EU 2014+ - rahoitusmahdollisuudet 3.10.2013 Taina Lommi Uudenmaan ELY-keskus.

Esitys aiheesta: "EU 2014+ - rahoitusmahdollisuudet 3.10.2013 Taina Lommi Uudenmaan ELY-keskus."— Esityksen transkriptio:

1 EU 2014+ - rahoitusmahdollisuudet 3.10.2013 Taina Lommi Uudenmaan ELY-keskus

2 Temaattinen keskittäminen: EU 2020

3 ENI EU-rahoitusohjelmat

4 Rahoitusvälineet ja -ohjelmat INKA-ohjelma Kasvusopimukset / TEKES MAL Seutukaupunkipilotit Rakennerahasto-ohjelmat Maaseutuohjelmat Interreg V A, B, C ja ENI Maakunnan kehittämisrahoitus EU:n erillisrahoitus Pk-yritykset, innovaatiot, osallisuus, koulutus, työvoima, ympäristö, liikenne Tietämyksen ja innovaatioiden siirto, vähähiilinen talous/ biotalous, sosiaalinen osallisuus Pk-yritykset, innovaatiot, vähähiilisyys, osallisuus, koulutus, työvoima Teemahaut

5 Vision ja tavoitteiden toteutumista edistetään kolmen teeman kautta Kasvun mahdollisuudet Toimiva arki Toimiva arki Kestävä luonnontalous Kasvu perustuu kestävään kehitykseen ja älykkäisiin ratkaisuihin Toimiva arki syntyy olosuhteista, joissa asukkaiden liikkuminen, työ ja toiminta on vaivatonta Kestävä luonnontalous edellyttää, että luonnonvaroja hyödynnetään järkevästi ja luonnon monimuotoisuus säilytetään Hankekokonaisuudet ja toimenpiteet

6 Kärkihankekokonaisuuksien valintakriteerit Perustuu Uusimaa-ohjelmassa määriteltyihin strategisiin linjauksiin Voi muodostaa hankekonsortion Kärkihankekokonaisuudella on omistaja Voidaan toteuttaa monirahastoisesti On edellytyksiä saada EU-hankerahoitusta Vaikuttavuutta voidaan mitata

7 Manner-Suomen rakennerahasto- ohjelma 2014 - 2020  Yksi valtakunnallinen ohjelma Molemmat rahastot ESR ja EAKR Valmistellaan ja toteutetaan kahdella alueella: 1) Etelä- ja Länsi- Suomi ja 2) Itä- ja Pohjois-Suomi  Pääosin alueellisesti toteutettavaa hanketoimintaa Rahoittajina ELY -keskukset ja maakunnan liitot ja TEKES. RR-hallinto keskitetään neljään ELY:yn suuralueittain (Pohjois- Pohjanmaan ELY, Etelä-Savon ELY, Hämeen ELY), lisäksi maakunnan liitot hallinnoivat niille osoitettua EAKR-rahoitusta omalta osaltaan.

8

9 Toimintalinja 1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky (EAKR) Yrittäjyyden edistäminen helpottamalla uusien ideoiden taloudellista hyödyntämistä ja tukemalla uusien yritysten luomista Uusien liiketoimintamallien ja –mahdollisuuksien synnyn tukeminen, erityisesti kansainvälistymisen tarpeisiin Pk-yritysten energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen käytön edistäminen

10 Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) T&K&I-toiminnan infrastruktuurin parantaminen, alan huippuosaamisen kehittäminen ja etenkin Euroopan laajuisia etuja tuottavien osaamiskeskusten edistäminen Älykäs erikoistuminen tutkimuksen ja innovaatioiden edistäjänä Ympäristön korkea laatu ja luonnonvarojen kestävä käyttö Kaupunkialueiden vähähiilisten strategioiden edistäminen

11 Toimintalinja 3: Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) Työnhakijoiden ja työvoiman ulkopuolella olevien työllistyvyys (nuoret sekä heikossa työmarkkina-asemassa olevat: mm. ikääntyvät, pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat, vajaakuntoiset, etniset vähemmistöt) Työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien mukautuminen muutoksiin Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen (työelämän kehittäminen) Työvoiman liikkuvuus (ml. EURES, kotouttaminen)

12 Toimintalinja 4: Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) Parannetaan pääsyä elinikäiseen oppimiseen, kohennetaan työelämän ammattitaitoa ja pätevyyttä ja lisätään koulutusjärjestelmän relevanttiutta työmarkkinoiden kannalta Koulutuksesta koulutukseen ja/tai työelämään siirtymistä tukevat palvelut Kehitetään koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta (ml. Oppisopimuskoulutus) Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

