Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
1
Purovesistöt
2
Käsiteltävät aiheet: Virtaava vesi maanpinnan muokkaajana
Valuma-alue ja vesistöalue Valuma-alueet ja uomastot ovat erilaisia Valuma-alueen ominaisuudet Luonnontilainen valuma-alue Mikä on puro? Purot osana vesiekosysteemiä Luonnontilainen puro Virtavesi eliöiden elintilana Virtavesien eliöstö
3
Virtaava vesi maanpinnan muokkaajana
Merkittävin maanpinnan muotoja nykyisin muokkaava tekijä on virtaava vesi Virtaavan veden aikaansaama pinnanmuotojen muutos ja muutoksen mittavuus riippuvat valuvan veden määrästä (ilmastosta), kallio- ja maaperästä, topografiasta, maanpinnan kaltevuudesta ja sen muutoksista sekä kasvillisuudesta ja ajasta
5
Valuma-alueen rajaaminen
Vähä-Askanjoki, Kemijärven vesistöalue Heidi Leppäniemi & Tiia Rautio
6
Valuma-alue ja vesistöalue
Maaston korkeimpien kohtien rajaama alue, josta vedet valuvat samaan puroon, jokeen, järveen tai mereen Suurista valuma-alueista voidaan käyttää sanaa vesistöalue → kostuu monimuotoisesta uomien ja järvien järjestelmästä
7
Suomen vesistöalueet Suomen päävesistöalueet ja osa-aluejako
8
Valuma-alueet ja uomastot ovat erilaisia
Koot, muodot ja uomastot ovat vaihtelevia → vaikuttavia tekijöitä ovat kallio- ja maaperän muodot ja niiden muovaama topografia Muodosta voi päätellä virtaveden hydrologisia ominaisuuksia
9
Valuma-alueen ominaisuudet
Ominaisuudet vaikuttavat uomaston muotoon ja pintavesien laatuun Kallioperä vaikuttaa uoman kulkuun pääasiassa rakoilusuuntien, kerrosrakenteiden ja murroslinjojen välityksellä Maalajin vaikutus ilmenee uoman ja sen haarojen mutkaisuudessa sekä haarojen määrässä ja pituudessa → näkyy parhaiten tasamaalla ja paikallisesti
11
Lasse Järvenpää
12
Uomaston muodostuminen
Uomasto muodostuu, kun sateella vesi virtaa osittain maan pintaa pitkin ja hakeutuu pian uomiin → etenkin kasvittoman maan pintaan muodostuu aluksi pieniä vakoja, jotka yhtyessään kasvavat suuremmiksi puroiksi Uomat syvenevät aluksi pohjaeroosion vaikutuksesta, myöhemmin sivueroosio laajentaa uomaa → muodon määräävät eroosio-, sedimentaatio- ja akkumulaatio-prosessit Vesistön morfologia on merkittävä vesistön ekologisia olosuhteita määräävä tekijä
13
Auri Sarvilinna Liisa Laitinen
15
Poikkileikkaus ja uoman kasvu
Purouoman muoto eri maalajeissa Muokattu Aartolahti 1979
16
Kallio- ja maaperän vaikutus joki- ja puroverkon muotoon
Poimuttunut liuske Emäksinen syväkivi Rakoillut liuske Hiekka ja sora Rakoillut graniitti Hieta Kallio- ja maaperän vaikutut joki- ja puroverkon muotoon (muokattu Aartolahden 1979 mukaan) Savi Moreeni
17
Muuttuneet valuma-alueet
Ihmisen toiminta voi muuttaa valuma-alueen luontaisia rajoja, mutta erityisesti sen uomastoa ja vesistöjä Kaupunkien valuma-alueilla vedenlaatu vaihtelee runsaasti → sähkönjohtokyky on usein korkea, pH neutraali tai emäksinen ja vedessä on runsaasti bakteereita, ravinteita ja metalleja Valuma-alueen maankäyttö heijastuu aina virtavesi-ekosysteemin toimintaan Henrik Kettunen
18
Tiia Rautio
19
Perattu uoma yksipuolistaa maisemaa
Auri Sarvilinna
20
Luonnontilainen valuma-alue
Haihtuu 40 % Maaperään imeytyy 50 % Pintavalunnan osuus 10 %
21
Mikä on puro? Jokea pienempi uoma on puro, jos
Siinä virtaa vettä ympäri vuoden Sillä on kalataloudellista merkitystä Uomassa voi runsasvetisempänä aikana kulkea veneellä → Kyseessä on puro jos yksikin ehdoista täyttyy Puron määritelmän mukainen keskivirtaama on enintään 2 m³/s Puroja ja ojia voi olla vaikea erottaa toisistaan esimerkiksi maatalousalueilla, joissa purot ovat paikoin voimakkaasti perattuja ja suoristettuja
