Taloudellinen tilanne ja talouspolitiikan mahdollisuudet

Esitys aiheesta: "Taloudellinen tilanne ja talouspolitiikan mahdollisuudet"— Esityksen transkriptio:

1 Taloudellinen tilanne ja talouspolitiikan mahdollisuudet
Mika Kuismanen, Ph.D Finanssineuvos, Suhdanneyksikön päällikkö

2 Talouden näkymät ovat haastavat
Miten ratkaistaan talouden suhdanneongelma, Vientimarkkinoiden vaisu kasvu ja Euroopan velkasopeutus rakenneongelma, Talouden heikentynyt kilpailukyky ja viennin ongelmat Tuotannon rakennemuutos ja hidas tuottavuuden kasvu Väestön ikääntyminen ja työvoiman tarjonnan supistuminen ja saatetaan talous korkeaan tuottavuuteen, työllisyyteen ja arvonlisäykseen pohjautuvalle kasvu- uralle, joka turvaa julkisen talouden rahoituksen pitkällä aikavälillä? Jos BKT:n määrä kasvaa 1½ % vuodessa (kasvutrendi) ja BKT:n hinta kasvaa 1½ % vuodessa ( keskiarvo), BKT:n arvo kasvaa 3 % vuodessa. Jos BKT:n arvo kasvaa 3 % vuodessa ja veroaste on vakio, verotulot kasvavat 3 % vuodessa. Jos julkisten menojen hinta nousee 3 % vuodessa (kuntien menojen keskimääräinen nousu ), odotettavissa oleva verotulojen kasvu riittää kattamaan vain julkisten menojen hinnan nousun. Odotettavissa oleva verotulojen kasvu ei riitä kattamaan ikääntymisestä aiheutuvaa menojen määrän kasvua. Kansantalousosasto

3 Kolme faktaa

4 Talous ei ole juurikaan toipunut vuoden 2009 romahduksesta

5 Suomi ei ole saanut kiinni (tahmeasti) elpyvästä maailmankaupasta

6 Suomi elää teollisuudesta, vaikka joskus toisin väitetäänkin

7 Huomioita reaalitaloudesta

8 Suomen markkinaosuus yhä supistunut

9 Teollisuuden ahdinko johtuu viennistä: tietotekniikka ja elektroniikka -70 % muu teollisuus -20 %

10 Vienti laahaa edelleen muun Euroopan perässä

11 Muutama huomio valuuttakurssivaikutuksesta
Euron dollarikurssi on heikentynyt noin 20 % vuoden 2008 huipputasostaan, mutta sen vaikutukset vientiin ovat jääneet muiden häiriöiden vuoksi vaatimattomiksi. Lisäksi Suomen vientipainoinen valuuttakurssi-indeksi ei ole heikentynyt samassa suhteessa euron dollarikurssin kanssa. Valuuttakurssin muutoksen vaikutukset riippuvat siitä, mitä valuuttaa yritykset käyttävät hinnoittelussaan. Suomi käy kauppaa melkein yksinomaan euroilla ja Yhdysvaltain dollareilla. Tästä syystä muutokset vientipainoisessa valuuttakurssi-indeksissä voivat myös aliarvioida nykyisen euron dollarikurssin merkitystä. Kansantalousosasto

12 Talouden kustannuskilpailukyky heikentynyt

13 Lyhyellä aikavälillä…
Kansantalousosasto

14 Talouden keskeiset tunnusluvut
06/2015 Kansantalousosasto

15 Työttömyys pysyy lähivuodet korkeana
Kansantalousosasto

16 Kasvun osatekijät Suomen vienti kasvaa hiljalleen, mutta vientiteollisuuden näkymät ovat haasteelliset. Öljyn hinta alhaalla Euron kurssi alhaalla Korot alhaalla Euroalue elpyy Venäjä taantuu Epävarmuus ja tuotannon vaisut näkymät eivät innosta investoimaan. Reaaliansioiden hidas kasvu ja työllisyyden heikkeneminen rajoittavat yksityistä kulutusta. Tuotannon rakennemuutos ja väestön ikääntyminen heikentävät kasvun edellytyksiä 06/2015* Öljy: 2014 kesällä 110 USD/brl. 2015 kesällä 60 USD/brl. eli n. 45 % halvempi hinta, euroissa ei ihan näin paljon. Euro 2014 kesällä 1,4 USD/EUR. Tällä hetkellä 1,1 USD/EUR eli n. -20 % heikompi euro. MUTTA valuuttakorin arvo ei ole halventunut vastaavasti. Venäjä: Näkymät epävarmat, taantumaa ei voi välttää. BKT supistuu lähes 10 % kumulatiivisesti. Erityisesti Venäjän tuonti supistuu. Kansantalousosasto 16