13 Toimintalinja 5: Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Aktiivinen osallisuus (osallisuutta vahvistavat palvelut erityisesti työelämävalmiuksien näkökulmasta, kokonaisvaltainen lähestymistapa) Asukaslähtöiset toimintatavat ja palvelut aktiivisen osallisuuden tukemisessa Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen (mm. matalan kynnyksen asiakaslähtöiset palvelut, kuntoutus, sosiaali- ja terveyspalvelut, päihde- ja mielenterveystyö, omaehtoiset toimintamallit) Vähävaraisten apu

14 Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen (EAKR 5%:n korvamerkintä)  Teema: Uusimman tiedon ja osaamisen hyödyntäminen kaupunkien uudistumiskykyä tukevalla tavalla  Kytkentä kasvusopimuksiin  Kilpailullinen hakeutuminen, kaupungit hakeutuvat mukaan verkostoina Kans. päätöksellä on valittu yksi verkosto, ns. 6-kaupungit (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu) hakemus ”Avoimet ja ketterät kaupungit” Painopisteet 1) Avoin osallisuus, 2) Avoin data & rajapinnat, 3) Avoimet innovaatioympäristöt. Kaupunkien muodostama verkosto esivalitsee rahoitettavat hankkeet, jotka se esittää rahoittajalle (EY-asetuksen edellyttämä sub-delegointi), joka laatii toimenpiteistä rahoituspäätöksen keskittyen ohjelmanmukaisuus- ja laillisuus­tarkasteluun. Rahoittajana ohjelmassa toimii Uudenmaan liitto. Toteuttaa ITI:ä Teemaan käytetään myös ESR-rahoitusta, mutta rahoitusta ei korvamerkitä etukäteen

15 Valtakunnalliset teemat Valtakunnalliset teemat = Valtakunnallisten teemojen rahoitus on tarkoitettu toimintaan, joka tuottaa erityistä lisäarvoa eri sektoripolitiikoiden tärkeimpien hankkeiden toteuttamiseen alueellisen toiminnan lisäksi ja sitä tukien. Teemoja voidaan käytännössä toteuttaa mm. valtakunnallisina tukirakenteina, koordinoivina hankkeina ja pilotteina. Hankepäätöksiä tehdään vain poikkeustapauksessa ministeriöissä. ESR:n valtakunnalliset teemat: nuorisotakuu, työvoiman liikkuvuus Euroopassa, maahanmuuttajien kotouttaminen, koulutusjärjestelmän kehittäminen siirtymiä tukeviksi, kasvu- ja rakennemuutosalojen tarvitseman osaamisen lisääminen sekä työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn vahvistaminen. Teemat voivat muuttua ohjelmakauden kuluessa toimintaympäristön kehityksen mukaan. EAKR:n valtakunnalliset teemat: Osaamis- ja innovaatioverkostot (tukee INKA- ohjelman toteutusta), jonka osana vähähiilinen talous

16 Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR 10 % n. 13 milj. euroa/v (EU+ kansallinen) ESR 25 % n. 32 milj. euroa/v (EU+ kansallinen) Alueiden rahoitus* (kun valtakunnalliset teemat vähennetty) Itä- ja Pohjois-Suomi 70,61% n. 206 milj. euroa/v (EU+ kansallinen) Etelä- ja Länsi- Suomi 28,94 % n. 85 milj. euroa/v (EU+ kansallinen) Ahvenanmaa 0,45 % n. 1,3 milj. euroa/v (EU+ kansallinen) *) Kestävän kaupunkikehittämisen (5 %:ia EAKR:stä) rahoitus EL ja IP verkostossa mukana olevien kaupunkiseutujen lukumäärän suhteessa.

17 Rakennerahastorahoitus vuosittain (käyvin hinnoin, milj. euroa) 2014201520162017201820192020Yhteensä Perusrahoitus137,4140,2143145,8148,8151,7154,81021,7 Erityisrahoitus41,141,942,743,644,545,346,3305,4 Yhteensä178,5182,1185,7189,4193,3197201,11327,1 Valtion vastinraha133,9136,6139,3142,1145,0147,8150,8995,3 EU+valtio yht.312,4318,7325,0331,5338,3344,8351,92322,4 Rakennerahastorahoituksen jakauma ohjelmakauden eri vuosille 2014201520162017201820192020Yhteensä Perusrahoitus13,45 %13,72 %14,00 %14,27 %14,56 %14,85 %15,15 %100,00 % Erityisrahoitus13,46 %13,72 %13,98 %14,28 %14,57 %14,83 %15,16 %100,00 % Yhteensä13,45 %13,72 %13,99 %14,27 %14,57 %14,84 %15,15 %100,00 %

18 Lisätietoja: www.tem.fi/ohjelma2014 www.rakennerahastot.fi Kiitos mielenkiinnosta!