METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE www.metla.fi Metlan metsäalan tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki, Metla.

Esitys aiheesta: "METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE www.metla.fi Metlan metsäalan tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki, Metla."— Esityksen transkriptio:

1 METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE www.metla.fi Metlan metsäalan tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki, Metla Metlan taustaryhmän kokous, 9.3.2006  Liite 1

2 METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE www.metla.fi 1. Tausta 2. Skenaariot 3. Johtopäätökset

3 METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE www.metla.fi Skenaariot (tulevaisuudenkuvat) I. ”Sopeutuminen” II. ”Aktiivinen uudistuminen” Yllätykset (”miniskenaariot”): i. Metsäalan julkinen tuki romahtaa ii. Tuontipuun käyttö muuttuu merkittävästi iii. Ilmastomuutoksessa yllättäviä muutoksia

4 METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE www.metla.fi I: ”Sopeutuminen” Nykymeno koetaan hyväksi ja turvalliseksi vaihtoehdoksi eikä sitä yritetä aktiivisesti muuttaa. Korostetaan muutoksiin liittyviä riskejä enemmän kuin muutoksen mahdollisesti tuomia etuja. Tehdään toimintaympäristön muutoksista aiheutuvat järkevät ja välttämättömät muutokset, jotka turvaavat nykyisen toiminnan sujuvan jatkumisen. Noudatetaan sitovia sopimuksia (EU-direktiivit, kansainväliset ja kotimaiset sopimukset ja velvoitteet). Nykyrakenteita muutetaan sen verran kuin olosuhteet edellyttävät.

5 METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE www.metla.fi II: Aktiivisen uudistumisen vaihtoehto  Nykyrakenteisiin halutaan muutoksia. Arvioidaan, ettei nykyisillä rakenteilla ja toimintatavoilla pärjätä pitkän päälle. Panostetaan merkittävästi uusien tuotteiden, palveluiden ja toimintamallien kehittämiseen. Ollaan myös valmiita ottamaan riskejä ja odottamaan vasta pitkällä aikavälillä tulevia tuloksia.  Nykyisiä rakenteita pyritään aktiivisesti muuttamaan mm. T&K:lla, politiikalla, uusilla liiketoimintamalleilla ja metsien eri käyttömuotojen painoarvoa muuttamalla.  Vanhan ja uuden kehittämisen yhteensovittaminen on iso haaste. Esimerkiksi uusista tuotteista ja palveluista hyötyvät tahot eivät välttämättä ole samoja kuin ne joihin kohdistuu nykyisten rakenteiden sopeuttamisesta aiheutuvat kustannukset.

6 METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE www.metla.fi Massa- ja paperiteollisuus: Skenaario I  Kannattavuustekijöiden, jalostusasteen noston ja teknologian kehityksen seurauksena massa- ja paperiteollisuuden tuotantokapasiteetti laskee nykyisestä noin 10-20 prosenttia vuoteen 2015 mennessä.  Massateollisuuden vuosittainen puun- ja hakkeenkäyttö laskee 5-10 miljoonaa kuutiota vuoteen 2015 mennessä.  Riippuen kotimaisen- ja tuontipuun käytön suhteesta puun käyttö massa- ja paperiteollisuudessa säilynee nykyisellä tasolla tai laskee; puutuoteteollisuudessa tukkipuun kotimaisen puun käyttö vähenee.  Nykyisten metsäteollisuustuotteiden reaalihintakehitys on aleneva.

7 METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE www.metla.fi Massa- ja paperiteollisuus: S.II  Ainakin joku tai jotkut yrityksistä pyrkivät nykyistä voimakkaammin panostamaan myös uusien tuotteiden kehittämiseen ja uusiin liiketoimintamalleihin  Uusia tuotteita ovat mm. liikenteen biopolttoaineet (kaupallinen tuotanto alkaa 2012-2015), elintarviketeollisuuden tuotteet sekä funktionaaliseen painamisen ja hybridimediaan liittyvät tuotteet.  Uusien tuotteiden johdosta "massa- ja paperiteollisuuden" pitkän aikavälin kannattavuusnäkymät paranevat ja puun käyttö suurempaa kuin I-skenaariossa.  Eräiden uusien metsäteollisuustuotteiden reaalihintakehitys voi olla nouseva vuosina 2010-2015.