17 Valtion ja kuntien alijäämät eivät ota pienentyäkseen
06/2015 Valtiontalouden rahoitusaseman ajurit ennustejaksolla: talouden kasvun elpyminen (+) sopeutustoimet (+) ed. hallitus CG n. 5 mrd. GG n. 6 mrd. v. 2019 nykyinen hallitus CG n. 3 mrd., GG n. 4½ mrd. v. 2019 lisäksi yhteiskuntasopimus korkomenoja hillitsevä alhainen korkotaso (+) Kuntatalouden rahoitusaseman ajurit ennustejaksolla: sote-menojen kasvu väestön ikääntymisen myötä (-) valtionosuussäästöt (-) maltillinen palkkaratkaisu (+) kunnallisveron korotus ja menokuri (+) Työeläkelaitosten rahoitusaseman ajurit ennustejaksolla: eläkemenojen kasvu väestön ikääntymisen myötä (-) palkkasumman vaisu kasvu kehnon työllisyyskehityksen ja maltillisen ansiokehityksen myötä (-) korkotuloja hillitsevä alhainen korkotaso (-) vakuutusmaksujen korotukset (+) Muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusaseman ajurit ennustejaksolla: työttömyysmenot (-) työttömyysvakuutusmaksun alentaminen v (-) työttömyysvakuutusmaksun korotus v ja 2016 (+) Omaisuuden myynti ja valtion kassanhallinta alentavat velkaa. Velkaantumisen hidastuminen suhteessa BKT:hen on väliaikaista, koska julkisen talouden rahoitus ei ole kestävällä pohjalla pitkällä aikavälillä. Kansantalousosasto

18 Julkisen talouden velka kasvaa
06/2015 Omaisuuden myynti ja valtion kassanhallinta alentavat velkaa. Velkaantumisen hidastuminen suhteessa BKT:hen on väliaikaista, koska julkisen talouden rahoitus ei ole kestävällä pohjalla pitkällä aikavälillä. Kansantalousosasto

19 Pitkällä aikavälillä…
Kansantalousosasto

20 Väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee
indeksi indeksi 80 80 70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti 70 Talous kiristyy 70 Hoivatarve kasvaa 60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti 60 60 Eläköityminen lisääntyy Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli ennätyksellisen edullinen huoltosuhde 50 50 03/2015* 40 40 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 vuosi Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö Kansantalousosasto

21 Väestön ikääntyminen heikentää julkista taloutta
Työikäinen väestö supistuu Terveys-, hoiva- ja eläkemenot kasvavat Talouden kasvu hidastuu Julkinen talous heikkenee 03/2015* Kansantalousosasto

22 Julkisen talouden tulojen ja menojen välillä on pitkällä aikavälillä
n. 5 % BKT:sta (n. 10 mrd. euroa) suuruinen epätasapaino. 03/2015* Mitä kestävyys tarkoittaa? Julkisen talouden rahoitus lepää kestävällä pohjalla, jos ikärakenteen muutoksen aiheuttamat menot kyetään rahoittamaan ilman, että velka nousee hallitsemattomasti, kun etuudet pysyvät nykyisellään ja kun kokonaisveroaste pysyy nykyisellään. Edellinen arvio (9/2014) oli n. 4 % BKT:sta. Eläkeuudistus vähentää menopainetta ja lisää tuloja pitkällä aikavälillä n. 1 % BKT:sta … … mutta heikentynyt julkisen talouden tasapaino nostaa ”lähtölavaa” n. 2 % BKT:sta. Vuoden 2014 toteuma odotettua heikompi. Keskipitkän aikavälin kasvunäkymä jonkin verran heikentynyt. Korkonäkymä edelleen alentunut, mikä supistaa työeläkesektorin ylijäämää. Kestävyysvajevaikutus: Vaikutus eläkemenojen pienenemisen kautta -0,6 %-yks. Vaikutus työllisyyden paranemisen kautta -0,3 %-yks. Nämä yhteensä ,0 %-yks. Lisäksi Vaikutus työeläkelaitosten sijoitussääntöjen muutoksen kautta -0,1 %-yks. Vaikutus eläkeindeksien muutoksen kautta -0,1 %-yks. Kansantalousosasto

23 Julkisen talouden velka uhkaa kasvaa kestämättömästi
% BKT:stä Julkinen velka Valtion velka Kuntien velka Kansantalousosasto

24 Sipilän hallituksen säästö- ja rakenneuudistusohjelma
Vuoteen 2019 mennessä Nopeavaikutteisia toimia 4 mrd. Yhteiskuntasopimus 1½ mrd. Vuoden 2019 jälkeen Kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsiminen 1 mrd. Sote ja muu julkisen hallinnon rakenteiden uudistaminen 3 mrd. Lisäksi Neutraali verokokonaisuus Kertaluonteinen panostus kärkihankkeisiin ja liikenneverkon korjausvelan vähentämiseen TALOUSPOLITIIKAN VÄLINEET Finanssipolitiikka Valtion ja kuntien menot ja tulot Verotus, tulonsiirrot Rahapolitiikka Ohjauskorot, korko-odotukset, valuuttakurssit, epätavanomaiset rahapolitiikkakeinot Rakennepolitiikka Työ-, hyödyke- ja rahoitusmarkkinoiden rakenteet Palkanmuodostusmekanismit Vero- ja sosiaalivakuutusjärjestelmät Kansantalousosasto

25 Kiitos mielenkiinnostanne !
Kansantalousosasto