Julkinen vs. yksityinen terveydenhuolto

Esitys aiheesta: "Julkinen vs. yksityinen terveydenhuolto"— Esityksen transkriptio:

1 Julkinen vs. yksityinen terveydenhuolto
Panu Poutvaara Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitos

2 Johdanto 1900-luku väestön kasvun ja eliniän pitenemisen vuosisata
Suomen väkiluku oli 2,66 miljoonaa vuonna 1900, ja 5,24 miljoonaa 2004 Maailman väkiluku 1,6-1,7 miljardia 1900, 2,5 miljardia 1950, 6,5 miljardia 2005 Sekä väestön kasvun että eliniän pitenemisen keskeinen selittäjä lääketieteen kehitys

3 Eliniän kasvu ja väestön ikääntyminen
Keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä maailmassa 1900-luvun alkupuolella 50 vuotta, vuotta Suomessa odotettavissa oleva elinikä kasvanut 1900-luvulla n. 30 vuotta Nykyään 78 vuotta Vanhusväestön osuus kasvaa

4 Vastasyntyneen odotettavissa oleva elinikä 1871-2030

5 65-vuotiaan odotettavissa oleva elinikä 1901 - 97

6 Seuraukset terveydenhuollolle
Väestön ikääntyminen vaatii lisäresursseja: terveydenhuollon menot suurimmillaan elämän loppuvaiheessa Terveydenhuollon menot kasvaneet viime vuosikymmeninä nopeammin kuin BKT Terveydenhuollon investoinnit vaikuttavat elinikään: resursseja tarvitaan enemmän mutta niillä myös saa enemmän

7 Terveydenhuollon menot Suomessa
1960: 3,8 % BKT:sta, julkisen rahoituksen osuus 54 % 1970: 5,6 % BKT:sta, julk.rah. 74 % 1980: 6,4 % BKT:sta, julk.rah. 79 % 1990: 7,8 % BKT:sta, julk.rah. 81 % 2000: 6,7 % BKT:sta, julk.rah. 75 % 2003: 7,4 % BKT:sta, julk.rah. 77 %

8 Määritelmistä Erotettava rahoitus ja tuotanto
Julkisesti rahoitettu terveydenhoito voidaan silti tuottaa yksityisesti (ulkoistaminen) Tässä esityksessä yksityinen = yksityisesti rahoitettu ja yksityisesti sovittu

9 Terveydenhuollon erityispiirteitä
Kuluttajan vaikea havaita palvelun laatua Tämä korostaa lääkärin valtaa ja vastuuta Vastakkaissuuntaiset virhemahdollisuudet: hoitamatta jättäminen ja turhat operaatiot Uusien hoitomenetelmien, lääkkeiden ja laitteiden tehokkuuden, turvallisuuden ja vaikuttavuuden arviointi hankalaa

10 Niukkuuden jakaminen Julkisessa terveydenhuollossa niukkoja resursseja jaetaan jonottamalla ja priorisoimalla hoitoja Yksityisellä puolella hoidot myydään asiakkaalle; niukkuus jaetaan markkinamekanismin kautta maksuvalmiille

11 Kallis yksityinen ja halpa julkinen?
Julkisessa terveydenhoidossa todennäköisempää säästää silloin kun ei pitäisi tai valita liian halpa vaihtoehto, yksityisessä taas operoida silloin kun ei pitäisi tai valita liian kallis vaihtoehto Näin ollen julkinen terveydenhoito kustannustehokkaampaa, kun taas yksityinen pyrkii pelaamaan varman päälle

12 Terveydenhuollon palkkataso
Julkisella sektorilla markkinavoimaa, voi painaa lääkärien ja sairaanhoitajien palkat alemmaksi kuin mitä kilpailullisilla markkinoilla Äänestys jaloilla? Paljonko koulutetaan?

13 Terveydenhuollon menot 2003
Alle 8 % BKT:sta: Luxemburg,Irlanti, Suomi, Itävalta, Espanja, Iso-Britannia: julkisen osuus % 8- 10 % BKT:sta: Italia, Tanska, Ruotsi, (Belgia), Portugal, Alankomaat: julkisen osuus 62 – 85 Ranska: 10 % BKT:sta, julkisen osuus 76 % Saksa 11 % BKT:sta: julkisen osuus 78 % Sveitsi 12 % BKT:sta, julkisen osuus 59 % Yhdysvallat 15 % BKT:sta, julkisen osuus 44 %

14 Nopea yksityinen ja hidas julkinen?
Yksityisellä sektorilla voittomotiivi kannustaa omaksumaan nopeasti uudet (kalliit) hoitomenetelmät ja lääkkeet Julkinen puoli hidas uusien innovaatioiden omaksumisessa; painopiste vaikuttavuuden arvioinnissa. Hitaus tarkoittaa menetettyjä mahdollisuuksia, voi joskus myös suojata virheiltä

15 Innovatiivinen yksityinen?
Yksityisellä sektorilla voittomotiivi kannustaa kehittämään uusia (kalliita) hoitomenetelmiä ja kehittämään lääkkeitä Markkinaehtoinen hoitojen kehittäminen Ehdoton valtaosa innovaatioista yksityiseltä sektorilta Maksuvalmius ja hoitojen kehitys

16 Tasa-arvoinen julkinen?
Julkinen terveydenhuolto takaa hoidon maksukyvystä riippumatta; köyhällä oikeus (suunnilleen) yhtä hyvään terveydenhuoltoon kuin rikkaalla Tasa-arvon toteutumisessa voi olla alueellisia eroja Palvelujen tasa-arvoisuus ei vielä kerro niiden tasosta

17 Plussat ja miinukset Julkinen Yksityinen
+ tasa-arvoinen - raha ratkaisee + kustannustehokas - kallis - hidas innovoija + nopea innovoija jonot + nopea hoito

18 Tilaa molemmille? Väestön ikääntyminen tekee niukkuudesta entistä kipeämmän ongelman Amerikkalainen malli kallis ja jättää silti suuren osan väestöstä turvatta, byrokratia Yksityinen vakuutusjärjestelmä kärsii kielteisestä valikoitumisesta ja moraalikadosta, johtaa tehottomuuteen

19 Tilaa molemmille? Yksityinen puoli tuo lisäresursseja ja pienentää kustannuspainetta, innovaatiot Haasteita: miten lääkärit yhdistävät työnteon julkisella ja yksityisellä puolella? (ulkoistaminen, alihankinnat) yksityinen terveydenhoito ja julkisen terveydenhoidon poliittinen tuki haittaverojen ja verovähennysten käyttö Perusturvallisuus verovaroin, lisäturvaa yksityisesti?