Miten kuluttajatyö muuttuu viljelijöiden tuloksi? Kuluttajasta MTK:n kuluttajatyöhön ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja

Kuluttaja on … Asiakas? Kuningas? Maksaja? Tuotekehittäjä? Kumppani? Ystävä? Miten saada kontakti kuluttajaan? Kuuleeko kenttä?

Kuluttaja, kuluttaminen ja kuluttajuus … Muuttuu koko ajan Kuluttajakenttä segmentoituu voimakkaasti Selviä trendejä: Ekologisuus Eettisyys Ruokainnostus Terveysinnostus

MTK:n kuluttajatyön tavoitteena on vahvistaa kotimaisen ruoan, puun, uusiutuvan energian ja maaseudun muiden palveluiden kysyntää ja markkina-asemaa sekä kuluttajien luottamusta niihin. Kuluttajatyössä viestitään jäsenille kuluttajien odotuksista ja tarpeista sekä kuluttajille maaseudun tuotteista, niiden tuotantotavoista ja elinkeinotoiminnan arjesta. 2010

MTK:n keinot kuluttajatyöhön ja tekijät: MTK:n kuluttajatyön keinoina ovat sisäinen ja ulkoinen viestintä. Kuluttajatyö on osa jokaisen MTK:n luottamus- ja toimihenkilön työtä ja sitä tehdään järjestön kaikilla tasoilla yhdistyksistä keskusliittoon

Ruokakeskustelu on vauhdikasta

Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa ei ratkaista mitään.

Ruokakulttuuririntamalla vilkasta … Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma Ehdotus Suomen ruokastrategiaksi, Huomisen ruoka Ruokakulttuurin professuuri/Helsingin yliopisto Paljon hankkeita - Paljon mediakeskustelua Lähiruoka ja luomu keskusteluttavat – suorastaan villitsevät

… mutta arjessa SUOMI TOIMII NÄIN: OECD-maista suomalaiset käyttävät vähiten aikaa yhdessä syömiseen Kouluterveyskyselyn mukaan: 50% nuorista ei syö aamupalaa 38% ei syö iltapalaa tai iltaruokaa yhdessä perheen kanssa 48% jättää jonkin kouluaterian viikolla syömättä Arki on eri kuin poliitikkojen ruokapuheet!

… mutta SUOMELLA ON terveyshaasteita valtavasti: Lasten ylipaino on vakava ongelma: Suomessa 20% lapsista on lihavia Euroopassa jo 25%!!! Kakkostyypin diabetes on kasvava ongelma myös lasten ja nuorten keskuudessa Kyse on elintapasairaudesta, joka liittyy ennen kaikkea ruokatottumuksiin ja –tapoihin Hammasterveys on heikentynyt!

Huomisen ruoka -strategia

Huomisen ruoka - ehdotus kansalliseksi ruokastrategiaksi Julkistettiin Hallituksen ruokapoliittinen selonteko oli Eduskunnassa Mitä nyt tapahtuu?

Huomisen ruoka nostaa esiin … Globaali ulottuvuus: väestönkasvu ja ilmastonmuutos Ruoka on iso business – kasvuala Suomi: hyvät resurssit, puhdas luonto

Visio huomisen ruuasta Vuonna 2030 suomalaiset kuluttajat syövät maukasta, terveellistä, kestävästi tuotettua ja turvallista ruokaa. Kuluttajilla on kyky tehdä tietoisia valintoja. Kysyntään vastaa läpinäkyvä, osaava, joustava sekä kansainvälisesti kilpailukykyinen ruoka- ja palvelujärjestelmä. Alan kasvua ja kehitystä tukee hyvin koordinoitu korkean tason tutkimus- ja kehitystyö.

Vision toteuttamiseksi tarvitaan Kuluttajalähtöisyyttä Yhteistä päätöstä tehdä ruoka-alasta kasvuala Ruuan ja ruuan tekijöiden arvostuksen lisäämistä - ruokakasvatusta Uutta ruokapolitiikan ja ruoka-asioiden hallintomallia

Ruualla on aina tekijä pellolta pöytään Tekijät esiin! Mistä ruoka tulee ja kuka sen tuottaa/tekee? OSAAMINEN AVAINASEMASSA Ruuan ja ruuan tekijöiden arvostus

Julkisista hankinnoista vrs. Ruoka

Kouluruoka on ruokakulttuurinen vahvuus Vuodesta 1948 – Laki: maksuton oltava tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu sekä täysipainoinen Osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää Mediaseksikäs aihe?

