Ryhmä ja yhteisö Jokainen ihminen kuuluu useaan ryhmään Ryhmiin synnytään, joudutaan, hakeudutaan Ryhmä ei ole mikä tahansa joukko ryhmän jäsenet tietävät kuuluvansa ryhmään ryhmällä on jokin yhteinen, yhdistävä päämäärä Ryhmäjäsenyydet sosiaalinen identiteetti Anne Rongas
Yhteisöllisyys Yhdessä toimiminen tietoisesti jonkin tärkeäksi koetun päämäärän hyväksi luo yhteisöllisyyttä läheisyys turvallisuus vuorovaikutteisuus toiminnallisuus Yhteisökasvatus eli sosiopedagogiikka tukee ihmisten omaehtoista kansalaistoimintaa Anne Rongas
Ryhmätoiminta Ryhmätoiminnassa kaksoistavoite: toteuttaa päämäärä, tulos- tai asiatavoite ylläpitää ryhmää luomalla kiinteyttä, tunnetavoite Ryhmätoiminta vaatii roolijakoa vapaamuotoinen, epävirallinen roolijako virallinen, sääntöihin perustuva Ryhmän elinkaarella erilaisia vaiheita alkuinnostus, hämmennys, normalisoituminen, toiminta Anne Rongas
Ryhmäsuhteet Ryhmällä oma identiteetti esim. kansallinen Ryhmän itsetunto näkyy suhteessa muihin Ryhmien välinen kohtaaminen sisäisesti epävarma ryhmä sortaa herkästi muita selkeä identiteetti ja itseluottamus luo suvaitsevan ja joustavan ryhmän Avoin kommunikaatio ja demokraattinen johtajuus luovat yleensä toimivan ryhmän Anne Rongas
Kommunikaatio ryhmässä Ryhmässä tulee esille, miten eri ihmiset tulkitsevat eri tavoin saman asian ja reagoivat eri tavoin samaan tilanteeseen ristiriitoja, rikastumista Tieto on valtaa ryhmässä tiedon panttaaminen vallankäytön muoto tiedon avoin jakaminen lisää ryhmän toimintakykyä Palautteen pyytäminen ja antaminen vähentää väärin ymmärtämisen riskiä Anne Rongas
Vuorovaikutussuhteet ryhmässä PS1 7.4.2017 Vuorovaikutussuhteet ryhmässä Jakaantuminen: ketkä osallistuvat ja miten? Taajuus: kuinka monta kertaa, kuinka usein? Kesto: jäsen ryhmän yhteisen ajan käyttö. Järjestys: viestien liitokset, vastaukset. Suunta: mihin asioihin tai kehen kohdistetaan. Sisältö: mitä tehdään, mistä puhutaan. Merkitys: jäsenelle ja koko ryhmälle. Anne Rongas Anne Rongas