Silmänliikkeet Tampere University Computer Human Interaction Group Antti Aaltonen 17.1.2000 Tampere University Computer Human Interaction Group
Silmänliikkeet Silmät liikkuvat jatkuvasti (jopa nukkuessa). Paljon erilaisia liikkeitä, kuten tavoittelu (pursuit), silmävärve (nystagmus) kiertyminen (torsion), kuljeksiminen (drift), … mutta kiinnostavimmat ovat kiinnittyminen (fixation) ja sakkadi (saccade).
Kiinnittyminen Silmä on (lähes) liikkumatta ja “kiinnittynyt” johonkin kohtaan – esim. yksittäiseen sanaan. Informaatio hankitaan (pääasiassa) fiksaation aikana. Kesto ~100 – 1000 ms, yleensä 200 – 600 ms. Tyypillisesti katseen kiinnittymistaajuus on < 3Hz Esiintyy sakkadien välillä...
Sakkadi ”Hyppy”, joka yhdistää kaksi fiksaatioita. Lyhyt kestoisia, noin 40 – 120 ms. Nopeita (jopa 600 o/s), siksi näköaisti on suljettuna sakkadin ajan. Ballistisia eli liikkeen alkamisen jälkeen päätepistettä ei voida muuttaa. Sakkadin tarkoituksena on muuttaa katseen kiinnekohtaa. Pituus 1 – 40o, tyypillisesti 15-20o. Jos tarvitaan yli 30 asteen liikettä niin pää liikkuu silmien mukana.
Silmäilypolkuja
Näköaisti1 Näkökenttä jakautuu kolmeen alueeseen: Tarkannäönalue (fovea). Parafovea l. fovean esikatselualue. Ääreisnäkö (peripheral vision), joka reagoi lähinnä liikkuviin, vilkkuviin tms. kohteisiin. Ääreisnäkö on vain 15-50% fovean tarkkuudesta ja ei ole yhtä väriherkkä kuin fovea.
Näköaisti2 0 1 5 Foveal Parafoveal Peripheral Näkökentän alueet ovat oikeasti epäsymmetrisiä. Esim. lukiessa ns. hahmotusväli (perceptual span) on 3-4 merkkiä kiinnityskohdasta vasemmalle ja 14-15 merkkiä oikealle. 1O näkökulmasta (visual angle) vastaa 3-4 merkkiä. 0 1 5 Parafoveal Peripheral Foveal [deg]
Näköhavainto1 Monipuolisen kuvion hahmottaminen vaati monimutkaisen sarjan kiinnittymisiä ja sakkadeja. Havaitsemiseen saattaa vaikuttaa esim. Kognitio, ts. ”järkevät alueet” esikäsitellään parafoveaalisesti. Visuaaliset vihjeet, jotka herättävät ääreisnäön avulla kiinnostuksen.
Näköhavainto2