1. Käyttäjän ominaisuuksista

Esitys aiheesta: "1. Käyttäjän ominaisuuksista"— Esityksen transkriptio:

1 1. Käyttäjän ominaisuuksista
Ihminen ja vuorovaikutteinen teknologia 1. Käyttäjän ominaisuuksista Havaitseminen Muistaminen Prosessointi Markku Tukiainen Markku Tukiainen

2 Ihminen ja vuorovaikutteinen teknologia
Havaitseminen Ihminen kerää tietoa ympäröivästä maailmasta aistien avulla. Käyttöliittymien suunnittelun kannalta tärkeimmät aistit ovat: näkö kuulo kosketus Markku Tukiainen Markku Tukiainen

3 Ihminen ja vuorovaikutteinen teknologia
Näkö Näkö on tärkein aisteistamme, jopa kielellinen kulttuurimme osoittaa sen. Jos olet kadottanut jotakin, tavallisesti kysyt: “Oletko nähnyt sitä”. Luultavasti et kysy esimerkiksi, että onko joku haistanut sitä tai kosketellut sitä. Kun sanomme, että joku asia tai esine on esteettinen, tavallisesti tarkoitamme, että esine on kaunis katsella, harvemmin että se on kaunis haistella tai maistella. Markku Tukiainen Markku Tukiainen

4 Ihminen ja vuorovaikutteinen teknologia
Näkeminen Kun valo osuu silmään, valosta aistitaan kaksi pääkomponenttia: kirkkaus (brightness, intensiteetti) ja väri (colour, aallonpituus) Silmänpohjan valolle herkkiä soluja kutsutaan tapeiksi (rods) ja sauvoiksi (cones). Tappeja on huomattavasti enemmän (n. 130 miljoonaa) kuin sauvoja (n. 6-7 miljoonaa). Markku Tukiainen Markku Tukiainen

5 Ihminen ja vuorovaikutteinen teknologia
Markku Tukiainen Markku Tukiainen

6 Näkeminen Tapit sijaitsevat melko tasaisesti jakautuneina koko silmänpohjan (retina) alueella, sauvat sen sijaan ovat keskittyneet fovean ympärille. Sauvat vastaavat värien aistimisesta ja tapit hahmojen aistimisesta. Sauvat tarvitsevat hyvät valaisuolosuhteet toimiakseen, ts. värien aistiminen on mahdollista vain valoisassa. Tapit sen sijaan toimivat huonoissa valaisuolosuhteissa. Tämä mahdollistaa hahmojen ja liikkeen näkemisen myös hämärässä. Markku Tukiainen

7 Näkeminen Vaikka sauvasolujen lukumäärä kasvaakin verkkokalvon keskusta kohti tultaessa, sijaitsee verkkokalvon keskivaiheilla alue, jolla on vain tappisoluja. Tämä alue on tarkannäönkeskus eli alue, jolla silmä näkee tarkimmin. Tämä tarkannäönkeskus, fovea, on noin asteen levyinen alue, jolla tappisoluja on tiheämmässä kuin muualla verkkokalvolla. Koska tappisolut pystyvät aistimaan värejä, ja niitä on foveassa tiheämmässä kuin muualla, kaikki tarkkuutta vaativa näkeminen tapahtuu siellä. Markku Tukiainen

8 Näkeminen Fovea sijaitsee silmänpohjassa keskellä suoraan linssin takana. Linssi vastaa näkökentän tarkennuksesta. Jos kohde on lähellä, linssiä ympäröivät lihakset saavat linssin paksuuntumaan ja näkö tarkentuu lähelle. Valon määrän sisäänpääsyä silmään kontrolloi iriksen liikkeet. Jos valoa on paljon, iiris supistaa keskellään olevaa aukkoa (pupillia), ja näin vain vähän valoa pääsee sisään. Markku Tukiainen

9 Näkeminen Koska fovea on suoraan linssin takana, nähdään värejä parhaiten näkökentän (visual field) keskellä. Värinäkö ulottuu noin 60° silmän keskilinjasta sivuille. Näkökentän raja kulkee noin 90° keskilinjasta. Tätä voi tutkia tuomalla esinettä selän takaa näkökenttään. Kun esine ilmestyy näkökenttään, sen väriä on mahdoton kertoa, ennen kuin esine tulee 60° kulman sisään. Markku Tukiainen

10 Näkeminen Silmien rakenteesta johtuen paras tarkan värinäkemisen alue (visual acuity) sijaitsee suoraan silmien edessä. Koska foveaalisten havaintojen kulma on verrattain pieni, vain noin peukalon kynnen kokoinen alue käsi suoristettuna, tulee fovea kohdistaa halutulle alueelle (fiksaatio, fixation). Fovean kohdistaminen kiinnostuksen alueelle on erittäin nopea nytkähtävä liike, jota kutsutaan sakkadiksi (saccade). Markku Tukiainen

