Laatujärjestelmät.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Toiminnan suunnittelu KPKssa.
Advertisements

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeet Tuija Laukkanen
Korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaari Saimaan ammattikorkeakoulun laadun ja laatujärjestelmän kehittäminen Terttu.
TSoft Mittaaminen ja prosessin parantaminen Vesa Tenhunen
Opetuksen laadun rakenteet Mikko Mäntysaari
Case: UNIC-Services Oy. UNIC-Services Oy  Perustettu 1993, perustaja Saara Remes- Ulkunniemi  Yritys tarjoaa koulutuspaveluita eri puolilla Suomea 
Laatujärjestelmä marjatiloilla/jatkojalostajalla
PK-kehittämispalvelut
Työstressistä johtuvien riskien hallinta EDUCACONSULTissa M&J Consulting Pardubice, Czech Republic
Laatujärjestelmät organisaatioiden kehittämisen ja johtamisen näkökulmista Kaisa Sariola JTO.
Järjestys, järjestys ja järjestys
Rastor Oy, Itä- ja Pohjois-Suomen yksikkö
Tekninen suunnit-telu
ComPa- projektin aloitusseminaari Muurmansk TOIMINTATUTKIMUS KEHITTÄMISEN VÄLINEENÄ KYÖSTI KURTAKKO PROFESSORI LAPIN YLIOPISTO.
Dokumentointi RASE
Verkko-opetuksen laadunhallinta yliopistoissa – millä toimenpiteillä yhdessä eteenpäin Janne Sariola, Annikka Nurkka, Sari Tervonen
Projekti ja siinä työskentely
Performance testing of TETRA 1. SISÄLTÖ  TETRA standardointi  ICT- yrityksen toteutus  Testaus- prosessi  Motivaatio testaukseen  Vaiheet/ osa-prosessit.
T Projektikatselmus GenCode PS iteraatio
Testaus Tiptopissa draft Mats Lindstedt, Mika Rintala.
Mikä on olennaista opetuksen laadussa ja sen arvioinnissa Kauko Hämäläinen professori Koulutus- ja kehittämiskeskus.
Laatutyön ajankohtaiskatsaus
Anu Portti Laatupäällikkö
Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista)
T Personal SE assignment Project progress tracking and control.
Ohjelmistotekniikka - Tenttiin valmistautumisesta Kevät 2003 Hanna-Kaisa Lammi LTY/Tite.
Laatu ohjelmiston hyvä laatu syntyy ohjelmistoa tehtäessä, ei voi lisätä ohjelmistoon jälkikäteen ohjelmisto laadukas, jos se täyttää käyttäjänsä kohtuulliset.
1 © NOKIA 2000 testing PPT/ / Juha Kähkönen Kuvaukset prosessin vaiheen aikaisista hallintatavoista Tekninen määrittely Vaatimus- määrittely.
Ohjelmistojen suunnittelumenetelmät ja –työkalut
Kommunikointi kommunikoinnin ongelmia aiheuttaa
Projekti käsitteenä Projekti on selkeästi asetettuihin tavoitteisiin pyrkivä ja ajallisesti rajattu kertaluonteinen tehtäväkokonaisuus, jonka toteuttamisesta.
Viestintäsuunnitelma
Työelämän kehittämishanke ”Taitopuisto III”. Hankkeen keskeinen tavoite Seudulla ja laajemminkin tunnettu ja arvostettu, asiakaslähtöinen, joustavasti.
ICT muutos kunta- ja palvelurakenne- muutoksessa Tietohallinnon tehtävät vuosikellossa
Vaatimustenhallinta.
Kulttuurin ja luovan alan T&K-projektien sisäisen arvioinnin kehittäminen Metropolia Ammattikorkeakoulussa Robert Arpo
SOFTWARE TEST PROCESS DEVELOPMENT OHJELMISTOTESTAUSPROSESSIN KEHITTÄMINEN Jussi Kasurinen, Ohjelmistotekniikan laboratorio.
Tik Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Palautuspalaveri 1 Projektin esittely lyhyesti Projektin tilanne Vaiheen lopputulokset Seuraavan vaiheen (MÄ)
LAATUJOHTAMINEN TENTTI 1. Määrittele seuraavat käsitteet:
T Projektikatselmus Ampel Projektisuunnitteluvaihe (Versio 1.0)
Ohjelmistotekniikka kevät 2003 CASE-välineet. Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Mitä ovat CASE-välineet? Computer Aided Software Engineering Tietokoneavusteinen.
ZipIT Yleisesittely ZipIT-hankekokonaisuus Terveydenhuollon prosessien ja ohjelmistojen rinnakkainen kehittäminen.
Ohjelmistotekniikka - Yrityksen laatujärjestelmät ja mittarit
Ohjelmistotekniikka - kurssin yleiset asiat Kevät 2003 Hanna-Kaisa Lammi LTKK/Tite.
Projektityöskentely Luento 6 Hanna-Kaisa Lammi
2/2001 Tietojärjestelmät ja Systeemisuunnittelu Luennoitsija: Tapio Lammi
Projektityöskentely Luento 1 Hanna-Kaisa Lammi hanna-kaisa
Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Ohjelmistotekniikan määritelmä Ohjelmistotekniikka (Software Engineering) tarkoittaa pätevien insinööriperiaatteiden vakiinnuttamista.
Jarmo Toivanen ja Erkki Rämö
Liiketoimintaverkostojen hallintapaneeli HABA 2004: Ahti Kare Antti Mäki Marko Lähde Mika Stenberg Riina Henriksson Teemu Virtanen.
Tutkimusprojektin hallinta Miten projektia johdetaan? Tutkimus- ja innovaatiopalvelut/Kirsi Murtosaari.
Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.3.
Avoimen tuotteen hallintamalli Tuotteenhallinnan työpaja
Julkisen hallinnon yhteinen tuki- ja ylläpitotehtävien eAMS-malli Christian Jämsen
OSKO –projekti Keski-Suomen työpajojen verkostoitumishanke itsearvioinnin näkökulmasta.
Dokumentointi kyse on asioiden ”paperille panemisesta” toimintoja on helpompi arvioida, muuttaa ja parantaa työntekijöiden tehtävät ja vastuut tulevat.
Green Office –ympäristöjärjestelmä
Laadunhallintajärjestelmä/ laatujärjestelmä
Jarmo Toivanen ja Erkki Rämö
Sisäisten auditoijien koulutustapaaminen
Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4
Laadunhallintajärjestelmän kehittäminen Amistossa
THL - Eurykleia Henkilöstö- ja talousasioiden suunnittelu- ja raportointijärjestelmän määrittely TP 4 agenda Toiminnallisuuden läpikäynti I (Henkilöstöhallinto)
Projektinhallinta ja opiskelu
Tiedolla johtamisen kokonaisuus
Arvioinnista arkipäivää
Best in Class Hankinnan kehittämistyökalu
KOKONAISARKKITEHTUURIN ARVIOINTI
Projektin ohjaus, seuranta ja raportointi Riitta Rautava .
Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry
Esityksen transkriptio:

Laatujärjestelmät

Prosessiajattelu Sisään Ulos Prosessi ohjaus mittaus

Laatujärjestelmät Laatujärjestelmät määrittelevät sen, mitkä prosessit täytyy olla määritelty – ei sitä, miten ne toteutetaan Laatujärjestelmiä ISO 9001 CMM SPICE

Laatujärjestelmän dokumentaatio taso: Laatukäsikirja taso: Työohjeet eri työvaiheisiin taso: Eri työvaiheissa sovellettavat dokumentointikäytännöt, standardilomakkeet taso: Viitemateriaalit (esim. työvälineiden manuaalit)

ISO 9001 minimivaatimukset Laatukäsikirja olemassa Johto on määritellyt laatupolitiikan ja sitoutunut siihen Laatupäällikkö on nimetty huolehtimaan laatustandardista Laatujärjestelmä on todistettavasti olemassa Organisaation jäsenten toimenkuvat on määritelty Sisäisiä auditointeja suoritetaan suunnitelmallisesti Alihankkijoiden toiminta on valvonnassa Dokumenttien hallinta on kunnossa Korjaavat toimenpiteet poikkeamiin on määritelty

Miksi laatujärjestelmä? Laatujärjestelmä (CMM, SPICE) kuvaa ohjelmistotuotannon ihanneprosessin. -> Apuväline prosessin kehittämisessä Toiminnan laadun ulkoinen todentaminen (!?) Merkitystä yhteistyössä Esim. Intialaiset ohjelmistoyritykset

