8. kurssikerta Työt 28-32 ja DTVEE 22

Näköaisti elektromagneettinen aisti (ihmisellä aallonpituudet 397-723 nm) fotoreseptorit tappisolut kolme eri tyyppiä värien näkeminen eivät toimi hämärässä 5 milj/silmä sauvasolut toimivat hämärässä muotojen, liikkeen jne. erottaminen 100 milj./silmä

VERKKOKALVO verkkokalvo ”nurinpäin” pigmenttiepiteeli: tapit ja sauvat estää valon heijastumisen silmän sisällä. tapit ja sauvat näköreseptoreita horisontaalisolut ja amakriinisolut välittävät informaatiota poikittaissuun-taan bipolaarisolut gangliosolut aksonit muod. näköhermon

Fovea ja sokea piste

KYSYMYS: Miksi kaukana oleva kohde näkyy hämärässä paremmin, jos et katso suoraan kohteeseen, vaan katsot hieman ohi?

VASTAUS Kun katse fiksoituu johonkin kohteeseen, kuva muodostuu foveaan, jossa on ainoastaan tappeja. Pimeällä tapit eivät toimi. Kun katsotaan hieman kohteen ohitse, kuva muodostuu verkkokalvolla alueelle, jossa on hämärässä toimivia sauvoja → hahmon ääriviivat ja mahdollinen liike erottuvat paremmin

SILMÄN AKKOMMODAATIO tarvitaan, jotta lähellä oleva kohde nähdään tarkasti lähelle katsottaessa linssi on kupera lähelle katsominen aktiivista ja kauas katsominen passiivista

VALOADAPTAATIO tapahtuu, kun ihminen tulee hämärästä kirkkaaseen valoon Mustuainen pienenee: mustuaisen kurojalihakset Silmien siristely vähentää valon määrää verkkokalvolla Rodopsiini pilkkoutuu: vain voimakas valo aktivoi reseptoreita

HÄMÄRÄADAPTAATIO toimii, kun tullaan kirkkaasta valosta hämärään Mustuainen laajenee (mustuaisen laajentajalihas) Näköpigmentit muodostuvat Näköradan neuronireitit järjestäytyvät: gangliosolu kerää informaatiota yhä useimmilta sauvoilta

NÄKÖPURPPURA eli RODOPSIINI Proteiiniosa erilainen sauva- ja kussakin tappisolussa määrittää mille aallonpituudelle reseptorit ovat herkkiä sauvojen proteiini = opsiini Retinaali kovalenttisesti kiinni proteiinissa muodostuu β-karoteenista valoherkkä

Värien näkeminen sini-, viher- ja punaherkät tapit, kussakin yhtä valoon reagoivaa väriainetta) eri tappien suhteellinen toiminta ihminen erottaa n. 160 väriä

Työ 28: Silmän näkökenttä, värien näkeminen ja sokea piste Todetaan mahdollinen värisokeus Määritetään perimetrillä oikean silmän näkökenttä eri väreille Piirrä tulokset näkökenttäympyrään (s. 87) perimetri kliinisessä työssä työkyvyn arviointi liikennenäkö

Perimetrin käyttö leuka tukea vasten vasen silmä kiinni oikea silmä metallisen kaaren kohdalle katsotaan suoraan eteenpäin avustava henkilö liikuttaa sauvaa perimetrin asteikkoa pitkin, kunnes koehenkilö näkee sauvan väriympyrän luetaan asteluku perimetrin ulkoreunalta mittaus oik. ja vas. puolelta

käännetään perimetri pystyasentoon tehdään mittaukset ylhäältä ja alhaalta tulokset monisteen kuvaan

KEMIALLISET AISTIT makuaisti hajuaisti glukoreseptorit osmoreseptorit

Hajuaisti (hajuepiteeli)

Työ 30: Hajuaistin adaptoituminen nuuhkitaan erilaisia kemikaaleja ohjeen mukaan

Makuaisti perusmaut makea suolainen hapan karvas umami makusilmut

Työ 31: Makukynnyksen määrittäminen maistellaan taulukon liuoksia ensin laimeimmat maistaja ei tiedä järjestystä huuhtele suu merkitään taulukkoon missä konsentraa-tiossa aistimus havaitaan

Työ 32: Makuaistimukset ovat usein hajuaistimuksia 20 % ruokosokeriliuos 20 % ruokosokeriliuos + anisöljy maistellaan sieraimet suljettuna maistellaan sieraimet auki Ero??