11 Näkeminen Näkeminen ja havaitseminen ovat eri asioita. Ihmissilmän näkemä tulkitaan aina ihmisen tietojenkäsittelyprosesseissa. Tulkinnan tasoja on useita, tulkinta alkaa jo silman solujen tasolla ja jatkuu visuaalisessa sensorisessa muistissa jne. Ihmisen näköjärjestelmän tarkoituksena on ollut muodostaa sellainen esitys valoaaltoina aistimastamme maailmasta, jotta ihminen on selviytynyt maailman vaaroista. Markku Tukiainen

12 Havaitseminen Tämä esitys on yleensä tulkittu sarjaksi vaihtuvia representaatioita (kuvia), joista voidaan havaita selviytymisen kannalta olennaiset piirteet. Piirteiden hahmottaminen on syvälle ihmisen perimään rakennettu mekanismi, me näemme maailman niin kuin sen kuuluu olla (selviytymisen kannalta). Tästä syystä näköjärjestelmämme (tässä mukaan lukien eritasoiset kognitiiviset prosessit) voi joskus joutua hämilleen, kun “näemme” jotakin sellaista, mitä maailmassamme ei pitäisi olla. Markku Tukiainen

13 Ihminen ja vuorovaikutteinen teknologia
Näköhavainto Markku Tukiainen Markku Tukiainen

14 Kuuloaisti Normaalisti näkeville ihmisille kuulo on toiseksi tärkein aisti. Ääntä voidaan käyttää käyttöliittymissä esimerkiksi huomion kohdistamisessa. Tyypillisiä tilanteita ovat huomautukset, varoitukset, jopa palautteet ja joskus jopa efektit. Äänen käytössä tulee huomioida, että 10 % populaatiosta ei kuule täysin normaalisti (usein puhutaan näön yhteydessä värisokeudesta, joka on harvinaisempaa (8 %) kuin kuulon häiriöt). Myöskin erityistä huomiota vaativia ryhmiä ovat vanvat ihmiset ja sokeat. Tärkeä sovellusalue äänen käytölle ovat erilaiset mobiilit sovellukset, jotka eivät yleensä sisällä kunnollista näyttölaitetta ja käyttötilanteet vaativat esimerkiksi normaalia useammin huomion kohdistamista jollakin muulla tavalla kuin näytöllä tapahtuvalla toiminnalla. Markku Tukiainen

15 Muut aistit Tuntoaistia (haptic channel) voidaan käyttää palautteen antamiseen, esim. Paine, pinnan sileys jne. Kun käytetään useita aisteja yhtä aikaa vuorovaikutuksen aikaan saamiseksi, puhutaan ns. multimodaalisista liittymistä. Virtuaalitodellisuuden sovelluksissa käyttäjä “upotetaan” jonkintyyppiseen keinotodellisuuteen, jossa käyttäjä pystyy toimimaan keinomaailman ehdoilla. Laitteistoon kuuluu yleensä silmälappunäytöt (gogles), jonkinlainen liikkeen tunnistava syöttö/tulostuslaite, esimerkiksi datahanska tai –puku. Virtuaalitodellisuutta voidaan käyttää esim. erilaisten fobioiden voittamiseen (kognitiivinen terapia). Tärkein tuntoaistin kosketuskohta perinteisiin tietokonejärjestelmiin on näppäimistö. Maku- ja hajuaistia ei vielä voida hyödyntää riittävällä toiminnallisella tasolla ihmisen ja koneen vuorovaikutuksessa, mutta tulevaisuudessa kyllä. Markku Tukiainen

16 Kognitiivinen prosessointi
Kognitiivinen lähestymistapa näkee ihmisen tietoa käsittelevänä järjestelmänä, joka koostuu joukosta muisteja ja käsittelyprosesseja. Tämä ei ole ainoa tapa, vrt. esim. sosiaalinen tai kulttuurinen lähestyminen (tai situated cognition) Markku Tukiainen

17 Ihmisen tietojenkäsittelyn (kognitiiviset) prosessit
havaitseminen tarkkaavaisuus muistin toiminnot oppiminen ongelmanratkaisu päättely Markku Tukiainen

18 Näihin prosesseihin vaikuttavia tekijöitä
- valppaus - motivaatio - väsyminen - muistin kuormittaminen - kyllästyminen, yksitoikkoisuus - unen puute - kiihtymys, pelko - eristyneisyys Markku Tukiainen

19 Sensoriset muistit Aistihavainnot tallettuvat lyhyeksi aikaa sensorisiin muisteihin. Muisteja on omansa eri modaliteeteille, ts. visuaalinen, auditiivinen, haptinen jne. Sensorisiin muisteihin tulee koko ajan valtavsti tietoa, mutta se katoaa, jos siihen ei kohdisteta tarkkaavaisuutta (attention). Esimerkki whole-report vs. partial-report –koe: 3*4 kirjaimen matriisi, voidaan palauttaa 3-6 (pyydetään palauttamaan kaikki). Lisätään äänimerkki joka kertoo rivin, voidaan palautta 3-4 kirjainta riviltä (ts. kaikki täytyy olla visuaalisessa sensorisessa muistissa. Markku Tukiainen