8 METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE www.metla.fi Puutuoteteollisuus: Skenaario I  Kannattavuuden parantamistoimet johtavat kapasiteetin supistumiseen ja jalostusasteen nostoon. Tuotantokapasiteetin supistukset ovat laajempia suuryritysten kohdalla kuin pk-sektorilla.  Perussahatavaran kannattavuus Suomessa ei ole yhtä hyvä kuin lähialueilla tai esimerkiksi Itävallassa ja Saksassa.  Sahateollisuuden tuotantokapasiteetti supistuu 10-20 prosenttia vuoteen 2015 mennessä, mutta vaneriteollisuuden lisääntyy hieman. Lastulevyteollisuuden kapasiteetti supistuu 20-30 prosenttia vuoteen 2015 mennessä.  Kapasiteetti muutosten, jalostusasteen noston ja teknologisen kehityksen seurauksena puutuoteteollisuuden vuosittainen puun käyttö laskee 5-8 miljoonaa kuutiota vuoteen 2015 mennessä.  Puunkäytön väheneminen kohdistuu kotimaiseen puuhun ja tuontipuuhun.

9 METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE www.metla.fi Puutuoteteollisuus: Skenaario II  Aktiivisen politiikan, toimenpiteiden ja rakenteiden uudistamisen seurauksena kotimaisen sahatavaran markkinaosuus rakentamisessa säilyy nykyisellä tasolla.  Tuotantorakenteen sopeutus, uudet liiketoimintamallit ja myyntiverkostoon panostaminen pk-sektorilla  Talouden kasvaessa ja edellä mainituista syistä sahatavaran ja puurakenteiden kotimainen kysyntä lähes vuoden 2004 huipputasolla.  Puun kysyntä I skenaariota korkeammalla tasolla v. 2015.  Samoin puun hinta ja yksityismetsätalouden kannattavuus.

10 METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE www.metla.fi Bioenergia: S.I  Politiikka tukee nykyistä voimakkaammin metsäbioenergian tuotantoa, mutta merkittävää rakenteellista muutosta ei tapahdu.  Metsähakkeen käyttö kasvaa noin 2,5 miljoonasta kuutiosta kaksinkertaiseksi vuoteen 2015 mennessä. Pellettien tuotanto kolminkertaistuu.  Sahateollisuus lisää hieman kaukolämmön tuotantoa  Massa- ja paperiteollisuudessa kiinnostus biopolttoaineisiin kasvaa, mutta varsinaista tuotanto ei vielä aloiteta.  Metsäbioenergian hyödyntämiseen ja ympäristövaikutusten arviointiin panostetaan jonkin verran nykyistä enemmän T&K:ta.  Bioenergian lisääntyvä käyttö perustuu pääasiassa jo olemassa oleviin tekniikoihin ja tuotantoaloihin.

11 METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE www.metla.fi Bioenergia: S.II  Bioenergiapolitiikka voimistuu selvästi. Esim. biopolttoaineille käytölle velvoite ja tuotantoa tuetaan valikoivalla verotuella (esim. valmistevero). Lisäksi julkinen valta sitoutuu ja panostaa intensiiviseen bioenergian teknologian kehitysohjelmaan  Bioenergiaa enemmän ja uusia tekniikoita/tuotteita  Metsähakkeen, purun ja kutterin sekä harvennuspuun bioenergia käyttö lisääntyy merkittävästi ja niistä saadut korvaukset (hinnat) nousevat selvästi.  Metsätalouden ja metsäteollisuuden kannattavuus paranee. Metsiin liittyvä bioenergia työllistää selvästi nykyistä enemmän.  Bioenergiateknologian vienti selvästi nykyistä suurempaa ja monipuolisempaa.  Lisääntyviä haasteita metsien ekologialle. Muutosvaiheessa tilanne voi osin huonontua, mutta ongelmien ratkaisuihin panostetaan selvästi nykyistä enemmän.

12 METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE www.metla.fi Skenaarioiden vaikutukset metsävaroihin 1. Puuston määrään ja kasvuun ei suuria muutoksia v. 2015 mennessä 2. Nuorten metsien ja ojitusalueiden käsittelyyn vaikutukset voivat olla merkittäviä (uhka/mahdollisuus)  vaikutukset puuntuotantoon pitkällä aikavälillä 3. Energiapuun käytön kehitys merkittävin metsävaroihin vaikuttava muutos (nuorten metsien käsittely) 4. Metsänhoidon uudet suositukset muuttavat käsittelyjä hieman 5. Suojelulla ja virkistyskäytöllä alueellisesti merkittäviä vaikutuksia (Pohjois-Suomi)

