Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun tiedeperustat A-36.350 Mikä on arvo? Arvon perusta: subjektivismi, relativismi, realismi Humen giljotiini ja naturalismi.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
TT-VOLLEYN JOUKKUEIDEN ja HARJOITUSRYHMIEN OHJESÄÄNNÖT HARJOITUKSIA, PELEJÄ JA TURNAUKSIA VARTEN.
Advertisements

Sosiaaliset taidot Elinikäiset oppimisen kontekstissa sosiaaliset taidot ovat avainasemassa. Nostamme esille neljä lähestymistapaa konseptissamme: Itseohjautuva.
JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Järjestyssääntöjen tarkoituksena on
Asiakkaan ja potilaan kohtaaminen
Mikä tekijänoikeus?.
Ilman jatkuvaa kehitystä ja muutosta tulevaisuus on epävarma Konkreettisia askelia, joilla saavutamme visiomme Arvot Missio Perustehtävä Visio Millainen.
John Rawls REILUPELI.
Opetuksen laadun rakenteet Mikko Mäntysaari
Yhteistoiminnallinen oppiminen ja tiedon rakentaminen Esitys laadullisten lähestymistapojen kokeilemisesta HyvAMO-hankkeessa Heli Saarikoski,
YMPÄRISTÖTAIDE ”Taidetta siihen paikkaan ja siitä paikasta, johon teos sijoittuu.” (Kaija Hannula, 1995) Ilmiö, teos tai tapahtuma, joka käyttää ympäröivää.
Yhdyskunnan arvot, merkitykset ja estetiikka Kuinka ympäristö mielletään? Miten ympäristöä arvotetaan? Mikä on esteettinen arvo? Kevin Lynch ja ympäristön.
Mitä ne ovat? Mitkä arvot ovat minulle tärkeitä?
FILOSOFIAN OSA-ALUEET
Hyvä elämä ja rationalismi Oo Jot Jot Rationalistinen vapauskäsitys Vapaus = itsensä toteuttaminen rationaalisen suunnitelman mukaan Vrt. Platonin.
Avoin päätöksentekokäytäntö toimintamallina
Vastuullisen varainhankinnan ammatilliset arvot ja periaatteet Pääsihteeri Pia Tornikoski
MRL:n tavoite …tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään.
TUTKII, MILLAINEN MORAALIN PITÄISI OLLA!
Vapaaehtoisen polulla
Työrauha ja haastavat tilanteet
HYVÄ MONIKULTTUURINEN KOHTAAMINEN Juha Parkkinen
YK:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS)
MORAALIFILOSOFIA Hyvä elämä Oikeat / väärät teot Hyvä / paha
Inf , Filosofia 2. luento Kalle Videnoja.
LAPSEN OIKEUDET.
MITEN MÄÄRITTELEMME VAMMAISUUTTA?
OPETTAJA JA OPPILAS Opettaja hyväksyy ja pyrkii ottamaan huomioon oppijan ainutkertaisena ihmisenä. Opettaja kunnioittaa oppijan oikeuksia ja suhtautuu.
Kauppakeskusturvallisuus - käyttäjät
MORAALITEORIAT.
KESKEISIÄ ETIIKAN TEORIOITA
Yhteiset kompetenssit Muokataan… ja täsmennetään.
Suotuisan oppimistarinan rakentaminen ET- koulutus/T3/ Tapio Malinen.
Kvali-työpaja Laadullinen asennetutkimus
Hyvän osaamisen kriteerit ET:n eri teema-alueissa Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Hyvän osaamisen kriteerit ET:n eri teema-alueissa Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
KANSALAISVAIKUTTAMINEN
Suomen Suunnistusliitto Reilua peliä rasteilla Suunnistuksen eettiset reitinvalinnat.
MITÄ TIETOA JA OSAAMISTA LASTENSUOJELUTYÖ TARVITSEE? Lastensuojelun tila nyky-Suomessa Helsingin yliopisto Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja.
