Metsäpurojen kunnostukset Liisa Laitinen

Käsiteltävät aiheet Metsäpurot Metsätalouden vesistö-haittojen ja vesistökuormituksen vähentäminen Metsäpurojen kunnostusmenetelmiä Perattu metsäpuro (Rukkipuro Suomussalmella) Matti Havumäki

Metsäpurot Lähiympäristöineen reheviä ja monimuotoisia elinympäristöjä Metsätaloustoimenpiteet ovat muuttaneet purojen luonnontilaisuutta, vesitaloutta ja uoman muotoa Taimenpurot harvinaistuneet Metsäojista puroihin kulkeutunut hiekka ja muu hieno aines voi kertyä puron pohjaan paksuiksi kerroksiksi Latvapurojen vedenlaatu vaikuttaa alapuolisen vesistön tilaan

Metsätalouden vesistöhaittojen vähentäminen Metsätalous on laaja-alainen kuormittaja, sitä harjoitetaan lähes kaikkialla Suomessa → muodostaa suuren osan kuormituksesta Metsätalous kuormittaa vesistöjä pääasiassa metsäojitustoiminnan, metsälannoituksen ja avohakkuun vuoksi Ville Suorsa

Ojitettuja metsäalueita voidaan ennallistaa Suomessa on metsäojituksen piirissä yli 5 milj. ha suota ja ojitettua kangasta Ojitustoiminnan huippu oli 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa Varsinaisesta uudisojituksesta on luovuttu

Vesistökuormituksen vähentäminen Soiden kuivatus metsän kasvun parantamiseksi muuttaa alueen valuma-vesien määrää ja laatua Ravinteet siirtyvät helposti vesistöihin → perattujen ja oikaistujen metsäpurojen kunnostus Myllypuron perattua ja leveäksi syöpynyttä uomaa Lasse Järvenpää

Hiekoittunut puro Hannu Marttila Simo Tammela

Metsäpurojen kunnostusmenetelmiä Kuollut puuaines tärkein purouoman monimuotoisuutta lisäävä tekijä Puita ja oksia voidaan lisätä uomaan myös tuomaan varjostusta Kivien lisääminen uomaan Koskimainen virtaus ja suojapaikkoja vesieliöille Puron lähiympäristön kunnostaminen Ojakatkokset, pintavalutus, lietekuopat ja –taskut estävät ja hidastavat valuma-alueelta tulevan kiintoaineen kulkeutumista Puiset pohjapadot, suisteet ja virranohjaimet Virtausnopeuden nostaminen, uoman puhdistuminen ja syvyysvaihteluiden luonti Kalojen lisääntymisalueiden parantaminen Kutusoraikkojen lisääminen uomaan Nousuesteiden poisto Metsäautoteiden tierummut, vanhat padot ja muut kynnykset voivat olla esteenä kalojen tai muiden vesieliöiden liikkumiselle Vanhan uoman ennallistaminen

Kaivukatkot Riittävän kaltevissa maaston kohdissa voidaan jättää ojiin kaivamattomia tai perkaamattomia kohtia, joissa veden virtausnopeus hidastuu → kaivukatkokset pidättävät kiinteitä hiukkasia Katkon pituus riippuu virtaamasta ja maalajista, mutta yleisenä ohjeena on pidetty 20 metrin vähimmäispituutta

Pintavalutus Pintavalutuksella tarkoitetaan menetelmää, jossa kokoojaojia ei kaiveta vesistöön asti vaan niiden tuoman veden annetaan kulkea jonkin matkaa pitkin maan pintaa Pintavalutus vähentää rehevöitymistä aiheuttavien kasviravinteiden huuhtoutumista → ainoa tehokas keino pysäyttää ojituksissa vapautuva hienojakoinen mineraalimaa-aines Hyvin toimivalla pintavalutuskentällä saadaan talteen jopa 70-90 % kiintoaineksesta

Pintavalutus Kentälle tuleva vesi tulisi saada jakautumaan mahdollisimman tasaisesti Tehokkaasti toimiva kenttä olisi mahdollisimman luonnontilainen paksuturpeinen rahkaturvesuo Ravinteiden sitoutumista tehostaa myös runsas kosteikkokasvillisuus

Pintavalutus Tehokkuutta voidaan lisätä johdattamalla vedet ennen pintavalutuskenttää laskeutusaltaan kautta Jos pintavalutus ei ole mahdollista esimerkiksi siksi, että maasto on hyvin tasaista, voidaan tehdä lietekuoppia ja laskeutusaltaita Kuvassa lietekuoppa Lasse Järvenpää

Hannu Marttila

V-aukollinen pohjapato Parantaa uoman syvyysvaihtelua Kaivaa kuopan padon alapuolelle ja nostaa alivesikorkeutta yläpuolella lietekuoppa Hannu Marttila

Liisa Laitinen

Altakaivautujarakenne Yksinkertainen Nopea rakentaa ja asentaa paikoilleen Kestää rasitusta Virtaus pakotetaan menemään rakenteen alta Hallitaan kiintoaineen liikkumista Luodaan syvyysvaihtelua → habitaatteja kaloille Kuvassa sarja altakaivautujia Hannu Marttila

Hannu Marttila

Suiste ja puolisuiste Käyttämällä suisteita saadaan luotua syvänneura uudelleen mataloituneelle puron kohdille Sidotaan kulkeutuvaa kiintoainetta suisteen alapuolelle → kiintoainekuorman hallinta Edistetään kasvillisuuden muodostumista → ylimääräisen kiintoaineen sitominen Sidottaessa kumpaankin penkkaan luodaan kestävä rakenne Hannu Marttila

Hannu Marttila

Hannu Marttila

Vanhojen uomanosien palauttaminen Purosysteemien rakennetta ja elinympäristöjä voidaan metsäalueillakin monipuolistaa johtamalla vesi peratusta uomasta takaisin alkuperäiseen, usein mutkittelevaan uomaan Alkuperäinen uoma voidaan ottaa käyttöön patoamalla uoma ja ohjaamalla vedet vanhaan uomaan esimerkiksi suisteiden avulla Alkuperäisen uoman pitää olla maastossa löydettävissä, eivätkä korkeuserot peratun ja alkuperäisen uoman välillä saa olla liian suuria

Lasse Järvenpää

Vanhojen uomanosien palauttaminen Suoraa uomaa on myös täytettävä ja suojattava niin, että ei tapahdu syövyttävää ohivirtausta tulvalla Jos alkuperäiseen uomaan on kertynyt liikaa materiaalia, kova pohja voidaan kaivaa esiin maakerrosten alta → vesi voidaan johtaa uomaan vain osittain