Aisti-, kehitys-, ja kommunikaatiovammaiset tietoliikennepalveluiden käyttäjinä S-72.500 Sosiaalitekniikka 1999.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
esitämme SLIDEPLAYER.FI
Advertisements

TAITOTASO 1 = ALKEISTAIDOT
Näkövammaiset ja verkkosivustot Virpi Jylhä
Dialogi William Isaacs.
Vinkkejä sanojen muistamiseen •Visuaalisen muistin tukeminen ▫Sanan liittäminen kuvaan  pohdi, mitä oman kielen sanaa opeteltava sana muistuttaa  luo.
Suomen kielen syötöksen ja käytön kartoitus
Lukemaan ja kirjoittamaan opettaminen 1.luokalla
JavaScript (c) Irja & Reino Aarinen, 2007
Verkonkäytön ongelmat
Havaintomotoriset taidot pelinluvun perustana
Näkövammaiset opiskelijat ja IT-ratkaisut
Mä mistä löytäisin sen aiheen?
Ikääntyminen ja vanhuus
Tekijät: Pekka Ala-Honkola, Mika Immonen
"Maahanmuuttaja-opiskelijoiden oppimisvaikeuksien tunnistaminen" Turku
VOICE THREAD Kieltenopetuksen apuvälineenä. K IELITAITO Kieltä käytetään ajatusten välittämiseen, sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen ja diskurssin.
S Ihminen ja tietoliikennetekniikka 1999 Ihminen toimijana ja laitteen käyttäjänä.
Valitse sanomapalkissa Ota muokkaus käyttöön,
Hyvän esityksen piirteitä – ja mitä kannattaa välttää
”Eli sillon lähtee uimahallille ja ui kilometrin”
Veijo Nikkanen: Verkonkäytön mahdollisuudet Kaikille hyvä -seminaari Selko-e Verkonkäytön mahdollisuudet Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto.
”Jos voit avata solmun kielelläsi, miksi käyttää siihen hampaita?”
Lukemaan oppii vain lukemalla
Puhuminen Varmista, että toiset ymmärtävät sinua
Acceptability and QoS vs.
Oppimisvaikeudet.
Metoditehtävä 1.Tee ohjelma, jonka tehtävänä on laskea jonkin tietyn käyttäjän syöttämän välin numeroiden summa. (Esim. käyttäjän syötöllä 1 ja 5 ohjelma.
Kielellinen erityisvaikeus SLI
SANAKARTAT Vammaisasiain neuvottelukunta Polku – liikkumistaito H.Hirn.
S Sosiaalitekniikka 1999 S Sosiaalitekniikka.
Puhuvia skannereita, lukevia kyniä ja muita vempaimia
Kokemuksia virtuaaliopena toimimisesta
Tietopalvelu verkkoympäristössä Nina Granlund 2006.
Palaute laskinkurssista "Pitkää matematiikkaa graafisella laskimella TI-86” Toholammin lukiosta Perhoon
Ääni ja kuuleminen Kuuloaisti toimii ihmisellä jo sikiövaiheessa.
Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan.
Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut Katja Savolainen
ERITYISKÄYTTÄJÄRYHMÄT
Lukivaikeus.
IN ENGLISH THIS POWER POINT PRESENTATION IS IN ENGLISH TO BE SEEN IN
1 Vammaispalvelut Ann-Mari Einola, johtava sosiaalityöntekijä Kirjoita tähän nimi Dian perustyyli -tilassa: Lisää alatunniste.
Rinnakkaisuus Järjestelmässä, jossa voi olla useita prosesseja rinnakkain suorituksessa voi tulla tilanteita, joissa prosessien suoritusta täytyy kontrolloida.
Älykkäiden käyttöliittymien käytettävyysvaatimukset Rami Annala T Käyttöliittymien ja käytettävyyden seminaari, Syksy 2002: Kontekstiherkkyydestä.
MultiMaker 7.0 Workshop Ohjelma, jossa voidaan luoda näyttäviä multimediasisältöjä. Yhtä sisältökoko-naisuutta kutsutaan esitykseksi. Ohjelmointitaitoja.
Havaintokanavat.
2/2009 Kiina. 2/2009 Kiina ja CIMOn yhteistyökumppani: Mitä ulkomaalaisen harjoittelijan tulisi ottaa huomioon? ”Kunnioita kiinalaista kulttuuria, kunnioita.
OPPIMISVAIKEUDET Ylivoimaisesti yleisin oppimisen vaikeus on luki-vaikeus. Sen vaikea muoto on dysleksia. Noin 10 % koulutulokkaista tarvitsee yksilöllistä.
© 2012 Microsoft Corporation. Kaikki oikeudet pidätetään. Yhteyshenkilön lisääminen Oma Yhteystietoluettelosi helpottaa yhteydenpitoa, ja sen avulla näet.
Kouluinfo Renkomäen koulu
MITÄ VIESTINTÄ ON? Vuorovaikutusta eli yhteyttä toisiin ihmisiin ja ympäristöön Sosiaalista vaihtoa, jossa osapuolet vaihtavat keskenään mielipiteitä,
Välipalaute Moduuli 3 Mitä tästä voimme oppia? Mitä parantaa?
DOWNIN SYNDROOMA. MITÄ DOWNIN SYNDROOMA TARKOITTAA? Downin syndrooma on yleisin kehitysvamman aiheuttaja ja Suomessa Downia sairastavia on n henkilöä.
Ajatuksesta albumiin Digitaalikameran käytön jatkokurssi.
Vammaispalvelut osana tulevaa Keski-Pohjanmaan sotea? Kehitysvammahuollon neuvottelukunta Ulla Aspvik Kehitysvammahuollon johtaja, TtT.
Tarja Rauste  Jokainen yksilö kehittyy omaan tahtiinsa  Yksilön kehityksessä voidaan erottaa seuraavat osa-alueet o Fyysinen kehitys (painon.
JEAN PIAGET JEAN PIAGET ( ). AJATTELUN KEHITYS Lapsen toimintaa ohjaavat sisäiset mallit eli skeemat Lapsen toimintaa ohjaavat sisäiset mallit.
L ASTEN JA NUORTEN KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS S PECIFIC LANGUAGE IMPAIRMENT SLI Petra Suonio 2012.
SILMÄ. NÄKEMINEN Valonsäteet tulevat silmään silmämunan etuosassa olevan kirkkaan, kaarevan sarveiskalvon läpi ja taittuvat siellä. Menevät mykiön läpi.
Märta Kinnunen1 TUNNE OPPIMISTYYLISI JA KÄYTÄ SITÄ HYVÄKSESI.
TUKIVIITTOMAT JA KUVAT KOMMUNNIKOINNIN TUKENA
AISTIVAMMAT KUULOVAMMA NÄKÖVAMMA.
9. Havaintojen lainalaisuuksia
Saavutettavuus/esteettömyys   Tilat, tuotteet ja palvelut suunnitellaan kaikkia käyttäjiä varten. Design for all / Universal design.
Sisältö Kuinka voin tukea työssäoppijaa, jolla on:
OIVALTAVA LUKEMINEN: TENTTIIN LUKEMISEN HAASTEET
ESSEE.
PaikkaOppi Mobiilin käyttöohje
Kielen kehityksen avainkohdat
Iän vaikutus näkemiseen
Kielellinen erityisvaikeus
Esityksen transkriptio:

Aisti-, kehitys-, ja kommunikaatiovammaiset tietoliikennepalveluiden käyttäjinä S-72.500 Sosiaalitekniikka 1999

Erityiskäyttäjäryhmät vanhukset liikuntavammaiset käsivammaiset sokeat ja näkövammaiset kuurot, kuuroutuneet ja kuulovammaiset puhe- ja kommunikointivammaiset kehitysvammaiset ja muita kognitiivisia häiriöitä omaavat S-72.500 Sosiaalitekniikka 1999

Näköaistin häiriöt Sokea ei näe (pistekirjoitus) Heikkonäköisyys ongelmia kontrastien erottelussa (hahmot, muodot ja vierekkäiset pinnat) värinäkö osittainen värisokeus: punaviher- ja sinikeltasokeus täydellinen värisokeus: mustavalkonäkö silmien sopeutuminen valoon ja hämärään (jotkut näkevät vain kirkkaassa valossa, jotkut hämärässä) ongelmia näkökentässä (esim. putkinäkö) ikänäkö kohtaa lähes KAIKKIA iäkkäitä ihmisiä S-72.500 Sosiaalitekniikka 1999

S-72.500 Sosiaalitekniikka 1999

Ongelmia tekniikan käytössä laitteen löytäminen pääsy laitteen luo komentojen löytäminen ja tunnistaminen näppäimien ja vipujen käyttö kosketusnäytön käyttö näytöllä olevan tekstin lukeminen kohteiden valitseminen näytöltä graafisen tiedon vastaanottaminen visuaalisten signaalien havaitseminen korttien ja kolikoiden syöttö laitteen sisään manuaalien ja kirjojen käyttö printatun materiaalin käyttö S-72.500 Sosiaalitekniikka 1999

Keinoja, joilla ongelmia voi poistaa julkisten laitteiden sijoittaminen “loogisiin” paikkoihin ohjeet sokeille pistekirjoituksena, näkövammaisille isolla tekstillä tai puheena sellaisten symbolien käyttö, joiden merkityksen ymmärtää ilman värejäkin tai väärän värisenä mahdollisuus käyttää puhesyntetisaattoria tai braillea outputtina komentonäppäimien loogiset ja standardisoidut paikat äänimerkki ilmaisemaan, että näppäintä on painettu printattu teksti pistekirjoituksena tai isolla tekstillä S-72.500 Sosiaalitekniikka 1999

