MITÄ SUOMALAISET AJATTELEVAT SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA JA NIIDEN TULEVAISUUDESTA?

Millä mallilla on suomalainen terveydenhuolto? Saako sosiaali- ja terveyspalveluista leikata? Pitääkö terveydenhuollon hallinnollisen johtajan aina olla lääkäri? Mitä pitäisi tehdä sosiaali- ja terveyspalveluiden parantamiseksi? TNS Gallup selvitti Tehyn toimeksiannosta tuhannen suomalaisen käsityksiä sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta ja tulevaisuudesta. Aineisto edustaa maamme 15–74 vuotiasta väestöä (poislukien Ahvenanmaa). Tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa. Aineisto kerättiin helmikuun 2015 aikana.

Pitäisikö säästöpuheille panna ?

Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta on sitä mieltä, että sosiaali- ja terveyspalveluista ei saa tiukassakaan taloudellisessa tilanteessa säästää kuin aivan pakon edessä (%).

Minkä kouluarvosanan kansalaiset antavat päättäjille sosiaali- ja terveysasioiden hoitamisesta?

6 1/2 (Sosiaaliasiat: 6,33; terveysasiat: 6,59)

Pitääkö terveydenhuollon hallinnollisen johtajan olla lääkäri?

VÄHENNETÄÄNKÖ KOULUTUSTA VAI PANOSTETAANKO OSAAMISEEN?

Jopa 94 % suomalaisista katsoo, että heitä hoitavalla ihmiselle on syytä olla riittävä sosiaali- ja terveysalan koulutus. Hoitoalan koulutusvaatimusten keventämistä nykyisestä vastustaa 73 %. Yhdeksän kymmenestä pitää henkilöstön osaamisen kehittämistä ja hyödyntämistä tärkeänä tekijänä terveydenhuollon palveluiden turvaamisessa.

Samaa mieltä! Suomalainen terveydenhuolto pitää säilyttää nykyisellä tasolla 85 % Terveydenhuollon kustannusten lisäksi pitäisi puhua enemmän sen laadusta 91 % Sosiaali- ja terveysalalla pitäisi panostaa yhä enemmän työntekijöiden osaamiseen 79 % Päättäjien pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota sosiaali- ja terveysalan toiminnan ja tuloksellisuuden kehittämiseen 62 % Hoitoalan palkkaus on nykyisellään riittämätön työn vaativuuteen nähden 62 % Sosiaali- ja terveysalan koulutusvaatimuksia voi keventää nykyisestä 15 % (Täysin tai jokseenkin samaa mieltä esitetyn väittämän kanssa)

MITÄ SITTEN PITÄISI TEHDÄ?

Monta tapaa parantaa terveyspalveluita ja lisätä niiden tuloksellisuutta: 1.Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen (91 %) 2.Hyvien käytäntöjen levittäminen kuntien ja sairaanhoitopiirien välillä 90 %) 3.Hyvä johtaminen (90 %) 4.Terveydenhuollon toimintatapojen ja käytäntöjen kehittäminen (87 %) 5.Työnjaon kehittäminen (84 %) 6.Terveydenhuollon rakenteiden kehittäminen (83 %) 7.Kansalaisten vastuun lisääminen omasta terveydestä (76 %) 8.Kokonaan uudenlaisten toimintamallien kokeileminen (62 %) (Mitä keinoja kansalaiset pitävät tärkeinä tai erittäin tärkeänä turvatessa/tehostettaessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita) 8

Viisi tärkeintä keinoa turvata ja tehostaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita: 1.Hyvien käytäntöjen levittäminen kuntien ja sairaanhoitopiirien välillä 2.Terveydenhuollon toimintatapojen ja käytäntöjen kehittäminen 3.Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen 4.Kansalaisten vastuun lisääminen omasta terveydestä 5.Terveydenhuollon rakenteiden kehittäminen 5

Yksityinen palvelutuotanto ei saa suurta kannatusta Vain 15 % uskoo, että palveluiden tuottaminen entistä enemmän yksityisesti olisi tärkeä keino sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita turvattaessa tai tehostettaessa.

LOPUKSI: TOTEUTUUKO TASA-ARVO TYÖELÄMÄSSÄ?

Suomalaisista 81 % on sitä mieltä, että naisten ja miesten palkkaeroja pitää pyrkiä kaventamaan. Kaksi kolmesta pitäisi hyvänä, että naisten osuus johtotehtävissä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla kasvaisi nykyisestä. Perhevapaat pitäisi jakaa nykyistä tasaisemmin miesten ja naisten välillä 59 prosentin mielestä.

on nyt sinulla! tehy.fi/eduskuntavaalit