatsauksen lähtökohtia
Tutkimusperustaisuus Poikkitieteellisyys Vuorovaikutteisuus

5 Minkälaiset tuotokset?
Metla tuottaa 2 raporttia: 1. Tiivistelmäraportti (max 100 s.) Koordinaattorit kirjoittavat 2. Tutkimusraportti. Tiivistelmäraportin taustapapereiden kokoelma. Tutkijat kirjoittavat.

6 Metlan työn organisointi
5 koordinaattoria Noin 25 tutkijaa laatii taustaselvityksiä Sovittu toimintaympäristöanalyysin päälinjoista Sovittu skenaarioiden päälinjoista Sovittu raporttien muodosta

7 Lähestymistapa: Metsien eri käyttömuodot

8 Toimintaympäristön kehitys vuoteen 2015
Yhteenveto

9 Massa- ja paperiteollisuus
Massa- ja paperiteollisuuden nykyisten tuotteiden kapasiteetti todennäköisesti pienenee Suomessa Jäljelle jäävä kapasiteetti keskimäärin lähes 10 vuotta vanhempaa vuonna Kilpailukyvyn heikkeneminen. Massa- ja paperiteollisuustuotteiden reaalihinnat laskevat Puun käyttö voi laskea vuoteen 2015 mennessä 5-10 milj.m3. (kapasiteetin vähennys, tuotesiirtymiset, teknologia). Missä suhteessa tämä kohdistuisi kotimaiseen vs. tuontipuuhun? Metsätalouden edellytykset heikentyvät Suoranaiset työllisyysvaikutukset luokkaa /hnk (6-12%), lisäksi kerrannaisvaikutukset

10 Massa- ja paperiteollisuus
Osa nykyisistä tuotteista (päällystetyt paperit, kartonki ja pakkaukset, pehmopaperit, tarrat, havusellu?) edelleen kilpailukykyisiä Toimialaan liittyvä osaaminen edelleen kilpailukykyistä (laitevalmistus ja palvelut voivat menestyä) Tuotannon yhdistäminen biojalosteisiin (eri energiamuodot ja liikenteen polttoaineet, kemiantuotteet) merkittävä mahdollisuus jo 10 vuoden aikaperspektiivillä (VTT) Uudet tuotteet (ICT- bio- ja nanoteknologian hyödyntämien) Uuden kehittäminen ja nykyisen tuotannon kilpailukyky edellyttää sekä lisääntyvää T&K että uusia liiketoiminta-strategioita. Uuden kehittäminen ja vanhan ylläpitäminen haasteellista. Metsätalouden toimintaympäristö kehittyisi suotuisammin

11 Sahateollisuus Heikkoudet: Vahvuudet:
Raaka-aineen suhteellinen kalleus ja laatutavaran saatavuus Alhainen kannattavuus Sijainti kaukana kasvumarkkinoista Uhat: Kilpailevan tarjonnan kasvu! Raaka-ainepula ja sen kallistuminen Tukin tuonnin hiipuminen Sahatavaran hintatason aleneminen edelleen Vahvuudet: Vahvat kotimarkkinat Tehokas tuotanto ja osaamistaso Mahdollisuudet: Erikoistuminen ja jalostusasteen nostaminen Sivutuotteet, esim. lämpö ja sähkö Markkinointi- ja jakelujärjestelmät? Yhteistyöverkostot

12 Sahateollisuuden tuotantoarvio 2015
Tuotanto pienenee v tasosta 0-35%; puunkäyttö 0-8 milj. m3; työllisyys = ?

13 Metsäteollisuus: Johtopäätökset
Toimintaympäristö ei pysy samana Nykyisten tuotteiden varassa kehitys taantuvaa. Kapasiteetin määrän vähenemistä vaikea arvioida. Toimialojen elinvoimaisuus yhä lisääntyvässä määrin uusien tuotteiden, jalostusasteen nostamisen ja uusien liiketoimintamallien varassa Puun käyttö ei nouse T&K panostusta lisättävä sekä nykyisiin että uusiin tuotteisiin Ei ”auringonlasku ajattelua”, vaan realismia, joka voi johtaa muutoksiin

14 Bioenergia Fossiilisten energian hintakehitys, ilmastopäästöjen säätely, aluepoliittikka, huoltovarmuus, jne. ajavat bioenergian tuotannon lisäämistä. Hintasekenaarioilla merkittävä vaikutus tuotantoon ja sen alkamisajankohtaan (VTT) Näköpiirissä olevista kasvavista puunkäyttömuodoista merkittävin. Teollisuuden kannattavuuden paraneminen. Imagokysymys Metsähakkeen korjuu ei välttämättä muodosta merkittävää tulonlähdettä metsänomistajille. Energiapuun harvennus? Hyödyt nykyisen tuotannon ylläpitämisestä. Myös metsäteknologian tuotannon ja palveluiden viennille uusia mahdollisuuksia Hyviä perusteita ottaa bioenergia mm. metsäpolitiikassa keskeisempään asemaan.

15 ”Ekologia” EU: Maaperäsuojelustrategia (tulossa); vesipuitedirektiivi (2000) Metsätuhot. Juurikääpä tärkeä kysymys. Tulokaslajit iso kysymys. Syytä satsata enemmän arviointiin ja kartoitukseen. Ilmastonmuutos. Ilmaston mahdollista äärevöitymistä lukuunottamatta ei isoja vaikutuksia vuoteen 2015 mennessä. Pitemmällä tähtäimellä kyllä. Puuntuotos kasvaa. Syytä huomioida riskiskenaariossa. Bioenergia. Typpi (boori), tuhkat, hiili ja lajisto (uudet standardit). Tiedetään liian vähän! Plantaasi monokulttuurit ja niiden riskit (?) Metsien suojelun ja puuntuotannon yhteensovittaminen (biodiversiteetti)

16 Ilmasto- ja hiilikysymykset
Kioto Mitä vielä saavutettava ja mitkä vaikutukset? Mitä Kioton jälkeen? Kioton ulkopuolisten maiden merkitys tulevaan politiikkaan Päästökauppa Metsät hiilinieluna Puutuotteet hiilensitojana (n. 10%). Asiasta ei päästy yhteisymmärrykseen ja vaikuttaa vaikeammalta kuin metsien hiilikysymys.

