SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Magneettinen vuorovaikutus
Advertisements

MAB8: Matemaattisia malleja III
5.1. Tason yhtälö a(x – x0) + b(y – y0) + c(z – z0) = 0
Kuperan linssin piirto- ja laskutehtävä 2005
Analyyttinen geometria MA 04
6 VIRTAPIIRIN SUUREIDEN SELITYS KENTÄN AVULLA
tarinaa virrasta ja jännitteestä
5 SÄHKÖINEN VOIMA.
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA 4.DIVERGENSSI JA DIVERGENSSI TEOREEMA.
SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA)
SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA
Janan keskinormaali A A ja B ovat janan päätepisteet ja M sen keskipiste. M Janan keskinormaali on kohtisuorassa janaa vastaan sen keskipisteessä. AM =
2 VASTUKSET.
Pyörrevirrat TNE FY 7/
SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA
Magnetismioppi Magneettiset perusilmiöt
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA 4.DIVERGENSSI JA DIVERGENSSI TEOREEMA.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
3.1.2 Skalaaritulo eli pistetulo
Fysiikka2 Jouko Teeriaho syksy 2004.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
tarinaa virrasta ja jännitteestä
2.1 Sähkömagneettinen induktio
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 6.TASOAALTOJEN POLARISAATIO.
KESKIVIIKKO KOTITETEHTÄVÄT. Siis suorat ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 3.SÄHKÖMAGNETIIKAN RAJAPINTAEHDOT.
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 4.AALTOYHTÄLÖT.
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA 8.LAPLACEN YHTÄLÖ.
2.1.2 Tason vektori koordinaatistossa
Magneettinen vuorovaikutis
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 8.SÄHKÖMAGNEETTISEEN KENTTÄÄN SISÄLTYVÄ ENERGIA.
SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA 8.LAPLACEN YHTÄLÖ.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
SATE2010 DYNAAMINEN KENTTÄTEORIA
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA 15.AALTOYHTÄLÖT.
Magnetismi Maapalloa ympäröi magneettikenttä. Kestomagneetit pyrkivät asettumaan pohjois-eteläsuuntaan. Kestomagneetin päitä sanotaan suunnan mukaan pohjois-
Tiivistelmä 5. Sähkömagneettinen induktio
Syventävä matematiikka 2. kurssi
Suoran yhtälön muodostaminen, kun suoralta tunnetaan 2 pistettä
1.3 Ohmin laki ja resistanssi
2. VASTUKSET Ohmin laki ja resistanssi Vastusten sarjaan kytkentä
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Bn dSyläp. dSsivu dSalap.
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Laplacen yhtälö Sähkötekniikka/MV
Coulombin laki Kahden varauksen välillä vaikuttaa voima F [N], joka on suoraan verrannollinen varauksien (Q1 ja Q2 [C]) suuruuteen ja kääntäen verrannollinen.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto | Sähkötekniikka | SATE2108 Sähkövuo ja Gaussin laki
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Siirrosvirta Sähkötekniikka/MV
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Sähkövirta I ja virtatiheys J
Divergenssi / sähkökentät
Vektorikentän A roottori
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Maxwellin yhtälöt integraalimuodossa
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Gradientti Sähkötekniikka/MV
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Työ, energia ja potentiaali (Staattinen sähkökenttä) Sähkötekniikka/MV.
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Magneettikentässä vaikuttavat voimat ja vääntömomentit Sähkötekniikka/MV.
Faradayn laki Muuttuva magneettivuon tiheys B aiheuttaa ympärilleen sähkökentän E pyörteen. Sähkökentän voimakkuutta E ei voi esittää skalaaripotentiaalin.
Staattinen magneettikenttä
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Koordinaatistot Sähkötekniikka/MV
Vektori A ja skalaari A Vektoria merkitään konekirjoitetussa tekstissä joko vahvennetulla vinolla suurekirjasimella (A) tai vinon suurekirjaimen päällä.
Differentiaalinen pituus- (eli etäisyys-) alkio karteesisessa koordinaatistossa P(x, y, z)
Induktanssin määrittäminen
Esityksen transkriptio:

SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA AMPÈREN LAKI JA MAGNEETTIKENTTÄ

