Ikkeläjärven Ns-talolla, Rytinevantie 6

Esitys aiheesta: "Ikkeläjärven Ns-talolla, Rytinevantie 6"— Esityksen transkriptio:

1 Ikkeläjärven Ns-talolla, Rytinevantie 6
TYÖPAJA , klo Kauhajoella, Ikkeläjärven Ns-talolla, Rytinevantie 6 Jouko Hautamäki, Suomen metsäkeskus

2 Karttatarkastelu Apuna käytetään paikkatietoaineistoja mm.
Yhdistelemällä tietoja hankkeista ja kohteista, joissa vesistökuormitusta todennäköisemmin syntyy, pyritään löytämään kaikkein kuormittavimmat alueet. Suunnittelun tavoitteena on löytää alueet, joissa tehtävillä toimenpiteillä on  mahdollisimman suuri hyöty vastaanottavan vesistön kannalta. Apuna käytetään paikkatietoaineistoja mm. Vinovalovarjoste > uomaeroosio Uoma-analyysi > uomaeroosio Vesiuomien maa-ainesten huuhtoutumisriski > uomaeroosio RUSLE 2015 (JRC) > kiintoainekuormitus / pintaeroosio Kosteusindeksi (Luke) > virtausennuste Korjuukelpoisuuskartta > puun korjuuajankohta Suomen metsäkeskuksen metsävaratieto > hakkuut, ojitukset

3 Esimerkkikohde Kainastonjoen valuma-alueelta

4 Vinovalovarjoste Laserkeilaukseen perustuva 2m x 2m korkeusmalli taustalla

5 Uoma-analyysi Virtaama-aineisto, joka on tehty keskitetysti Suomen Metsäkeskuksessa 3. jakovaiheen valuma-alueille muuttujilla: virtausnopeus, maaston kaltevuus, valuma-alueen pinta-ala

6 RUSLE 2015 Revised Universal Soil Loss Equation on JRC:n (Joint Research Center) kehittämä paikkatietopohjainen eroosiomalli.

7 Kosteusindeksi Laserkeilaukseen perustuva 2 m x 2 m korkeusmalli, tarkka kuvaus maan pinnanmuodoista ja korkeusvaihtelusta. Korkeusmalliin perustuva topografinen kosteusindeksi ennustaa veden virtausta ja kertymäkohtia maastossa.

8 Korjuukelpoisuus Puunkorjuuseen vaikuttavat vuodenaika, sääolosuhteet, teiden kunto, maaston kantavuus. SMK, Luke, Metsäteho Oy ja Arbonaut Oy ovat kehittäneet yhteishankkeessa maaston kantavuutta kuvaavia malleja, joita on hyödynnetty korjuukelpoisuuskartoissa.

9 Metsätalouden luonnonhoitohankkeet
Rahoitetaan kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain varoista ja tukea myönnetään: usean tilan alueelle ulottuviin, monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustöihin sekä metsä- ja suoelinympäristöjen ennallistamiseen. metsäojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen estämiseen tai korjaamiseen, jos toimenpiteellä on tavanomaista laajempi merkitys vesien ja vesiluonnon hoidon kannalta, eikä kustannuksia voida osoittaa tietylle aiheuttajalle.

10 Metsätalouden luonnonhoitohankkeet
Perustuu vapaaehtoisuuteen, eikä maanomistajille aiheudu kustannuksia. Metsäkeskus sopii kirjallisesti töiden toteuttamisesta maanomistajien kanssa. Rahoitettavan toimenpiteen ehtona on, että kohteen yläpuolisesta valuma-alueesta on vähintään puolet yksityisomisteista metsämaata. Metsäkeskus laatii alueellisen suunnitelman, järjestää julkisen hankehaun, valitsee toimijan ja valvoo toteutusta. Valittu toimija laatii tarkemman suunnitelman, hakee rahoituksen, toteuttaa hankkeen itsenäisesti ja laatii loppuraportin määrättyyn aikaan mennessä. Toteutusaika on yleensä kaksi - kolme vuotta hankehausta.

11 Kosteikko Alue, joka ainakin runsaan virtaaman aikaan on veden peitossa ja muulloinkin märkänä tai kosteana. Toimii kiintoaineksen lisäksi myös ravinteiden pidättäjänä. Tulopäässä syvempi allasosa, kokonaisalueella syvyysvaihtelua, avovesipintoja ja matalia kohtia. Tavoitteena on, että suurella osalla kosteikkoa on vähävetisenäkin aikana 0,5 – 0,7 m vettä. Saarekkeilla ja kannaksilla ohjataan virtausta, lisätään monimuotoisuutta ja virtausmatkaa. Veden virtaus tasainen koko kosteikon alueella.

12 Kosteikko Perustetaan luontaisesti soveltuvaan paikkaan.
Ihannekohteessa kosteikko rakennetaan patoamalla. Jos alue on peltoa, niin kyntökerros poistetaan. Risut ja raivaustähteet poistetaan. Toimii sitä paremmin, mitä enemmän on kuormitusta ( paljon esim. peltoja ) Purkupään padon avulla voidaan säätää veden korkeutta ja tarvittaessa pidättää vesiä ojastossa. Matalille osuuksille tavoitellaan vesikasvillisuutta, esim. sarat, ojasorsimo, rentukka.

13 Kosteikon mitoitus Pinta-ala vähintään 1 – 2 % valuma-alueesta.
Hyvässä kosteikossa viipymä 4 – 5 vrk ja tilavuus 6000 – m3/100 ha. Minimitavoite viipymälle 1 vrk myös keskimääräisellä kevätylivirtaamalla, (määritys esim. Seuna, 1983). Minimitavoite vesitilavuudelle vastaavan laskeutusaltaan tavoitetilavuus 2-5 m3/valuma-aluehehtaari.

14 Tavoitteena pidättää kiintoainesta ja ravinteita.
Kosteikkoallas Kuvat: Metsäkeskus Alue, joka on ainakin runsaan virtaaman aikaan veden peitossa ja muulloinkin märkä tai kostea. Tavoitteena pidättää kiintoainesta ja ravinteita.

15 Kosteikon padotus pohjapadolla
Kuortane, Kaaranka Kuva: Jouko Hautamäki Kuva: Hannu Ulvinen

16 Tarvolan kosteikon pohjapato Lappajärvellä
2002 2005 Kuvat: Metsäkeskus

17 Pintavalutuskenttä Pintavalutuskenttä on metsätalouden tehokkain vesiensuojelurakenne. Vesi ohjataan suolle, jossa se suodattuu turpeen ja pintakasvillisuuden läpi. Laskeutusallas yhdistettynä pintavalutuskenttään vastaa toiminnaltaan kosteikkoa. Kuvat: Antti Leinonen

18