Psychosocial work environment and mental health – a meta-analytic review Stephen Stansfeld & Bridget Candy

Tutkimuksen tarkoitus Tutkimus pyrkii selvittämään psykososiaalisten työstressitekijöiden ja mielenterveysoireiden välistä yhteyttä. Meta-analyysi psykososiaalisten työstressitekijöiden ja mielenterveysoireiden välistä yhteyttä tarkastelevista kvantitatiivisista pitkittäistutkimuksista.

Työn psykososiaaliset ominaispiirteet Käsite viittaa työn sosiaaliseen ympäristöön liittyviin psykologisiin prosesseihin, jotka saattavat altistaa erilaisille sairauksille. Kaksi pääteoriaa: Karasekin työn kuormittavuuden malli, jota Johnson&Theorell täydensivät ammatillisen sosiaalisen tuen käsitteellä. Siegristin ponnistelujen ja palkkioiden malli.

Psykososiaalisen mallin kritiikki Terveyden epätasa-arvo ja materialistinen selitys: sosioekonominen asema työn ominaispiirteiden ja terveyteen liittyvien tekijöiden välisen yhteyden selittäjänä. Sosiologinen näkökulma: sosiaaliset hierarkiat ja valtasuhteet tulee ottaa huomioon; työ tapahtuu aina sosiaalisessa kontekstissa. Metodologinen kritiikki: persoonallisuuspiirteet, mielenterveydelliset tekijät, herkkyys työn stressitekijöille ja negatiivinen affektiivisuus saattavat vaikuttaa subjektiivisiin mittareihin.

Mekanismit, joiden kautta työn piirteet vaikuttavat yleisiin mielenterveyshäiriöihin Stressi- hypoteesi: kuormittava työ kiihdyttää elimistön toimintoja ja johtaa mm. elimistön sisäisen tasapainon vääristymiseen, hormonaalisiin muutoksiin sekä veren hyytymistekijöiden häiriöihin. Psykologiset tekijät: heikko sosiaalinen tuki ja konfliktit työssä saattavat vaikuttaa itsetuntoa heikentävästi ja siten myös terveyteen. Persoonallisuustekijät: tietyt persoonallisuudet ovat alttiimpia tai vastustuskykyisempiä psykososiaaliselle työympäristölle. Huono itsetunto ja vähentynyt hallinnan tunne: väliin tulevia muuttujia huonojen työolosuhteiden ja psykologisen ahdistuksen välillä -> tulisi siis kontrolloida. Ponnistelujen ja palkkioiden välinen epäsuhta: aiheuttaa ahdistusta ja autonomisen hermoston kiihtymistä. Toisaalta tasapaino saattaa parantaa itsetuntoa ja hallinnan tunnetta. Työn vähäinen kontrolli: yhteydessä tulehdus- ja immunologisiin prosesseihin.

Aineisto Psykososiaalisten työstressitekijöiden ja mielenterveysoireiden välistä yhteyttä tarkastelevat kvantitatiiviset pitkittäistutkimuksia vuosilta Aineiston keruun yhteydessä lavea psykososiaalisten työstressitekijöiden määritelmä, mutta tiukat valintakriteerit. Varsinaiseen meta-analyysiin valikoitui 11 tutkimusta.

Metodi Meta-analyysi: empiirinen kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena on yhdistää erilaisia, mutta samaa aihepiiriä koskevia tutkimuksia. Pyrkimyksenä tuottaa objektiivinen synteesi kvantitatiivisin menetelmin. 1. analyysivaihe: jokaisen valikoidun tutkimuksen tuloksille laskettiin odd-ratio - arvo, joka kertoi millainen vaikutus tutkimuksessa tutkitulla psykososiaalisella riskitekijällä oli suhteessa havaittuun mielenterveysongelmaan (oliko niiden välillä suhdetta, jos oli mikä oli suhteen voimakkuus ja suunta). 2. analyysivaihe erillistutkimusten odd-ratio arvojen yhdistely ja tarkastelu.

Tulokset analyysin 1. vaiheesta Päätäntävallan (decision authority) ja päätöksenteon vapauden (decision latitude) suhdetta mielenterveysongelmiin tutkittiin muutamassa tutkimuksessa. Niiden välillä todettiin lievä yhteys. Työn epävarmuudella lievä yhteys mielenterveysongelmiin. Psykologisten vaatimusten ja mielenterveysongelmien välillä oli myös lievä yhteys. Miehillä todettiin olevan suurempi riski mielenterveysongelmiin psykologisesti kuormittavassa työssä. Työn kuormittavuudella ja työympäristön huonoilla ihmissuhteilla merkittävä yhteys mielenterveysongelmiin.

Tulokset analyysin 2. vaiheesta (1/2) Lievät riskitekijät: - Heikko päätäntävalta (decision authority) - Heikko päätöksenteon vapaus (decision latitude) - Suuret vaatimukset - Heikko ammatillinen tuki - Epävarmuus työssä → Kuormittavuuden alakategoriat näyttäisivät olevan lieviä riskitekijöitä mielenterveysongelmiin.

Tulokset analyysin 2. vaiheesta (2/2) Merkittävät riskitekijät: - Ponnistelujen ja palkkioiden epäsuhta - Kuormittava työ (heikko päätöksenteon vapaus ja suuret psykologiset vaatimukset) → Työn kuormittavuus näyttää olevan merkittävämmin yhteydessä mielenterveysongelmien riskiin kuin kuormittavuuden alakategoriat. Tämä saattaa johtua siitä, että työn kuormittavuuden käsite yhdistää paremmin työn eri ulottuvuudet.

Tutkimuksen rajoitukset Pieni aineisto → hankala tehdä päteviä 2. vaiheen analyyseja. Aineiston valintaan liittyvät syyt: - inhimilliset virheet - metodologinen ”tiukkuus”: ennakkoehto meta-analyysille, mutta toisaalta jotkut tärkeät tutkimustulokset ovat saattaneet jäädä huomiotta, koska tutkimuksessa käytetyt mittarit eivät ole täyttäneet meta-analyysiin vaadittavia kriteerejä. - aineiston laatu- ja ominaistekijöiden tiukat vaatimukset: meta-analyysiin valittiin vain tutkimuksia, joissa oli havaittu selkeä yhteys psykososiaalisten stressitekijöiden ja psyykkisten sairauksien välillä. Lisäksi psykososiaalisten stressitekijöiden määritelmä sekä aineiston vähäinen määrä saattanut jättää huomioimatta määritelmän ulkopuolelle jääneitä seikkoja, esim. organisatorinen oikeudenmukaisuus, vuorotyö jne.