13 METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE www.metla.fi Ensiharvennukset  Skenaario 1: Nykymeno jatkuu ensiharvennuspinta-alat säilyvät nykytasolla  pinta-alat 175 000 ha/vuosi  ensiharvennuskertymä 5-6 milj. m 3 /v  n. 500 000 ha ensiharvennuksia rästissä  Skenaario 2: Aktiivinen uudistuminen Rästit puretaan seuraavan 10 vuoden aikana  pinta-alat 310 000 ha/vuosi  ensiharvennuskertymä 10 milj. m 3 /v

14 METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE www.metla.fi Taimikonhoidot  Skenaario 1: Nykymeno jatkuu taimikonhoitopinta-alat säilyvät nykytasolla  pinta-alat 140 000 ha/vuosi  taimikonhoidoista runkopuukertymä 1.5 milj. m 3 /v  n. 590 000 ha taimikonharvennuksia rästissä  Skenaario 2: Aktiivinen uudistuminen Rästit puretaan seuraavan 10 vuoden aikana  pinta-alat 240 000 ha/vuosi  runkopuun kertymä taimikonhoidoista 2.3 milj. m 3 /v

15 METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE www.metla.fi Energiapuun käyttö  Skenaario 1: Nykymeno jatkuu KMO:n asettama tavoite saavutetaan  v. 2015 energiapuun kertymät 5 - 8 milj. m 3 /v. suurin osa kertymästä edelleen uudistusaloilta nykyistä suurempi osa ensiharvennuskertymästä energiapuuksi pienpuun lisääntyvä energiakäyttö ei mainittavasti vähennä taimikonhoitorästejä

16 METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE www.metla.fi Energiapuun käyttö  Skenaario 2: Aktiivinen uudistuminen Metsähakkeen käyttö lisääntyy selvästi  v. 2015 kertymät 10 - 15 milj. m3/v. pienpuun käytön suhteellinen osuus lisääntyy kantojen nosto yleistyy nykyisestään vain Etelä-Suomen juurikääpäalueilla energiapuun korjuu auttaa purkamaan nuorten metsien hoitorästejä myös pientalojen lämmityksessä puun/metsähakkeen käyttö lisääntyy tuntuvasti

17 METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE www.metla.fi Metsien käsittely ja mh-suositukset  Skenaario 1: Nykymeno jatkuu Ei mainittavia muutoksia metsien käsittelyssä Yläharvennukset yleistyvät varttuneiden metsien harvennuksissa Kuusikoiden kiertoajat lyhentyvät (= > auttaa lyhyellä tähtäimellä pelättyyn kuusipulaan) Osa ojitetuista turvemaista aktiivisen hoidon ulkopuolelle (nollaraja siirtyy nykyisestä)

18 METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE www.metla.fi Metsien käsittely ja mh-suositukset  Skenaario 2: Aktiivinen uudistuminen Metsien käsittely eriytyy nykyistä selkeämmin asetettujen tavoitteiden mukaisesti tavoitteiden mukaisesti eriytetyt suositukset lakirajat poistuvat - uudistamisvelvoite säilyy energiapuuharvennukset osaksi kasvatusketjua turvemailla käsittely kohdistuu puuntuotannollisesti kannattavimpiin kohteisiin

19 METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE www.metla.fi Miniskenaariot  Ilmastoskenaariossa satsaus bioenergian suurempi kuin SI ja SII. Herkkiä fossiilisten hintakehitykselle.  Julkinen tuki romahtaa ei merkittävästi vaikuta metsäteollisuuteen, mutta heikentää metsätaloutta, bioenergian kehitystä ja metsien suojelua.  Tuontipuu skenaario heilauttaa metsätaloutta, kanttavuutta, suojelukustannuksia ym. merkittävästi

20 METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE www.metla.fi Johtopäätökset  SI valitaan jos turvallisuushakuisuus korostuu ja vältetään nykyisen tasapainon muuttamista  SII valitaan, jos ei uskota nykyrakenteita sopeuttamalla pärjättävän ja ollaan siksi valmiita tekemään uudistuksia ja hyväksymään niihin liittyvät riskit.  Toimintaympäristön voi odottaa muuttuvan merkittävästi. Metsäpolitiikka kuitenkin pysynyt suhteellisen muuttumattomana. Paineet muutoksiin kasvavat  Metsien eri käyttömuotojen painoarvot muuttuvat. Puunjalostamisen rinnalla palveluiden merkitys korostuu.