17 Matkailu ja virkistyskäyttö
Luontomatkailu kasvaa koti- ja ulkomailla (4-8%/v.) Merkittävä taloudellinen vaikutus Alueelliset erot suuret Metsien virkistyskäytössä kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa Puuntuotannon ja virkistyskäytön yhteensovittaminen. Informaatio ohjauksella voidaan tehostaa. Välttämättä lisääntyvän matk.+virkis. vaikutukset eivät suuria puuntuotantoon. Kaupunkimetsien merkityksen kasvu Terveys ja hyvinvointi näkökulma. Merkitys tulee lisääntymään. Arvottamista varten tarvitaan lisää tutkimustietoa.

18 Metsänomistuksen rakenne ja metsänomistajien asenteet
Metsänomistajat ikääntyvät ja eläkeläisten osuus kasvaa merkittävästi vuoteen Vaikutukset hakkuisiin. Vuoden 2015 jälkeen tulossa isoja muutoksia rakenteeseen Pirstaloitumuisen uhka Metsänomistajien arvomuutosten vaikutus puuntarjontaan epäselvä ”Uusista” metsänomistajista tarvitaan lisää tietoa USA:n aineistoon perustuviin tutkimuksiin peilautuen muutokset saattavat johtaa puuntuotannon merkityksen laskuun Vaikutukset metsäpolitiikkaan (mm. neuvontaan)

19 "Mitä suomalaiset haluavat metsiltä vuonna 2015?”
Skenaariot "Mitä suomalaiset haluavat metsiltä vuonna 2015?” I. Nykymeno jatkuu sopeutuen II. Aktiivinen uudistuminen Miniskenaarioita (riskiskenaarioita)

20 I. Nykymeno jatkuu sopeutuen
Perusfilosofia. Nykymeno koetaan hyväksi ja turvalliseksi vaihtoehdoksi eikä sitä yritetä aktiivisesti muuttaa. Pelätään muutoksiin liittyviä riskejä. Nykyisiä rakenteita muutetaan olosuhteiden pakosta, mutta ei pro-aktiivisesti. Tehdään toimintaympäristön muutoksista aiheutuvat välttämättömät muutokset (esim. kapasiteettimuutokset) sekä noudatetaan sitovia sopimuksia (EU-direktiivit, kv.- ja kotimaiset sopimukset ja velvoitteet) 2015 metsäteollisuuden nykyisten tuotteiden tuotanto, työvoima ja puun käyttö nykyistä pienempi. Suurteollisuuden kapasiteetti vuonna 2015 lähes 10 vuotta vanhempaa kuin Hieman enemmän bioenergiaa, palveluita, metsiensuojelua ja T&K:ta. Keskeiset asetelmat ja edut säilyvät suhteellisen muuttumattomina.

21 II. Aktiivinen uudistuminen
Perusfilosofia. Nykymenoon halutaan muutoksia. Nähdään, ettei nykytuotteilla ja konsteilla pärjätä pitkän päälle. Halutaan ja kehitetään uusia tuotteita ja palveluita. Valmiita ottamaan riskejä ja odottamaan vasta pitkällä aikavälillä tulevia tuloksia. Nykyisiä rakenteita pyritään aktiivisesti muuttamaan mm. T&K:lla, politiikalla ja uusilla liiketoimintamalleilla. Myös ihmisten metsiin liittyvät arvostukset muuttuvat mm. kv. trendien, väestörakeneteen muutosten ja ikäkohorttien erilaisten käyttäytymisien myötä. Toimintaympäristön muutokset nähdään myös mahdollisuutena. Vanhan ja uuden kehittämisen yhteensovittaminen iso haaste. Kaikkea ei voi saada! Tulonjakokysmykset keskeisiä. 2015 metsäteollisuuden nykyisten tuotteiden tuotanto nykyistä pienempi; puun kysyntä pienempi, työvoima pienempi Bioenergiaa selvästi enemmän, uudet tuotteet tekevät tuloaan ja niiden kehitystä tuetaan, palveluita ja metsiensuojelua enemmän. Keskeiset asetelmat murroksessa.

22 ”Miniskenaariot” Mahdolliset radikaalit ja yllättävät muutokset. Riskiskenaariot pahan päivän varalle! Esim. ilmastomuutosta ja sen vaikutusta koskevaa uutta ja yllättävää tietoa! Esim. Metsäteollisuuden tuotanto pienenee odotettua nopeammin Suomessa (kilpailukyky kehityksen, toimialajärjestelyjen, puun tuonnin pieneneminen Venäjältä, yms. seikkojen takia)

23 ”Miniskenaariot” Mahdolliset radikaalit ja yllättävät muutokset. Riskiskenaariot pahan päivän varalle! Esim. ilmastomuutosta ja sen vaikutusta koskevaa uutta ja yllättävää tietoa! Esim. Metsäteollisuuden tuotanto pienenee odotettua nopeammin Suomessa (kilpailukyky kehityksen, toimialajärjestelyjen, puun tuonnin pieneneminen Venäjältä, yms. seikkojen takia)