20 Hahmottaminen Asioiden tunnistaminen tapahtuu kognitiivisten prosessien avulla. Tunnistamista on selitetty mm. mallin sovituksella (template matching) ja piirreanalyysilla (feature analysis). Hahmolait (Gestalt principles) ohjaavat piirteiden yhdistämistä havaintokuviksi. tarkkaavaaisuus on hyvin rajallinen resurssi, sitä riittää vain muutamille seikoille yhtäaikaa. Onneksi kognitiiviset prosessit automatisoituvat ajan myötä, jolloin ne eivät vaadi tarkkaavaisuutta kuin hyvin vähän. Markku Tukiainen

21 Hahmolait (Gestalt principles)
Läheisyys (Proximity) Samankaltaisuus (Similarity) Hyvä jatkuvuus (Good continuation) Sulkeuma (Closure) Markku Tukiainen

22 Hahmottaminen Markku Tukiainen

23 TAE CHT Havaitseminen riippuu lähes aina kontekstista (asiayhteydestä). Esmerkiksi voimme lukea aivan hyvin THE CAT, vaikka H ja A kirjaimet olisi kirjoitettu identtisesti (A:n huippu sulkeutumatta esim.). Ts. riippuen asiayhteydestä samalla hahmolla voi olla eri merkitys. Tämän merkityksen antaminen on ei-tietoinen (unconscious) prosessi. Me teemme sen yleensä huomaamatta. Käyttöliittymän suunnittelun kannalta tällä onmerkitystä, jos saamme käyttäjän viryttämään väärään asiayhteyteen esim. käyttämällä harhaanjohtavaa metaforaa liittymässä. Markku Tukiainen

24 Kognitiivinen prosessointi
Markku Tukiainen

25 Käsitteitä Pitkäkestoinen muisti (LTM, Long Term Memory)
Lyhytkestoinen muista (STM, Short Term Memory) Työmuisti (WM, Working Memory) Visuaalinen sensorinen muisti (Visual Short Term Memory) Markku Tukiainen

26 Työmuistin kapasiteetti
Ihminen ja vuorovaikutteinen teknologia Työmuistin kapasiteetti WM:n kapasiteetti on hyvin rajallinen. Yritä muistaa seuraava numerosarja: WM:n kapasiteetista esitetyt arviot ovat luokkaa: mieltämisyksikköä (chunks) (Miller, 1956) ja mieltämisyksikköä (Broadbent, 1975). Jos meitä pyydetään palauttamaan numerosarja, todennäköisesti muistamme siitä 3- 4 numeroa. Tämän selitys on se, että jokainen numero on yksi mieltämisyksikkö WM:n kannalta ja ylitämme kapasiteetin. varsinkin jos teemme jotakin muuta välissä, jolloin tavallaav tyhjennämme työmuistin välillä. Käyttöliittymien suunnittelussa tulee aina huomioida työmuistin kapasiteetti, esimerkiksi tulee välttää tietojen muistamisen tarvetta näyttöjen välillä. Markku Tukiainen Markku Tukiainen

27 Työmuistin kapasiteetti
Mieltämisyksiköiden koon kasvu on ihmisen tapa kiertää työmuistin kapasiteetin raajoituksia. Esim. voisimme kasvattaa numerosarja yhdeksi tai kahdeksi mieltämisyksiköksi seuraavalla tavalla: numerosarjassa on ensin Joensuun suuntanumero 0-13 ja sitten Niinivaaran kaupungin osan numero 31 ja sitten puhelinnumero 4240 ja lopuksi Joensuun postinumero 80 ja Niinivaaran postikonttori 230, tämä voitaisiin edelleen prosessoida Markun vanhempien puhelinnumeroksi ja postitoimipaikaksi, jolloin päästään jo kahteen mieltämisyksikköön. Markku Tukiainen

28 Hauki on kala Hauki on kala, hauki on kala, ai jai kun on vaikeaa
Harjoittelun määrä lisää muistamista Prosessoinnin syvyys 4-numeroinen tunnusluku, harjoittele sanaa 2, 6, 18 sekuntia (11, 7, 13%) PQ4R (preview, question, read and reflect, recite, review) Markku Tukiainen

29 Muistirakenteet Muistirakenteille on esitetty erilaisia malleja:
Skeemat (Schemas), esim. naaman skeema Skriptit (Scripts), esim. aamulla luennolle lähtö Tavoitteet (Goals), esim. toista asiaa 10 kertaa Menetelmät (Plans), esim. menetelmä toiston aikaansaamiseksi sekä muita esim. kehykset (frames) jne. Markku Tukiainen

30 Muistaminen vs. tunnistaminen
Tunnistaminen on helpompaa kuin muistaminen, miksi? Konteksti ja assosiatiivinen muisti Aktivaation leviäminen Markku Tukiainen