Uuteen EU:n rakennerahastokauteen 2014 – 2020 siirtyminen Aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi

Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma  Yksi valtakunnallinen ohjelma Molemmat rahastot ESR ja EAKR Valmistellaan ja toteutetaan kahdella alueella: 1) Etelä- ja Länsi-Suomi ja 2) Itä- ja Pohjois-Suomi  Pääosin alueellisesti toteutettavaa hanketoimintaa Rahoittajina ELY-keskukset ja maakunnan liitot Muiden rahoittajien (Tekes, Finnvera) asemaa tarkastellaan myöhemmin  MYR:n roolia hankepäätöksissä vahvistetaan

EU:n koheesiopolitiikka – uusi suuraluejako

EAKR Yrittäjyyden edistäminen helpottamalla uusien ideoiden taloudellista hyödyntämistä ja tukemalla uusien yritysten luomista Uusien liiketoimintamallien ja –mahdollisuuksien synnyn tukeminen, erityisesti kansainvälistymisen tarpeisiin 40 % PK-yritysten kilpailukyky T&K&I-toiminnan infrastruktuurin parantaminen, alan huippuosaamisen kehittäminen ja etenkin Euroopan laajuisia etuja tuottavien osaamiskeskusten edistäminen Älykäs erikoistuminen tutkimuksen ja innovaatioiden edistäjänä Ympäristön korkea laatu ja luonnonvarojen kestävä käyttö 53 % Uusimman tiedon ja osaamisen hyödyntäminen Pk-yritysten energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen käytön edistäminen Kaupunkialueiden vähähiilisten strategioiden edistäminen Talouspoliittinen ministerivaliokunta 28.5.: osana tl 1 ja 2; 25 % Vähähiilisen talouden edistäminen

ESR Työnhakijoiden ja työvoiman ulkopuolella olevien työllistyvyys Työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien mukautuminen muutoksiin 47 % Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Työelämäyhteistyö ja työssä oppiminen 33 % Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen Aktiivinen osallisuus 20 % Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Komission neuvottelupositio: Suomen keskeiset haasteet  Suomen kilpailukyvyn heikkeneminen  Rakennemuutos, erityisesti metsä- ja ICT-sektoreilla → tarvitaan elinkeinorakenteen monipuolistamista ja → tutkimus- ja innovaatioperustan laajentamista/vahvistamista  Väestön nopea ikääntyminen → käyttämätön työvoimareservi käyttöön → työurien pidentäminen (=työllisyysaste ↑)  Kriittisen massan puute (niin tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa kuin yritystoiminnassakin)  Pitkäaikaistyöttömyys, nuorisotyöttömyys ja syrjäytyminen  Korkea energiankulutus  Luonnonvarojen kestävä käyttö  Itämeren ja erityisesti Suomenlahden tila

EU:n komissio: rahoituksen prioriteetit Suomessa )Innovatiivinen ja kilpailukykyinen liiketoimintaympäristö ja tutkimusympäristö 2)Työmarkkinoille osallistumisen lisääminen (parempi työllisyys, sosiaalinen osallisuus ja koulutus) 3)Ympäristöystävällinen kasvu tukemalla resurssien kestävää ja tehokasta käyttöä

Erityiskysymyksiä (TEM:n ehdotuksia – ei vielä lopullisia päätöksiä) Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen (EAKR 5 %:n korvamerkintä)  Teema: Uusimman tiedon ja osaamisen hyödyntäminen kaupunkien uudistumiskykyä tukevalla tavalla  Keskeiset haastekokonaisuudet: 1. kaupunkien uudistumis- ja kilpailukyvyn vahvistaminen 2. sosiaalisen kestävyyden vahvistaminen 3. vastaaminen ilmastonmuutoksen haasteisiin mm. eheän yhdyskuntarakenteen avulla  Kilpailullinen hakeutuminen, kaupungit hakeutuvat mukaan verkostoina  Kansallisella päätöksellä valitaan yksi verkosto  TEM:n esittää tuensaajiksi nk. kuutoskaupunkeja (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Oulu ja Turku)  Avoimet ja ketterät kaupungit -strateginen kaupunkikehityksen erityisohjelma  Kytkentä kasvusopimuksiin