Kuuloaistin häiriöt kuuro ihminen ei kuule ainakaan puheäänen taajuuksia (viitomakieli) kuulovammainen kuulee ainakin jonkin verran (esim. jos ääni on kova tai sitä vahvistetaan kuulolaitteella) kyvyttömyys tai vaikeus kuulla tietyn taajuisia ääniä (esim. korkeat äänet katoavat iän myötä) S-72.500 Sosiaalitekniikka 1999

Kaksi ryhmää: syntymäkuurot ja myöhemmin kuuroutuneet Syntymäkuuroille viittomakieli on äidinkieli, puhumaan ja lukemaan opettelu vaikeaa syntymäkuurot käyttävät (tai käyttäisivät) ehkä mieluummin videopuhelinta kuin sähköpostia myöhemmin kuuroutunut pystyy puhumaan ja kirjoittamaan helpommin (kommunikointi helpompaa normaalikuuloisen kanssa) S-72.500 Sosiaalitekniikka 1999

Kuulovammaisten ongelmia tekniikan käytössä laitteen etsintä auditiivisen tiedon vastaanottaminen puheen ymmärtäminen akustisen hälytys- tai merkkinäänen havaitseminen tai kuuleminen puheen käyttö inputtina (puheen puute tai epäselvyys) eräät tekniset laitteet saattavat aiheuttaa häiriöitä kuulolaitteessa S-72.500 Sosiaalitekniikka 1999

Keinoja, joilla ongelmia voi poistaa julkiset laitteet “loogisiin” paikkoihin muutettavissa olevat ajalliset ja spatiaaliset resoluutiot visuaalisiin kommunikointilaitteisiin (esim. videoneuvottelu) muutettavissa olevat äänen voimakkuus- ja korkeussäädöt audiolaitteisiin puheviestin sijaan tai rinnalle graafisia viestejä S-72.500 Sosiaalitekniikka 1999

Puhe- ja kommunikointivammaiset puhevammaisissa sekä puhumattomia että henkilöitä, joiden puhe on jotenkin vaurioitunut kommunikointivammainen saattaa puhua sujuvastikkin, mutta ei silti pysty kommunikoimaan muiden kanssa esim. ei hallitse elekieltä tai ei pysty seuraamaan nopeaa puhetta S-72.500 Sosiaalitekniikka 1999

Ongelmia tekniikan käytössä Keinoja, joilla ongelmia voi poistaa ei voi käyttää puhetta vaativia laitteita voi olla vaikeuksia ymmärtää tai havaita puhetta vaikea löytää tarvitsemansa laite Keinoja, joilla ongelmia voi poistaa ohjaavia ja neuvovia merkkejä laitteiden lähettyville mahdollisuus käyttää kuvakommunikointia (symboleita), kokonaisia sanoja tai viittomakieltä S-72.500 Sosiaalitekniikka 1999

Kehitysvammaiset ja muut kognitiivisista häiriöistä kärsivät ihminen, jonka henkinen toiminta tai kehitys on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi kehitysvammaisilla yleensä kaikki kognitiiviset toiminnot normaalia heikompia (myös puhe) (kognitiivisia häiriöitä: muisti-, tarkkaavaisuus-, kieli-, oppimis-, tai havaitsemishäiriöt) --> esim. Downin oireyhtymä S-72.500 Sosiaalitekniikka 1999

Ongelmia tekniikassa Vaikea löytää laite ja päästä sen luo ei välttämättä osaa puhua, lukea tai/eikä kirjoittaa ei välttämättä tunne numeroita ja yleisiä symboleita eikä osaa laskea vaikea havaita ääni-, kosketus-, tai visuaalisignaaleja esim. palautteena vaikeuksia oppia käyttämään laitetta muistin kanssa ongelmia vaikeuksia suorittaa useita tai monimutkaisia käyttövaiheita vaikeuksia tehdä valintoja S-72.500 Sosiaalitekniikka 1999

Keinoja, joilla ongelmia voi poistaa standardisoidut käskynäppäimet ja niiden paikat, jolloin ne voidaan opetella ulkoa ilman syvempää ymmärrystä laajojen, yleisten ja toisistaan hyvin eriävien käskyjen käyttö konkreettisten graafisten symbolien käyttö Standardisoitujen, eri aistimoduuleissa ilmenevien palautteiden käyttö mahdollisuus viittomakieleen, kuvakommunikaatioon tai valmiiden sanojen käyttöön S-72.500 Sosiaalitekniikka 1999

Apuvälineitä näkövammaisille? kuulovammaisille? puhe- ja kommunikointivammaisille? kehitysvammaisille? S-72.500 Sosiaalitekniikka 1999

Toiminnan sykli Miten tiedän tapahtuiko se, mitä halusin? Tavoitteet Miten näen mitä voin tehdä? Mistä tiedän mitä se merkitsee? Mistä tiedän mitä teen? Mistä näen mitä tapahtui? Miten helposti voin suorittaa? (Norman, 1990) S-72.500 Sosiaalitekniikka 1999