MILTÄ SUOMEN TULEVAISUUS NÄYTTÄÄ? I Kansainvälisen työnjaon ja yhteisten markkinoiden laajentuminen jatkunut vuosituhansia - tavaroiden ja palvelujen kauppa - työn, pääoman ja yrittäjien liikkeet - teknologian, tiedon ja kulttuurin siirtyminen Globalisaation taustalla teknologinen kehitys, mutta ihmisten, yritysten, kansakuntien ja kansainvälisten järjestöjen päätökset vaikuttavat Teollinen vallankumous kiihdytti globalisaatiota; Suomi tuli todella mukaan 1800-luvun jälkipuoliskolla kun puu alkoi vähetä Keski-Euroopasta ja kuljetuskustannukset laskivat Pentti Vartia SLU, Urheilujohdon Huippukohtaaminen II, 19.11.2004, Vierumäki

MILTÄ SUOMEN TULEVAISUUS NÄYTTÄÄ? II Suomi on hyötynyt globalisaatiosta, mutta se on myös lisännyt riippuvuutta; standardointi, harmonisointi, suhdannevaihtelut, raaka-aineiden hinnat, valuuttakurssit, Kiina-ilmiö, sijaintipaikkakilpailu, järjestelmäkilpailu Rakennemuutoksen myötä jotkin tuotannonalat ja ammattiryhmät katoavat; globalisaation hyödyt koetaan yleensä kansakuntien tasolla, kansallisvaltioiden sisäisillä toimilla voidaan tasata hyötyjä Miksi jotkut maat eivät vaurastu? Syynä usein sisäiset (institutionaaliset) heikkoudet, ei osata (tai haluta) hyödyntää kansainvälistä yhteistyötä, muutoksen vastustus Pentti Vartia SLU, Urheilujohdon Huippukohtaaminen II, 19.11.2004, Vierumäki

MILTÄ SUOMEN TULEVAISUUS NÄYTTÄÄ? III Suomalainen kasvu- ja sivistysprojekti on menestystarina, mutta snellmanilaista kasvu- ja sivistysprojektia ei voida hajautetun päätöksenteon oloissa sellaisenaan toistaa Kansallisvaltiolla edelleen keskeinen rooli Talous- ja yhteiskuntapolitiikan toimivallan jakautuminen: Suomi, EU, kansainväliset järjestöt ja sopimukset Verotus, koulutus, tutkimus, instituutiot, infrastruktuuri, julkisten toimintojen tehokkuus, työehtojen sopimusjärjestelmä Globaalitalouden pelisäännöt tärkeät pienille maille Integraatioon liittyy sekä kansallisen säännöstelyn purkamista että uutta kansainvälistä harmonisointia Standardointi teknologiassa teollisen vallankumouksen tärkeä osa; entä verotus, lainsäädäntö ja sosiaalipolitiikka? Pentti Vartia SLU, Urheilujohdon Huippukohtaaminen II, 19.11.2004, Vierumäki

MILTÄ SUOMEN TULEVAISUUS NÄYTTÄÄ? IV Onko Suomi hyvä sijaintipaikka yritykselle? Periferian, ilmaston, pienen kielialueen ym. ongelmat Löytyykö luonnonvaroja, suuria markkinoita, tai kustannussäästöjä? Entä osaamista ja koulutettua työvoimaa? Ovatko instituutiot ja infrastruktuuri kunnossa? Tuleeko Suomeen finanssisijoituksia? Tuotto, riskien hajoittaminen, lainsäädäntö ja verotus Kansainvälinen omistus luo kansainvälisiä vertailukohteita Kotimaisten omistajien suosiminen Pentti Vartia SLU, Urheilujohdon Huippukohtaaminen II, 19.11.2004, Vierumäki

MILTÄ SUOMEN TULEVAISUUS NÄYTTÄÄ? V Hallituksen työllisyystavoitteet Verokilpailu on osa kansallisvaltioiden järjestelmäkilpailua Suomella on varaa veronkevennyksiin Verokeskustelu on usein varjonyrkkeilyä julkisen sektorin koosta Julkisten toimintojen tehostaminen Muita järjestelmäkilpailun alueita Eläkejärjestelmän kehittäminen edennyt Suomessa hyvin Fyysisten ja henkisten investointien tehokkuus: esim. koulutuksen kansantaloudellinen tuotto, mestareita vai maistereita? Siirtolaisten integroiminen, Suomella ei ole siirtolaisuuspolitiikkaa Tutkimus- ja tuotekehitystoiminta Yrittäjyyden ja luovuuden tukeminen Pentti Vartia SLU, Urheilujohdon Huippukohtaaminen II, 19.11.2004, Vierumäki

MILTÄ SUOMEN TULEVAISUUS NÄYTTÄÄ? VI Ekstensiivisesta intensiiviseen Tekniset, organisatoriset ja institutionaaliset innovaatiot Muutoksen ja luovan tuhon hyväksyminen Suomi on pärjännyt hyvin… …mutta menestys on aina ansaittava uudelleen Pentti Vartia SLU, Urheilujohdon Huippukohtaaminen II, 19.11.2004, Vierumäki