MUTTA - Kouluruoka kohtaa haasteita 1: kaikkia aterianosia ei syödä 2: lapset eivät syö ”kotiruokaa” 3: aikuisten aika ja ohjaus: ei riittävää 4: kiire: suunnittelun puute! 5: ravintolatilat 6: raha – aina pula, säästöt! 7: maksullisuus? – pitäisikö ruoasta maksaa Tämän pitäisi olla osa perusopetusta – nyt se jää tavoitteista kokoonaan pois.

RISTIRIITAISTA PÄÄTÖKSENTEKOA! Eduskunta käsitteli täysistunnossaan ehdotusta perusopetuksen tavoite- ja tuntijaoksi käsittelyssä oli valtioneuvoston selonteko kansallisesta ruokapolitiikasta. Molemmissa tuli esiin, miten tärkeää on a. ruoka - ruokapoliittinen selonteko pitää sisällään köksän ja kouluruokailun! b. taito- ja taideaineet sekä kotitalousopetus Miten kokoomuslaiset eivät näe tätä: juu tärkeää on, kommentoidaan, mutta sitten toimitaan toisin!

Kotimainen on mahdollista: nauti tuoreesta ja suosi sesonkia! Lähellä tuotettuihin elintarvikkeisiin käytetyt varat ovat investointi: Ruoan laatuun (maku, tuoreus) Kansanterveyteen - hyvinvointiin Huoltovarmuuteen Oman alueen talouteen ja työllisyyteen Pk-sektoriin, yrittäjyyteen! Suomalaiseen ruokakulttuuriin Suomalaisiin makuihin

Kotimainen ON tavoitteena! Julkisissa ruokapalveluissa on käytettävä lähi- ja luomu-, sekä sesonginmukaista ruokaa (VN periaatepäätös kestävistä julkisista hankinnoista 2009). Kansalaisilla on oikeus mahdollisimman lähellä tuotettuun ruokaan ja sesongin mukaisiin raaka-aineisiin. Lähde: MTK eduskuntavaaliohjelma 2011

Julkiset ruokapalvelut – ruokaa valtavia määriä… 4530 julkista keittiötä yksi suomalainen söi 153 ateriaa yhteensä söimme 441 miljoonaa ruoka-annosta (lähde: Taloustutkimus Oy) = isoja määriä rahaa! Kuinka paljon suomalaista ruokaa?

… rahaa isoja määriä ruokapalvelu kunnan budjetista noin 2-4 % henkilöstö-, hallinto-, käyttö - ja kiinteistökustannukset ovat noin 2/3 ja elintarvikekustannukset vastaavasti 1/3 Usein säästetään raaka-aineista, ja tämä näkyy suoraan lasten tai vanhusten lautasella !!! (lähde: SRE-selvitys 2010)

Hinta on keskustelun ytimessä mediassa sekä päätöksenteossa kilpailulainsäädäntö: hankintalaki tarjouspyynnöt – kilpailutusten tekeminen Palvelupäälliköiden mukaan kyse on tahtotilasta – tietoisuudesta tarvitaan strategisia päätöksiä - kiinnostaako ruoka poliitikkoa? Rahako ratkaisee?

Strategioita vai ei ? Kiinnostaako alkuperä? Toimijan kattostrategiassa asetettu ruokapalvelulle strategisia tavoitteita tai elintarvikkeille laatulinjauksia - kyllä 24 % - ei 43 % Tarjouspyynnössä edell. elintarvikkeiden raaka- aineiden alkuperämaan kirjaamista - kyllä 17 % - osassa tuotteita 25% - ei 10% (Lähde: SRE, kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka- aineiden alkuperästä)

Kuntatasolla strateginen päätös on avainasemassa Suomalaisen ruoan osuus noin 65% Miten saada kotimaista tarjolle? - kilpailutus: tarjouspyynnöt - laatukriteerien määrittely a&o Miten saada tarjolle lähialueen tuotteita? kunta/strateginen päätös: Mikkeli, Vaala, Helsinki osaaminen kilpailutuksessa sekä siihen panostaminen

Työniloa, voimia ja energiaa!

Otetaan ruoka puheeksi kotona ruokapöydässä ostoksilla kaupassa, torilla työpaikkalounaalla Koulussa Päätöksentekijöiden kanssa Kysytään, keskustellaan – pyydetään ja vaaditaan!

Kuluttajatyö rahaksi? Tunnettuus – laatu – luottamus Jokapäiväistä työtä! Päätöksentekoon vaikuttamista Verkostoitumista Kampanjointia Tempauksia, toritapahtumia Lehtijuttuja, paikallisradion haastatteluja Tiloille, tuotantoon tutustumista

Panostamalla ruokailuun ja sen suomalaisuuteen vaikutetaan myös Oy Suomi Ab:n tulevaisuuteen myönteisesti.