Hallitusmuotoamme... nimitetään demokratiaksi, koska valta ei ole harvoilla vaan monilla ihmisillä.” Kansalaisvaikuttaminen tarkoittaa kykyä ja halua vaikuttaa itseään koskeviin ja yhteisiin asioihin.

Kaikki haluavat vaikuttaa! Kenellä on oikeus vaikuttaa?

Aktivistihihhulit?

Kunnon kansalaiset

AKTIVISTI = KUNNON KANSALAINEN! Kansalaisvaikuttaminen on aktiivisuutta Demokratian eli kansanvallan toimivuus ja uskottavuus perustuvat aktiivisiin kansalaisiin. He seuraavat, mitä ympärillä tapahtuu ja haluavat osallistua tapahtumien kulkuun valmistelusta toteutukseen asti.

Kaikilla tulisi olla mahdollisuus ottaa osaa päätöksentekoon. Osallistuvan demokratian perustaksi ei riitä pelkät vapaat vaalit ja horisontaalinen yhteistyö Suljetusta virkamisvalmistelusta julkiseen kuulemiseen (kts. OM:n otakantaa –sivut)

Näinkö se on? Sovinnaisella osallistumisella tarkoitetaan osallistumista ”järjestelmän sisällä”, esimerkiksi äänestämistä tai yhteydenottoa hallintoon tai päättäjiin. Sovinnaisen osallistumisen tavat ovat laillisia ja yleisesti hyväksyttyjä tapoja vaikuttaa. Protestiosallistumista ovat esimerkiksi mielenosoitukset, laittomat lakot, turkistarhaiskut ja kansalaistottelemattomuuden eri muodot. Aina protestiosallistuminen ei vaadi joukkoliikettä: totaalikieltäytyjät protestoivat yksilöinä valtion väkivaltakoneistoa vastaan. Toisinaan osallistumista jaotellaan perinteiseen ja ei-perinteiseen osallistumiseen. Perinteistä osallistumista on esimerkiksi vaaleissa äänestäminen, kun ei-perinteisiä tai uusia osallistumisen tapoja ovat ostoboikotit, "kadunvaltaukset" ja nettiadressit.

Monista uusista osallistumistavoista on ehtinyt tulla lyhyessä ajassa perinteisiä!

Lobbaus: Valtikka.fi –sanastossa lobbaus määritellään seuraavasti: ”Vaikuttamista, joka perustuu avainhenkilöiden tapaamiseen ja heidän mielipiteisiinsä vaikuttamiseen”

Lobbaukseksi voi nimittää toimintaa, jossa tietyn eturyhmän valtuuttama edustaja pyrkii vaikuttamaan päätöksentekijän ratkaisuihin edustamansa ryhmittymän eduksi.

Toiselle ihmiselle halutaan välittää oma viesti niin, että se saavuttaa toisen ja että se vaikuttaisi toisen ihmisen mielipiteeseen

Lobbaus on osa toimivaa demokratiaa Monella päätöksentekijällä ei ole riittävästi (teknistä) tietoa päätöksentekonsa tueksi. Siksi he tarvitsevat eri ryhmien asiantuntemusta ja haluavat kuulla mielipiteitä. –(Eduskunnssa ”valiokuntien asiantuntijakuulemiset”)

Loistavan vaikuttajan tunnusmerkit 1. ”Rahalla saa ja hevosella pääsee?”

“Teollisuus jyrää”

VÄÄRIN! Burson-Marsteller konsulttiyhtiön tutkimus, jossa haastateltiiin 150 huippuvirkamiestä ja poliitikkoa, osoittaa teollisuuden ja kansalaisjärjestöjen olevan yhtä uskottavia ja yhtä tehokkaita lobbareita Vrt. USA (vaalirahoituksen määrä ja avoimuus vaikuttaa)

Loistavan vaikuttajan tunnusmerkit 2. On oltava direktiiviviidakon Tarzan ja talousjargonin Runeberg?

Totta toinen puoli.. Tieto on valttia, mutta vain rehellisellä maalaisjärjelläkin voi saada täyskäden:

Loistavan vaikuttajan tunnusmerkit 3. Pitää olla ‘suhteita’, eli vain shakki- ja saunakaverit kuuntelevat

VÄÄRIN! Vaikkakin hyvä vaikuttaja luo yhteyksiä ja osallistuu verkostojen / monikansallisten kattojärjestöjen toimintaan....hyvää argumentoitia ei enää selätä edes selänpesu

Hyvä argumentointi = Sanoma pitää kertoa yhteiskunnallisesta näkökulmasta, käytännön vaikutuksia korostaen Pitäisi päästä yli maantieteestä ja säilyttää katseyhteys, keskustelevaan kokoustapaan, sillä liittoutumat muodostuvat yleensä asian mukaan. Kansainvälisessä ilmapiirissä tärkeää on tuntea maiden kommunikointikulttuuri.

Lain valmistelu sisältää monta vaihetta ja voi viedä vuosia.. siis turnauskestävyyttä!

Liikkeelle ei kannata lähteä viidenkymmenen asian puolesta. Lyhyt ja ytimekäs kerronta on tervetullutta, sadan sivun tiivistelmät eivät kannata.

Loistavan vaikuttajan tunnusmerkit 4.) On oltava johdonmukainen ja toistettava kaikille samaa viestiä?

VÄÄRIN! Viesti on muotoiltava kuulijan mukaan

Positiivisuus ei ole rikos!

Erja Kaikkonen, Hill & Knowlton: ” Asioita pitää seurata jatkuvasti. Kun tietää, että vuoden päästä päätetään jostain tärkeästä direktiivistä, voi ehdottaa kohtia jo komission alkuperäiseen esitykseen. Jos siihen saa itselle merkittävät asiat mukaan, säästyy paljolta” ”Suomessa harmitellaan, että taas EU:ssa päätettiin jotain, josta me ei tykätä. Me olemme mukana siinä päätöksenteossa. Tehokas lobbaus on sitä, että on paikalla Brysselissä ja käyttää kaikkia verkostoja. Ei riitä, että soitetaan kerran suomalaiselle tutulle Brysseliin ja kuvitellaan, että nyt ovat asiat kunnossa.”

Mietittäväksi: Miten muotoillaan virallinen kannanotto, niin että se vaikuttaa parhaimmalla mahdollisimmalla tavalla vastaanottajaan? Kuinka tehokkaasti kartoitetaan ‘avainpelaajat’ eli lobbauksen kohteet? Miten lähestyä ja pehmittää a.) mahdollisia liittolaisia b.) vielä kantaansa harkitsevia, ja 3.) omaa kantaa tiukasti vastustavia toimijoita

Ai miksi kannattaa vaikuttaa?!