Kvali-työpaja Laadullinen asennetutkimus Teemu Rantanen

Väittämien muodostaminen Tavoitteena tuottaa kommentointiaineistoa: Väittämien oltava kiistakysymyksen kaltaisia Väittämät voivat olla myös sellaisia, joista voitaisiin olettaa vallitsevan yksimielisyys Väittämiä voidaan muodostaa aiempien tutkimusten, esitutkimuksen tai muun esiymmärryksen pohjalta Väittämien muotoilussa voi pohtia mm. kysymyksiä: Yleisiä vai spesifejä? Yleisluontoisten väittämien kautta voidaan kartoittaa perustelujen kirjoa (vrt. Teemahaastattelu) ja spesifien väittämien kautta kantaa tiettyyn määriteltyyn kysymykseen Myönteisiä vai kielteisiä? Minämuodossa vai ei? Tosiasiaväittämiä vai normatiivisia (”pitäisi”) väittämiä? Pitääkö väittämien olla yksiselitteisiä

Haastattelut ja aineiston esikäsittely Väittämämetodissa haastattelut puolistrukrutoituja: väittämät esitetään järjestyksessä yksitellen ja haastateltavia pyydetään ottamaan kantaa niihin ja perustelemaan näkemyksensä Väittämät voidaan esittää samanaikaisesti myös paperilla Haastattelun kuluessa esitetään tarkentavia lisäkysymyksiä Litterointitarkkuus?

Retorisen analyysin lähtökohta Kun on kyse yleisestä kiistakysymyksestä, ihmiset tuntevat erilaisia julkisuudessa (ja yksityisesti) esitettyjä kantoja ja perusteluja Nämä toimivat resursseina, joita ihminen osaa hyödyntää puheessaan Haastattelutilanteessa ihmisen rakentavat kantoja ja perusteluja väittämiin ottaen huomioon haastattelutilanteen luonteen -> haastattelutilanteessa tapahtuvaa kommentointia ei voida suoraa tulkita haastateltavien omien mielipiteiden tai henkilökohtaisten asenteiden ilmaukseksi

Retorisen analyysin yleisperiaate Ilmaistu kanta Vastakanta (usein implisiittinen) Perustelu Perustelun locus (yleisesti jaettu arvo tai olettamus)

Analyysi Jokainen tutkija rakentaa itse analyysitapansa; ei tarkoin määriteltyä normia siitä, miten analyysi pitäisi tehdä Laadullisessa asennetutkimuksessa tyypillisesti luokitteleva analyysi etenee väittämäkohtaisesti Ensin analysoidaan kannanotot väittämään Positiivisten ja negatiivisten kantojen erottelu Kohteen erittely: Mihin asiaan otetaan kantaa? Huomio kiinnitetään myös arvottamisen ulottuvuuksiin, arvottamisen mahdolliseen voimakkuuteen Tämän jälkeen perustelut väittämään Perustelujen aineistolähtöinen erittely -> perustelukuokat

Tulkinta Kaksi perusreittiä Kontekstin tarkastelun kautta vuorovaikutuksen analyysiin ”common places” –näkökulma avaimena kulttuurisiin jäsennyksiin Esim. eri väittämien perustelujen yhteydessä viitataan samaan asiaan tai arvoon Tai samaan asiaan tai arvoon viitataan sekä kannan että vastakannan perustelun yhteydessä Periaatteessa tulkinnalliset käsitteet voivat olla (lähes) mitä tahansa sosiaalista todellisuutta jäsentäviä käsitteitä Tulkinnallinen näkökulma aina teoreettinen valinta

Lopuksi Laadullinen asennetutkimus ei pyri oleman survey-asennetutkimuksen ”kilpailija”. Tutkimuskysymykset erilaisia Ne voivat joissakin tapauksissa olla toisiaan täydentäviä Laadullinen asennetutkimus retoriseen sosiaalipsykologiaan perustuva lähestymistapa Lähestymistavan erityisluonne liittyy omaan metodologiaan (joka on saanut vaikutteita myös asennetutkimuksesta) Laadullinen asennetutkimus on lähestymistapana joustava

Laadullinen asennetutkimus ja luotettavuus Keskeistä prosessin ja raportoinnin läpinäkyvyys Luokittelun läpinäkyvyys Tulkintojen suhde aineistoon Tulkintojen uskottavuus rakentuu lisäksi käsitevalintojen teoreettisen perustelun kautta Yleistäminen: yksittäisestä kommentoinnista voidaan päätellä yleistä (esim. kulttuuristen resurssien olemassaolo tietyn ryhmän keskuudessa), mutta ei yksilötason yleistyksiä Tutkijan reflektioon ei erillistä metodiikkaa Tutkijan roolin analyysi tärkeää, joskaan ei yhtä luotettavuuden näkökulmasta aivan yhtä kriittistä kuin avoimemmissa lähestymistavoissa