Kasvatustieteen metodologian historia Liitoksissa aikakauteen ja tieteen yleiseen historiaan Käsitykset tieteestä, tutkimuksesta, ihmisestä käytettävissä olevat menetelmät esim. tilastolliset menetelmät, neurotiede Käsitys tieteen edistyvyydestä: miten edistyy? Kasautuu aiemman tiedon päälle? Teoriat riippuvaisia yksittäisten tieteentekijöiden näkemyksistä? Muu, mikä? – Porinaa pari minuuttia

Tieteelliset vallankumoukset Thomas Kuhn (1922-1996): kyseen-alaisti kumulatiivisesti edistyvän tieteen. Kuhnin mukaan tiede muuttuu tieteellisten vallankumousten kautta. Vallalla oleva paradigma (= tieteen periaatteiden ja menetelmien kokonaisuus) muuttuu “normaalitieteeksi” ja kun esim. ristiriitaisia tuloksia kerääntyy tarpeeksi, uusi paradigma syrjäyttää vanhan.

Ennen 1800-lukua Kasvatukseen liittyvät kysymykset ratkaistiin käytännön kokemuksella ja filosofisella pohdinnalla, kirjoitukset olivat normatiivisia/spekulatiivisia Sokrates: kyselevä opetus Rousseau: Emile (1762)

Kasvatustiede kehittyy tieteenä Suomessa Turun Akatemia 1640 - Jo 1644 lähtien jotkut väitöskirjat sivusivat kasvatusopillisia kysymyksiä Henrik Gabriel Porthan aloitti 1780-luvulla kasvatusopin johdantoluennot 1807-1820 Turun Akatemian Pedagoginen seminaari: opettajanvalmistusta 1852 ensimmäinen kasvatusopin professuuri Helsingin yliopistoon

Luonnontieteen nousu 1800-luvulla Darwin: Lajien alkuperä (1859) Ihmisten tutkimus linkitettiin fysiikkaan, biologiaan, eläintieteeseen ja maantieteeseen. Empiiriset tutkimusmenetelmät korvaavat filosofisen pohdinnan

Empiirisen otteen tulo kasvatustieteisiin Kokeellinen psykologia 1880-luvulla Wundt, Saksa Ebbinghaus: muistitutkimukset Binet: älykkyysmittaukset Kokeellinen pedagogiikka Thorndike: opetusteorian kokeellinen testaus

Empirismin kukoistus 1900-1930 Tilastolliset teoriat Gaussin käyrä ja muut tilastolliset menetelmät käyttöön Rationalisointi ja ohjeet koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen Psykologista testausta kouluissa

Empirismi Suomessa Suomessa (vaikutteita Saksan vierailuilta): Albert Lilius: 1910-luvun alussa survey-lomakekysely Mikael Soininen: 1910-luvulla älykkyystutkimuksia kansakouluoppilaille J. E. Salomaa: turkulaisen kasvatus- ja opetusopin opetuksen ja tutkimuksen alkuunpanija, älykkyysmittaukset & psykologinen laboratorio Turun yliopistoon 1930-luvulla

Takaisin filosofiaan päin 1940-1950 -luvut Progressiivinen suuntaus: filosofia tieteen tilalle, kokemus kokeiden tilalle Sotien aikana ekonominen kriisi, eri maissa hyvin erilaiset tilanteet Kasvatustieteellinen tutkimus atomistista Kognitiivinen tutkimus alkaa: Piaget, Vygotsky, Luria, Leontief

“Knowledge expansion” 1960-1970 Tietokoneet lisäsivät mahdollisuuksia Rahoitustilanne parani Faktorianalyysi “perusmenetelmänä” Tarve tutkimuksen monialaistamiselle Positivistisen paradigman ja määrällisten menetelmien kritiikki!

1980-luvulta eteenpäin Ymmärrettiin, että ei ole olemassa yleispätevää menetelmää, joka sopii kaikkeen ja antaa aina vastauksen. Laadullisen tutkimusotteen nousu: tutkimuskohteen ymmärrys tärkeää Laadullinen ja määrällinen rinnakkain, mutta ei kuitenkaan täysin ongelmitta. “Paradigmat eivät ymmärrä toisiaan”

Kaksi paradigmaa Empiirinen: Positivismi: kaikki on empiirisesti tutkittavissa ja mitattavissa Humanistinen: Mannermainen idealismi: tieteessä kaksi suuntaa: yleistys ja ymmärrys Fenomenologia (Husserl 1859-1938):kokonaisvaltaisuus, empaattinen ymmärtäminen Kriittinen teoria: ongelman asettamisen taso

Laadullisen ja määrällisen kiista? Triangulaatio Eri tasot: onko laadullisuus/määrällisyys otteessa, aineiston keruussa, aineiston käsittelyssä vai tulkinnassa? Mixed methods (combined designs) on uusin tapa yhdistää, jossa huomioidaan eri tasot Ovatko laadullinen ja määrällinen perustavanlaatuisesti yhteensopimattomia?

Laadullisen ja määrällisen suhde teoriaan Pertti Töttö: Pirullisen positivismin paluu, 2000 Analyysi Empiirinen Teoreettinen Laadullinen Määrällinen ”Kokemusperäinen tutkimus sisältää aina välttämättä jonkin verran teoreettista analyysiä ja teoreettinen argumentaatio on käsitteellisesti eri tason asia kuin empiirinen argumentaatio, joka puolestaan voi olla laadullista tai määrällistä – tai molempia.” (S. 103-104.) ”Puhdasta empiiristä tutkimusta ei ole olemassa, ja siksi ”laadullisella tutkimuksella” on periaatteessa yhtä läheinen tai kaukainen suhde teoriaan kuin ”määrällisellä tutkimuksella”. (S. 104.)

Kirjallisuusvinkkejä Keeves: Educational research, methodology, and measurement: An international handbook (erityisesti s. 9-20.) Kasvatus-lehti 1/1998, Teemana suomalaisen kasvatustieteen historia Kivirauma, J. & Rinne, R. 1997. (toim.) Suomalaisen kasvatustieteen historia - lyhyt oppimäärä Töttö, P. (2000). Pirullisen positivismin paluu. Tampere: Vastapaino.