ja miten sitä voi yrittää tavoittaa tutkimuksen keinoin? Mitä on "lapsen paras" ja miten sitä voi yrittää tavoittaa tutkimuksen keinoin? Lasten parhaaksi Varhaiskasvatuksen laitoksen tutkimuspäivä 27.04. 2006 Marja-Leena Laakso

Toivoisin, että päiväkodin aikuiset ... Lapsilta kysyttiin: Toivoisin, että päiväkodin aikuiset ...

kun ne yrittää lasten parasta" ... "antaisi lasten tehdä sitä mitä ne haluaa, mutta ne ei anna, kun ne yrittää lasten parasta" Lasten Jyvävasu, syksy 2006

Kasvatuspäämäärät Tavoitteena hyvinvoiva lapsi lapselle merkitykselliset kokemukset kieli kieli Tavoitteena hyvinvoiva lapsi fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Lapselle ominainen tapa toimia leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen, tutkiminen varhaiskasvatus-ympäristö kasvattajayhteisön toiminta Kasvattajalta ja kasvattajayhteisöltä vaaditaan tämän ymmärtämistä. Toiminnan suunnittelu lähtee lapsen tarpeista. Orientaatiot eri merkityksessä kuin esim. sisältöalueet. Lapsilähtöisyys? POHJA TAVOITE Sisällölliset orientaatiot Matemaattinen Luonnontieteellinen Historiallis-yhteiskunnallinen Esteettinen Eettinen Uskonnollis-katsomuksellinen kasvatuskumppanuus Tuen tarpeen havaitsemisessa vanhemmat mukana MITÄ LAPSI TARVITSEE? TUNNEMMEKO LAPSEN? © JyväVasu

Mikä ohjaa lapsen kehitystä? Eri aikoina ja eri tutkijoilla on ollut erilaiset käsitykset keskeisten tekijöiden osuuksista: Arnold Gesell & Frances L. Ilg, (1954): ”Edessämme on aina vain yksi kehitysjakso kerrallaan. Kokonaisuus (lapsen kehitys, kirj. lisäys) ei ole hallittavissamme. Se on liian monimutkainen ja mystillinen uskottavaksi perustuksiaan myöten ihmiskäsiin. Luonto ottaa huolekseen suurimman osan tehtävästä ja pyytää vain apuamme. Donald W. Winnicott (1965): ”Käsitettä pikkulapsi ei erillisenä itse asiassa ole olemassa, sillä missä tahansa näemme pikkulapsen, näemme myös äidin huolenpidon hänestä. Ilman äidin huolenpitoa ei olisi lastakaan”

Kehityksen keskeiset määrittäjät I Neurobiologia II Kasvuympäristö III Yksilön oma toiminta

I Neurobiologia KLASSINEN KYPSYMISTEORIA Neuraalinen kehitys on tulosta geneettisestä ohjelmoinnista – tosin ympäristö voi nopeuttaa tai hidastaa joidenkin toimintojen kehitystä NEUROKONSTRUKTIVISTINEN LÄHESTYMISTAPA Hermoston kehitys ei heijastele determinististä geneettistä ohjelmointia, vaan... Neuraaliset hermoverkot - erityisesti aivokuorella - ohjelmoituvat vuorovaikutuksessa virikkeiden kanssa, jotka tulevat ulkoisesta ympäristöstä

II Kasvuympäristö I Fyysinen turva ja suojelu Lapsen fyysisistä tarpeista huolehtiminen Lapsen suojelu II Vanhemman ja lapsen välinen suhde - Turvallisuudentunne kiintymyssuhteen kautta Herkkyys lapsen tarpeille Lapsen viesteihin vastaaminen - Lapsen kiinnostuksen suuntaaminen - Tunteiden jakaminen ja ilmaiseminen III Kasvuympäristön virikkeellisyys Lapsen ikätasolle ja yksilöllisille tarpeille sopivien virikkeiden tarjonta - Lapsen osallisuus & toimijuus

III Yksilön oma toiminta Lapsi ei ole passiivinen ympäristön vaikutusten vastaanottaja, vaan luo aktiivisesti omat kokemuksensa Erot yksilöllisissä tavoissa: - havaita & muistaa - virittyä tunnetasolla - saada ja ottaa vastaan palautetta ympäristöltään Kokemukset eivät tapahdu – niihin reagoidaan, niitä työstetään, ne eletään yksilöllisesti

Tutkimuksellisia painopistealueita ja viitekehyksiä

Tutkimuksen painopistealueet varhaiskasvatustieteessä Jyväskylässä I Lapsuus yhteiskunnallisena ilmiönä mm. - Lapset terveytensä ja hyvinvointinsa määrittäjinä - Lasten toimijuus päivähoidossa II Varhaisvuosien pedagogiikka, kehitys ja oppiminen mm. – Leikki, kehitys ja oppiminen - Yhteenkuuluvaisuudentunne päivähoidossa III Varhaiskasvatustyön kehittäminen ja arviointi mm. - Mielekkäät oppimiskokemukset - Johtajuuden yhteisöllisiä ja yksilöllisiä tulkintoja

Ihmisen kehitys ja sen riskitekijät - huippututkimusyksikkö Lapsen kielen kehitys ja geneettinen dysleksiariski - pitkittäistutkimushanke

Sanaston ja kieliopin kehitys Fonologinen tietoisuus Tukimusasetelmastamme NEUROBIOLOGIAAN LIITTYVÄT TEKIJÄT Vanhemman dysleksia (vaikeusaste) Lapsen geneettinen riski Lapsen kehitys KASVUYMPÄRISTÖTEKIJÄT Vanhemman koulutus Vanhemman vuorovaikutuksellinen sensitiivisyys Sanaston ja kieliopin kehitys Fonologinen tietoisuus Varhainen lukutaito YKSILÖN OMA TOIMINTA Lapsen jaettu tarkkaavaisuus vuorovaikutuksessa Lapsen kiinnostus kirjoista KONTROLLOITAVAT TEKIJÄT Lapsen kognitiivinen taso Lapsen varhaisempi kielellinen kehitys

Tuloksia ja johtopäätöksiä Varhaisempi kehitys ennustaa vahvasti myöhempää kehitystä Kehityksellisten riskitekijöiden varhainen tunnistaminen Tukitoimintojen käynnistäminen otollisessa vaiheessa Lapsen omalla aktiivisuudella, suuntautumisella on tärkeä merkitys Lapsen kiinnostuksenkohteiden jakaminen Lapsen kiinnostuksen virittäminen Kasvuympäristö on sekä aktiivisessa että passiivisessa mielessä merkittävä vaikuttaja lapsen kehitykselle Vanhemmuuden ja perheiden tukeminen keskeinen lähtökohta lapsen tukemisessa Lapsen paras on aina sidottu laajempiin yhteiskunnallisiin ratkaisuihin Laakso, Poikkeus, Eklund, & Torppa, 2004; Torppa ym., 2006