23
Purot osana vesiekosysteemiä
Tärkeä osa ekosysteemiä → valuma-alueiden pintavedet kulkeutuvat purojen kautta jokivesistöihin ja jokia myöden mereen asti Pienilläkin purouomilla on laaja valuma-alue ja uomasto yläpuolellaan → purojen tila vaikuttaa suoraan niiden alapuolisten vesistöjen veden laatuun Moni puro rinnastetaan virheellisesti valtaojaan → pilaantumisen ja ekologisen tilan muutoksen suhteen purot ovat ojia herkempiä
24
Uomahierarkia
25
Luonnontilainen puro Meanderoi Sisältää Uoman pohja on monimuotoinen
Tulvatasanteen Juoluoita Jäänteitä aiemmasta uomasta Kaventumia, leventymiä Puu- ja kiviainesta Uoman pohja on monimuotoinen Veden syvyys ja virtausnopeus vaihtelee uoman eri osissa Tiia Rautio
26
Puuainesta myllypuron luonnontilaisella alueella
Auri Sarvilinna
27
Tiia Rautio
28
Tiia Rautio
29
Virtavesi eliöiden elintilana
Virtaveden ominaisuuksiin eliöiden elintilana vaikuttavat esim. Veden vaihtuvuus Lämpö- ja säteilyolot Pohjamateriaali Happipitoisuus Epäorgaaniset aineet (erityisesti ravinteet) Ravintoverkko Vedenpinnan korkeuden vaihtelut ja tulviminen ovat virtavesille luontaisia Elintilana virtavettä ei voi suoraan erottaa maa-alueesta, sillä rantavyöhykkeellä ja tulvatasanteella on keskeinen merkitys eliöstölle Toimivat elintilana ja tasoittavat lämpö- ja säteilyolosuhteita → puuston varjostus
30
Ravintoverkko (Stream Corridor Restoration: Principles, Processes and Practices 10/98) by the Federal Interagency Stream Restoration Working Group (FISRWG))
31
Virtavesi eliöiden elintilana
Virtavesiekosysteemin tuotanto on pientä verrattuna maaekosysteemeihin ja riippuvaisempi muualta tulevista aine- ja energiavirroista Pienissä puroissa lämpötilavaihtelut voivat olla huomattavia lyhyelläkin uomaosuudella → pieni vesimäärä lämpenee nopeasti, toisaalta lähteet viilentävät vettä Happipitoisuus on yleensä hyvä
32
Virtavesi elintilana tarjoaa
Ravintoa Poikastuotantoalueita ja suojapaikkoja mm. kaloille Kalat nousevat pieniinkin puroihin Vesiuoma toimii vesieliöiden liikkumisreittinä Virtavesiuomat penkereineen toimivat ekologisina käytävinä Tiia Rautio
33
Ekologinen käytävä
34
Ekologinen käytävä Auri Sarvilinna
35
Liisa Laitinen
36
Auri Sarvilinna
37
Purojen eliöstö Eliölajit ja -määrät ilmentävät puron tilaa
Liikkeessä oleva elinympäristö, virtaava vesi, pakottaa eliöt joko sopeutumaan virtaukseen tai hakeutumaan suojaan → virtavesiin on kehittynyt oma lajistonsa Juha Salonen SKES ry
38
Kasvillisuus Virtaavat vedet ovat haasteellisia elinympäristöjä → makrofyyteistä virtaavissa vesissä elää vain murto-osa Vesistöistämme löytyy lajeja, jotka kykenevät elämään vain virtaavissa vesissä → lähinnä leviä ja sammalia Kasvit ovat ravintoverkon alimmalla trofiatasolla → tuottajia
39
Marcanthia polymorph Ville Suorsa
40
Philonotis seriata Ville Suorsa
41
Potamogeton alpinus Ville Suorsa
42
Vesisammalia purossa
43
Kasvillisuus Purojen varsille on levinnyt ihmisasutuksen myötä tulokaslajeja → jättipalsami Tiia Rautio
47
Carex nigra juncella Ville Suorsa
48
Matteucia struthiopt Ville Suorsa
49
lettopaju Ville Suorsa
50
Henrik Kettunen
51
Pohjaeläimet Pientenkin vesistöjen pohjassa elää runsaasti pohjaeläimiä → harvasukasmatoja, simpukoita, juotikkaita, kotiloita, äyriäisiä, hyönteisiä jne. Monet lajit ovat harvinaistuneet tai hävinneet → syynä vesien likaantuminen ja siihen liittyvä happipitoisuuden lasku Käyttävät ravintonaan perifytonia, makrofyyttejä, detritusta ja muita eläimiä Ovat tärkeää ravintoa ylemmille trofiatasoille kilkki