CMM (Capability maturity model) Taustalla Software Engineering Institute Pyrkii mittaamaan ohjelmistotuotantoprosessin kypsyystasoa Sisältää ideaalisen ohjelmistotuotannon mallin Luokittelee prosessin asteikolla 1-5 Perustuu ”avainprosessien” määrittelyyn. Ideaalinen prosessi on jaettu aliprosesseihin, jotka on priorisoitu eri tasoille. Tasolle pääsee, kun kaikki tason avainprosessit on toteutettu

CMM-tasot Optimizingprocess 5. taso Managed process 4. taso Defined process 3. taso Repeatable process 2. taso Initial process 1. taso

2. Taso - Toistettava (repeatable) Keskittyy projektinhallintaan. Projektit ovat toistettavia. Avainprosessit: Vaatimusten hallinta Projektien suunnittelu, esim. aikataulu- ja resurssiarviointi Ohjelmistoprojektien seuranta Ohjelmistoalihankinnan hallinta Ohjelmistojen laadunvarmistus Vaiheiden ja lopputuotoksen laadun varmistus Konfiguraation hallinta

Esim. Avainkäytännöistä Taso 2: Ohjelmistoprosessin seuranta Dokumentoidun projektisuunnitelman käyttö seurannassa Projektisuunnitelman päivittäminen tarpeen mukaan Ulkoisten muutostarpeiden hallinnollinen katselmointi ja hyväksyminen Tarvittavien muutosten tiedottaminen projektiorganisaatioon Ohjelmiston koon seuranta ja mahdollisten korjausten toteuttaminen Projektin kustannusten, laiteresurssien ja aikataulun seuranta Ohjelmistoteknisten toimenpiteiden seuranta Projektiin liittyvien riskien hallinta Projektiseurannan tulosten kirjaaminen Projektin tekninen ja hallinnollinen katselmointi (suunnitelma) Projektin pääetappien ja –tulosten formaali katselmointi

3. Taso - Määritelty Prosessi on määritelty, sitä noudatetaan ja sitä pystytään kehittämään Organisaation prosessikulttuuri, esim. prosessin kehittämisryhmä Organisaation prosessien määrittely Koulutusohjelma Integroitu ohjelmistonhallinta Ohjelmiston tuotantotekniikat (menetelmät, työkalut) Ryhmien koordinointi (ryhmien välinen kommunikointi) Katselmukset (esim. tarkastukset)

4. Taso - Hallittu Prosessia mitataan ja mittaustuloksia käytetään prosessin kehittämiseen Kvantitatiivinen prosessin hallinta, suunnitelmallinen prosessin ja sen tulosten mittaaminen sekä tiedon analysointi ja hyödyntäminen Ohjelmiston laadun hallinta, laadun mittaaminen tarkastelemalla virheiden määrää tuotoksissa

5. Taso – optimoiva prosessi Tietoa kerätään automaattisesti ja sitä käytetään prosessin optimoimiseksi Virheiden välttäminen: tehtyjen virheiden analysointi ja toimintaohjeiden kehittäminen niiden mukaisesti Teknologiamuutosten hallinta Prosessimuutosten hallinta

CMM-status elokuu 2002 vuodesta 1998 arvioidut yritykset

CMM:n ongelmat Ei sovellu sellaisenaan kaikille organisaatioille. Alkuperä on sotateollisuudessa. Ei pidä sisällään kaikkea, esim. riskien hallinnan puutetta on arvosteltu. Malli ei määrittele sitä, minkä tyyppisille yrityksille se soveltuu ja mille ei. Kaikki avainprosessit täytyy olla toteutettuna ennen kuin taso saavutetaan. Tosin nyt mallia on kehitetty. Esim. Pienille organisaatioille on oma malli.

SPICE ISO:n kehittämä (ISO 15504) Pohjana CMM Kuusi kyvykkyystasoa (vrt. CMM): Ei-suoritettu prosessi Toimiva prosessi Hallittu prosessi Vakiinnutettu prosessi Ennakoiva prosessi Itseohjautuva prosessi

SPICE SPICE:n luokitusta ei tehdä yritykselle kokonaisuutena vaan jokaiselle prosessijoukolle erikseen. Tässä joustavampi kuin CMM. Prosessijoukot: Asiakas-toimittaja –suhteen hallintaprosessit Ohjelmistojen kehittämisprosessit Ohjelmistotyötä tukevat prosessit Ohjelmistokehityksen hallinnan prosessit Organisaation (tavoitetason) prosessit