Viestintäsuunnitelma
= olemusajattelu. Essentialismin mukaan kaikilla substansseilla on oma olemus jonka mukaan ne toimivat Kaikilla eliöillä ja elottomilla on oma päämääränsä.
Kysymys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä
C 1. Testaus on ”sarja toimintoja” Itse asiassa, testaus on vuorovaikutusta, jota rytmittää ohjelmiston arviointi. Vaikka on hyödyllistä tunnistaa sarja.
ILOA AUTTAMISESTA 2015, 1 Punaisen Ristin periaatteet 50 vuotta Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen perusperiaatteiden historiaa.
DIALOGI Dialogi on kahden tai useamman ihmisen vuoropuhelua.
Osallistuminen ja arviointi Suunnittelijan on ymmärrettävä niin kommunikaation kuin ympäristövaikutusten perusteet Suunnittelija käy useita kasvokkaisia.
Hankekoordinaattori Päivi Ristimäki Puh
Rinnakkaisuus Järjestelmässä, jossa voi olla useita prosesseja rinnakkain suorituksessa voi tulla tilanteita, joissa prosessien suoritusta täytyy kontrolloida.
Mitä tieto-oppi eli tietoteoria tutkii?
LASTENSUOJELIJAT KAHDEN EETOKSEN RISTIPAINEESSA ERJA SAURAMA HELSINGIN YLIOPISTO
Vihreitä viestejä Vihreä liitto rp Elokuu 2006 Taina Marjanen, Mainostoimisto Toukokuu.
Pettit 1996 Institutional design and rational choice.
Internalismi ja eksternalismi
Ryhmissä tehdyt ehdotukset tenttivastausten rungoiksi.
Mitä yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu on?
Kulttuurisemiotiikkaa Oulun yliopisto Lokakuu 2007 Harri Veivo.
Lasten oikeudet. Lapsen oikeuksien sopimus Maailman laajin ihmisoikeussopimus Hyväksyttiin 1989, Suomessa voimaan maata hyväksynyt, vain Yhdysvallat.
ETIIKAN LUONNE. Eettisten arvojen peili Moraalirealismi: moraaliväitteet viittaavat objektiivisiin tosiasioihin ja ovat tosia tai epätosia mielipiteistä.
FI2 FILOSOFINEN ETIIKKA. Filosofisen etiikan lähtökohtia Käsitteet moraali ja etiikka Etiikan osa-alueet: metaetiikka, normatiivinen etiikka, soveltava.
Normatiivinen etiikka Normatiivinen etiikka antaa ohjeita siitä miten meidän tulisi elää. 1)Hyve-etiikka. Erityisesti antiikin filosofien (Sokrates, Platon.
Etiikka Hyvän ja oikean jäljillä.  S. 42  Onko olemassa jotain,mitä ei saa tehdä koskaan?  Älä tapa, vai saako tappaa? Jos henkeäsi uhataan tai rakkaasi.
Havainnointi tutkimus-menetelmänä
Moraali Eräät nohevat 9A.
Hyvän osaamisen kriteerit ET:n eri teema-alueissa
Etiikka MORAALI ETIIKKA (lat. mores, ’tavat’)
NORMATIIVISEN ETIIKAN TEORIAT
Etiikan teoriat s Etiikan teoriat tarkastelevat eri näkökulmista sitä, millä perusteella jokin teko on oikein.
Liikeyrityksen yhteiskuntavastuu – onko sitä?
Mitä on metaetiikka? Yleensä etiikkaa tarkoittaa hyvän ja pahan, oikean ja väärän kysymyksiä, mutta siinä voidaan pohtia myös yleisempiä kysymyksiä. Näitä.
Arvot, ihanteet ja normit
Mitä hyve-etiikka on? Normatiivisen etiikan suuntaus, jonka mukaan eettisen toiminnan kannalta ratkaisevia eivät ole yksittäiset teot, vaan hyveiden toteuttaminen.
Esityksen transkriptio:

Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun tiedeperustat A Mikä on arvo? Arvon perusta: subjektivismi, relativismi, realismi Humen giljotiini ja naturalismi Aksiologia, etiikka ja estetiikka

Mikä on arvo? Hyvän muunnelmat: hyvä rakennus, hyvä ihminen, hyvä ympäristö, hyvä arkkitehtuuri… Välinearvo ja itseisarvo (intrinsic value) Arvo ja normi Tekninen normi (von Wright): Jos haluat A:ta, ja olet tilanteessa T, sinun tulee tehdä P

Normatiiviset tutkimusalat Aksiologia: arvojen arkkitehtuuri Etiikka: normeihin, oikeuksiin, velvollisuuksiin, hyveeseen jne. keskittyvä tutkimus Estetiikka: esteettiseen arviointiin ja taiteen luonteeseen keskittyvä tutkimus

Humen giljotiini Tosiasiaväitteistä (statements of fact) ei voi johtaa arvoarvostelmia (judgment of value) Naturalistinen virhe: arvon palauttaminen tosiasiakuvaukseen –Sovittuihin arvokriteereihin? –Enemmistön arvostuksiin? –Eliitin arvostuksiin? Voiko arvoja valita?

Arvon perusta Subjektivismi: arvon perustana arvostus Relativismi: arvoarvostelmat ymmärrettävissä ja tosia vain kulttuurisessa kontekstissa Realismi: arvoilla ja normeilla objektiivinen (absoluuttinen) olemassaolo ja arvoarvostelmilla totuusarvo

Etiikka Metaetiikka: hyvän tai pitämisen perusta (realismi, relativismi, subjektivismi) Normatiivinen etiikka: mihin pitäminen ja moraalinen arvo perustuu –teleologinen etiikka (seurausetiikka) –deontologinen etiikka –hyve-etiikka Sovellettu etiikka: esim. ympäristöetiikka, ammatillinen etiikka

Arkkitehdin ammattietiikka Arkkitehdin ammattisäännöt Suomen Arkkitehtiliiton liittovaltuusto hyväksyi nämä arkkitehdin ammattisäännöt ja kumosi ne hyväksyessään uudet Arkkitehdin ammattieettiset periaatteet. Eettinen pohja: Arkkitehdin velvollisuus on ylläpitää ja edistää ammattikunnan yhtenäisyyttä ja arvostusta. Hänen tulee kaikissa olosuhteissa toimia tavalla, joka kunnioittaa toisten arkkitehtien laillisia oikeuksia ja etuja.

Arkkitehdin ammattietiikka 1 § Ympäristövastuu. Arkkitehdin keskeisenä velvollisuutena on pyrkiä mahdollisuuksiensa mukaan siihen, että rakennettu ympäristö muodostuu kaikkien käyttäjien tarpeiden, luonnon, yhdyskunnan ja kaupunkikuvan kannalta laadukkaaksi ja pitkällä tähtäyksellä kestäväksi. Hänen ei tule ottaa vastaan toimeksiantoa eikä osallistua hankkeeseen, joka heikentää ihmisten elinolosuhteiden tai ympäristön laatua, mikäli tätä ei voida pitää yleisen edun kannalta välttämättömänä. 2 § Avoimuus. Arkkitehdin tulee olla vuorovaikutuksessa niihin osallisiin, joiden elämään tai toimintaan hänen työnsä vaikuttaa, ja hänen tulee viestiä ehdotustensa perusteista ja sisällöstä havainnollisesti ja ymmärrettävästi. 3 § Tasa-arvo. Arkkitehdin velvollisuutena on toimia myös niiden osallisten etujen puolesta, jotka eivät voi tai halua osallistua ympäristön suunnitteluun ja rakentamiseen. Tämä koskee erityisesti niitä ryhmiä, jotka eivät välttämättä saa ääntään kuuluviin.

Arkkitehdin ammattietiikka 12 § Arvioidessaan toisen arkkitehdin työtä toimeksiantajalle tai julkisesti arkkitehdin tulee tehdä se asiallisesti ja perustellen, eivätkä hänen arviointiinsa saa vaikuttaa taloudelliset eturistiriidat tai henkilökohtaiset syyt. 22§ Arkkitehtiopiskelijalla on oikeus osallistua tasavertaisesti ammatillisia kysymyksiä koskevaan keskusteluun. Hänellä on myös oikeus esittää vaihtoehtoisia ja kriittisiä näkemyksiä, kuitenkin ottaen huomioon ammattikunnan julkinen kuva sekä antaen ammatilliselle kokemukselle, tiedolle ja taidolle niille kuuluva arvo.

Arkkitehdin ammattietiikka SAFAn hallituksen päätös : ”Päätettiin julistaa jäsenoikeudet kahdeksi vuodeksi poistetuksi Mikko Heikkilältä ja Matti Veijovuorelta, koska he osallistuessaan arkkitehtuurikilpailusääntöjä koskevasta, kilpailuvirastossa kesken olevasta asiasta tarkoitushakuisen ja yksipuolisen lehdistötiedotteen laatimiseen ja julkistamiseen ovat vahingoittaneet liiton ja sen jäsenten toimintaedellytyksiä ja siten toimineet vastoin liiton sääntöjen 2 §:ssä sanottua liiton tarkoitusta ja koska he tässä ovat myös selkeästi ja tietoisesti toimineet arkkitehdin ammattieettisten periaatteiden vastaisesti ilman hyväksyttävää syytä ja tavalla, joka on vienyt yleisen ja ammattikunnan uskottavuuden siltä, että he pyrkivät toimimaan näiden periaatteiden mukaisesti.”

Estetiikka Esteettinen havainto, arvostelma ja arvostelmakyky Kantin erottelu puhtaaseen järkeen (reinen Vernunft), praktiseen järkeen (praktischen Vernunft) ja arvostelmakykyyn (Urteilskraft) Estetiikan ei-argumentatiivisuus Estetiikan intressittömyys Ympäristöestetiikka