54
Jaakko Leppänen
55
putkisirvikäs Jaakko Leppänen
56
Rysäsirvikkään rysä Sally Londesborough
57
Raakku Jokihelmisimpukka eli raakku menestyy hapekkaissa ja puhtaissa virtavesissä Helmenmuodostuskyky on koitunut lajille kohtalokkaaksi → rauhoitettu Kanta elinvoimaisin Pohjois-Suomen joissa Harvinaistunut merkittävästi Etelä- ja Keski-Suomessa vesien laadun heikkenemisen vuoksi Lajia uhkaavat metsä- ja suo-ojitus, veden laadun ja määrän muutokset sekä jokirakentaminen
58
Kalat Purot ovat kaloille tärkeitä lisääntymis- ja elinympäristöjä
Ihmistoiminta on vaikuttanut kalojen elinolosuhteisiin muuttamalla veden virtausolosuhteita Virtaava vesi on edellytys useiden lajien esiintymiselle, mutta harvat kalalajit oleskelevat puroissa vakituisesti Lohikaloja pidetään hyvinä virtaveden laadun indikaattoreina Yhteistä purovesistöjä hyödyntäville kaloille on se, että ne kutevat soraisille pohjille Happipitoinen vesi läpäisee helposti soraikon ja kehittyvien mätimunien hapentarve tyydyttyy
59
Juha Salonen SKES ry
60
Kalat Purolajistolle tunnusomaisia kaloja ovat lohikaloista harjus ja purotaimen, pikku-nahkiainen, kivisimppu, kivennuoliainen, hauki, ahven, särki, made ja mutu, myös töröä tavataan Tyypillisiä virtavesilajeja ovat myös salakka ja seipi sekä piikkikalat (kolmipiikki ja kymmenpiikki) Juha Salonen SKES ry
61
Kalojen elinympäristövaatimukset
Uomien perkaus ja ojitukset vähentävät elinympäristöjen monimuotoisuutta → kalojen esiintymistä rajoittavia tekijöitä Virtaavassa vedessä pitää olla suojapaikkoja, ja suojaa myös suuria virrannopeuksia vastaan → kalat vaeltavat suoja- ja ruokailualueiden välillä vuorokauden eri aikoina
62
Kalojen elinympäristövaatimukset
Kalanpoikaset viihtyvät yleensä matalilla, hitaasti virtaavilla suojaisilla alueilla, kasvaessaan ne siirtyvät syvemmille, nopeammin virtaaville ja karkeapohjaisille alueille Suojapaikkoja luovat esimerkiksi Vesikasvillisuus, Rantapenger siihen kiinnittyneine juurineen Kaatuneet puunrungot ja muut isot puunkappaleet Varjostava rantakasvillisuus Kivet Veden pyörteisyys Syvänteet
64
kalatie
65
Ravut Suomessa on jokirapuja, täplärapuja ja kapeasaksirapuja → kotoperäiset jokiravut ovat sopeutuneet virtavesiin parhaiten 1800 -luvun lopussa ja luvun alussa rapurutto tuhosi jokirapukannat lähes koko Euroopasta → tilalle istutettiin Pohjois-Amerikasta tuotua täplärapua Täplärapu kestää rapuruttoa paremmin kuin jokirapu, mutta taudinkantajana saastuttaa vesistöt → jokiravut enää menesty samassa vesistössä
67
Linnut Virtavedet ympäröivine tulva-alueineen ja kosteikkoineen ovat tärkeitä elinympäristöjä linnustolle Toisaalta harvat lajit pesivät ainoastaan virtaavien vesien äärellä Monet linnut hakeutuvat myös talvisin virtaavien vesien sulapaikkoihin Kahlaajista esim. rantasipi saattaa pesiä hyvinkin pienten purojen ja ojien varsilla Virtavesien äärellä viihtyvät myös västäräkki ja virtavästäräkki Pohjoisen virtavesille tyypillisiä lajeja ovat mm. koskikara ja merisirri
68
Nisäkkäät Nisäkkäistä virtaavien vesien varrella viihtyvät erityisesti molemmat Suomen majavalajeista sekä minkki ja saukko Myös esimerkiksi piisami viihtyy hitaasti virtaavien pienvesistöjen äärellä Myös luonnostamme lähes kadonneen vesikon elinympäristöihin kuuluvat jossain määrin puronvarret Kuvassa lumikko Liisa Laitinen
69
Majavien pato
Samankaltaiset esitykset
© 2024 SlidePlayer.fi Inc.
All rights reserved.