Staattinen magneettikenttä Staattisen magneettikentän saa aikaiseksi 1. vakiovirta 2. kestomagneetti 14.03.2006 SAH105.09 / mv

Magneettivuon tiheys B kuvaa avaruuteen jakautunutta magneettista voimaa, joka saa sähkövirran muutamaan suuntaansa 14.03.2006 SAH105.09 / mv

Magneettikentän voimakkuus H voidaan käsittää matemaattiseksi apusuureeksi E:n ja H:n välillä symmetria (dualismi) 14.03.2006 SAH105.09 / mv

Vektorikentän A roottori mittaa vektorifunktion pyörteisyyttä 1. vektorifunktion muuttuminen omaa suuntaansa vastaan kohtisuorassa suunnassa |A| A 2. suunnan kaartuminen A 14.03.2006 SAH105.09 / mv

Roottori yleisessä muodossa 14.03.2006 SAH105.09 / mv

Roottori karteesisessa koordinaatistossa 14.03.2006 SAH105.09 / mv

Roottori sylinterikoordinaatistossa 14.03.2006 SAH105.09 / mv

Roottori pallokoordinaatistossa 14.03.2006 SAH105.09 / mv

Roottorin ominaisuuksia Kaikille vektorikentille A: Roottorin divergenssi on nolla (skalaari) Kaikille skalaarifunktioille f: Gradientin roottori on nolla (vektori) 14.03.2006 SAH105.09 / mv

Biot´n ja Savartin laki Suoran pitkän virtajohtimen magneettikentän laki: 1. Kentän suunta saadaan oikeankäden säännön mukaisesti 2. Kentän voimakkuus on verrannollinen virtaan I ja kääntäen verrannollinen etäisyyteen R 14.03.2006 SAH105.09 / mv

Biot´n ja Savartin laki Yleisessä muodossa: 14.03.2006 SAH105.09 / mv

Ampèren laki Kahden samansuuntaisen suoran virtajohtimen välisen voiman laki: 1. Yhden suuntaiset suorat virtajohtimet vetävät toisiaan, jos virrat ovat samansuuntaiset 2. Johtimen osaan vaikuttava voima F on verrannollinen osan pituuteen L ja kumpaankin virtaan I1 ja I2 sekä kääntäen verrannollinen johdinten välimatkaan R 14.03.2006 SAH105.09 / mv

kokonaisvirta ko. viivaintegraalin sisään jäävässä alueessa Ampèren laki Suljettu viivaintegraali magneettikentän voimakkuuden tangentiaalisesta komponentista = kokonaisvirta ko. viivaintegraalin sisään jäävässä alueessa 14.03.2006 SAH105.09 / mv

Ampèren lain sovelluksen ehdot Kunkin pisteen suljetulla reitillä H tulee olla joko tangentiaalinen tai normaali reitille H on yhtä suuri jokaisessa reitin pisteessä, missä H on tangentiaalinen 14.03.2006 SAH105.09 / mv

Magneettikentän voimakkuuden H roottori Ampèren lain mukaisesti: 14.03.2006 SAH105.09 / mv

Magneettivuo F (Wb) Gaussin laki magneettivuolle: Suljetun pinnan läpi ulos tuleva magneettivuo on nolla. Magneettivuo on jatkuva. 14.03.2006 SAH105.09 / mv

Magneettikentän vektoripotentiaali A (Wb/m) Staattinen magneettikenttä on aina roottorikenttä: On olemassa vektorikenttä A, jonka pyörteisyys on kentän magneettivuon tiheys B: Jos vektoripotentiaali halutaan määrittää alueella olevan virran perusteella, tarvitaan lisäehto: 14.03.2006 SAH105.09 / mv

Vektoripotentiaalit perusvirtajakaumille R on etäisyys virtaelementistä pisteeseen, jossa vektoripotentiaalia ollaan määrittämässä. 14.03.2006 SAH105.09 / mv

Stokesin lause Suljetulla reitillä C olevat vektorikentän F tangentiaaliset komponentit = alueen S läpi kulkevat vektorikentän F roottorin normaalikomponentit Magneettikentille: 14.03.2006 SAH105.09 / mv