Erityiskysymyksiä (TEM:n ehdotuksia – ei vielä lopullisia päätöksiä) Paikallinen kehittäminen  Tuetaan kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä kaupunkialueilla erityisesti niillä alueilla, joilla ei toteuteta maaseutu- ja kalatalousrahastosta rahoitettua yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä.  Toteutetaan hallinnollisesti mahdollisimman kevyellä menettelyllä osana rakennerahasto-ohjelman normaalia toimintaa – koskee vain ESR-rahoitusta  Ei LEADER-tyyppisiä toimintaryhmiä rakennerahastovaroilla, mutta mahdollista rahoittaa esim. kehittämiskoordinaattoreita kaupunkialueille  Lisäksi yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen EAKR:ssa TL 3 ja ESR:ssa TL 7

Valtakunnalliset teemat, EAKR OSAAMIS- JA INNOVAATIOVERKOSTOT ALUEIDEN ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN TUKENA Tavoitteena tukea elinkeinoelämän, varsinkin pk-yritysten ja oppilaitosten tarpeista lähtevää TKI- toimintaa, joka vahvistaa kansallisia ja alueiden kehittämisstrategioissaan painottamia osaamiskärkiä. tukea pk-yritysten verkostoitumista niiden toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisesti yli alue- ja valtakunnan rajojen. Valtakunnallisen teeman vuosittaiset erityiset painopistealueet määritellään erikseen.

Valtakunnalliset teemat, EAKR VÄHÄHIILINEN YHTEISKUNTA (osana tl 1 ja 2) Neljä osa-aluetta: Energiatehokkuus Uusiutuva energia Materiaalitehokkuus Kaupunkialueiden vähähiilisten strategioiden edistäminen. Toiminta voi kohdistua laajalti yhteiskunnan eri sektoreille: yhdyskuntarakenne ja rakennukset, liikenne, teollisuus, energiantuotanto- ja kulutus, julkinen ja yksityinen palvelusektori sekä kotitaloudet. Toimijoiden väliset yhteistyöverkostot ja uudenlaiset toimintatavat ovat keskeisessä asemassa vähähiilisyyteen pyrittäessä.

Valtakunnalliset teemat, ESR (vrt. dia 5) Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (TL 5) Koulutuksen, ammattitaidon ja elinikäisen oppimisen kehittäminen (TL 6) Sosiaalisen osallisuuden lisääminen ja köyhyyden torjunta (TL 7)

Aikataulusta  Alueellisen suunnitelman 1. luonnos  Korjattu luonnos  Maakuntien keskustelu ja palaute11-12/2012  Korjattu versio  Kuulemismenettely  valtakunnallinen suunnitelmaluonnos  alueellisten suunnitelmien luonnokset  em. luonnoksiin liittyvistä ympäristöselostuksista  Suomen rahoitusosuushelmikuu 2013  Kumppanuussopimuksen valmisteluon alkanut  Neuvottelut komission kanssa ovat alkaneet

Aikataulusta (jatkuu)  Manner-Suomen ohjelman valmistelu alkaa12/2012  Alueellisen suunnitelman viimeistelykevät 2013  Manner-Suomen ohjelma valmis viimeistään syksy 2013

Rahoituksesta (päivitetty ) EU:n huippukokous EU:n koheesiorahoituksen suuruus kaikkiaan325,1 mrd e Parlamentti ei ole hyväksynyt komission ja neuvoston esitystä kokoontuu kesäkuussa - päätökset Suomen rahoitusosuus rakennerahastoista1,329 mrd e Vähennystä 414 milj. e (n. 26 %) Kansallinen julkinen vastinrahoitus 50 % EU-rahoituksesta noin 270 milj. e Itä- ja Pohjois-Suomelle tulevaa harvan asutuksen erityisrahoitusta, muu rahoitus käytettävissä koko maassa Alueiden esitys rakennerahastokauden rahanjaosta valtioneuvoston käsittelyyn Lue lisää: