Harjoitustehtävä 16.4.2013 P, jolla puoliso L ja kolme perillistä (A, B ja C) on määrännyt testamentissaan seuraavasti: ”Puolisoni L saakoon yksin omistuksiinsa yhdessä omistamamme kesämökkikiinteistön.” Kun P kuolee, häneltä jää omaisuutta 500 000 euroa. Siihen sisältyy puolet (1/2) testamentissa mainitusta kesämökistä (sen arvo 200 000 euroa) sekä 400 000 euroa muuta omaisuutta. Leski L:llä ei ole muuta omaisuutta kuin mainittu kesämökinpuolikas. Ositus- ja jakotoimituksen aikana käy ilmi, että P on antanut pari vuotta ennen kuolemaansa A:lle 60 000 euron lahjan. Toimita ositus ja perinnönjako.
Harjoitustehtävä 16.4.2013 – vastaus Oletukset: puolisoiden omaisuudet avio-oikeuden alaista; A:n saama lahja on ennakkoperintöä. Testamentin tulkinta 1 (todennäköisin): L saa kiinteistönpuolikkaan hänelle lain mukaan tulevan tasingon lisäksi. P L Omaisuus 500 000 100 000 Ennakko 60 000 Avio-osat 660 000 : 2 = 330 000 Tasinko: Perilliset suorittavat L:lle tasinkoa 230 000 euroa. Lisäksi L saa jäämistöstä 100 000 euroa (kiinteistönpuolikas) Perintöosat: reaalinen jäämistö = 500t – 330t = 170t p = (170 000 + 60 000): 3 = 76 667 euroa A saa 16 667 sekä B ja C 76 667 euroa kumpikin.
Perinnönjako: Reaalinen jäämistö = 270 000 Testamentin tulkinta 2: L:n saama kiinteistöpuolikas sisältyy hänelle annettavaan tasinkoon. P L Omaisuudet 500 000 100 000 Ennakko 60 000 Avio-osat 660 000 : 2 = 330 000 Tasinko: Perilliset suorittavat L:lle tasinkoa 230 000 euroa: =kiinteistönpuolikas + 130 000 euroa muuta omaisuutta. Perinnönjako: Reaalinen jäämistö = 270 000 Perintöosat: p = (270 000 + 60 000): 3 = 110 000 euroa A saa 50 000 ja B ja C 110 000 euroa kumpikin.
Testamentin tulkinta 3 (epätodennäköinen): L ei saa muuta kuin mainitun ”kiinteistönpuolikkaan”. Kaikki muut varat menevät perillisille. L:n ei tarvitse hyväksyä tällaista lopputulosta, vaan hän voi testamentin estämättä vaatia lain mukaista tasinkoa, 230 000 euroa. Oma kysymyksensä on, merkitseekö testamentin tehottomaksi jääminen nyt samalla sitä, että L menettää myös esinekohtaisen oikeutensa kesämökin ½-murto-osaan. Perilliset voisivat siis antaa tasingoksi haluamaansa omaisuutta.
Vanha tenttitehtävä 19.11.2011 (i) Perintöosat: Reaalinen jäämistö 22 000 euroa A:n ennakkoperintö = 15 000 euroa B:n ennakkoperintö = 5 000 euroa C:n ei katsota saaneen ennakkoperintöä A:n saama ennakkoperintö ylisuuri. Reaalinen jäämistö jaetaan B:n ja C:n kesken B:lle annettu 5 000 euroa huomioon ottaen p = (22 000 + 5000 + p): 3 -> p = 13 500 Reaalisen jäämistön jako: B saa 8500 ja C saa 13 500.
Vanha tenttitehtävä (ii) Lakiosat: Muutokset perintöosalaskelmaan: A:lle annettu lahja vain 8 000 euroa C:lle annetut 25 000 euroa huomioidaan suosiolahjana. Lakiosa = (22 t + 8 t + 5 t + 25 t) x ½ x 1/3 = 10 000 €
Vanha tenttitehtävä (iii) Johtopäätökset lakiosalaskelmasta A:n saatava jäämistöstä vielä 2000 € (10 000 – 8 000) B ja C jakavat loput 20 000 euroa Jakoperuste hieman tulkinnanvarainen. Ratkaisu: P:n tarkoittama jakosuhde = 8500 : 13 500. B saa näin ollen (8 500 : 22 000) x 20 000 = 7 727 (toteuttaa yhdessä 5 000 ep:n kanssa B:n lakiosan). C saa (13 500 : 22 000) x 20 000 = 12 273
Vanha loppukuulustelu, tehtävä 1 Vaihe 1: Ositus P:n perillisten ja L:n kesken. Otetaan osituksessa huomioon L:n AO-omaisuudestaan antama 10 000 euron lahja ennakkoperintönä (AL 94a §). P:n lahjoittamaa 30 000 euroa ei huomioida, sillä kyse VO-omaisuudesta.
Tehtävä 1 jatkuu Osituspuolten laskennalliset avio-osat: 1/2 x (40 000 + 30 000 + 10 000) = 40 000 euroa. Kunkin perillisen laskennallinen perintöosa olisi tästä 1/3, eli 13 333. L:n antama ep (10 000) ei siis ole ylisuuri. Osituksen lopputulos: P:n perilliset antavat L:lle tasinkoa 10 000 euroa, jolloin P:n jäämistöön jää 30 000 euroa.
Vaihe 2: Perinnönjako P:n perillisten kesken. Tehtävä 1 jatkuu Vaihe 2: Perinnönjako P:n perillisten kesken. Jaon pohjaksi perillisille osituksessa tullut 30 000 euroa. Siihen lisätään laskennallisesti P:n antama 30 000 euron ennakkoperintö, sekä L:n antama 10 000 euron ennakkoperintö (AO-omaisuudesta yhteiselle rintaperilliselle annettu lahja Perillisten perintöosat: p = (30 000 + 30 000 + 10 000) : 3 = 23 333. Havainto: A:n saama 30 000 euron ep on ollut ylisuuri.
Tehtävä 1 jatkuu Tehdään uusi laskelma lisäämällä 30 000 euron asemasta p: p = (30 000 + 10 000 + p) : 3 p = 20 000 euroa - Yhden päähaaran perintöosa siis 20 000 euroa. Reaaliset perintöosat: A ei saa mitään (ylisuuri ep). B saa jäämistöstä täydet 20 000 euroa. Ca ja Cb jakavat C:n osuuden puoliksi. Heidän osuudestaan on PK 6:8.1:n nojalla vähennettävä C:lle annettu 10 000 euroa. Näin Ca ja Cb saavat kumpikin ½ x (20 000 – 10 000) = 5 000 euroa.
Tehtävä 1, lisätehtävä Lakiosat: Lisätään osituksen jälkeiseen P:n jäämistöön A:n saama 30 000 euron ennakkoperintö. L:n antamaa 10 000 euron ep:tä ei lisätä. Lakiosat = ½ x 1/3 x (30 000 + 30 000) = 10 000 euroa Lopputulos: A: ei saa mitään, koska on jo lakiosansa saanut B: saa täydet 10 000 euroa Ca ja Cb saavat 5 000 euroa kumpikin (ei vähennystä koska ep:n antajana L).
Vanha luentokuulustelu, tehtävä 2 P:n perillisten suhteellinen = P:n jäämistö pesäosuus (SPO) puolisoiden omaisuus P:n jäämistö = 40 000 x ½ = 20 000 Puolisoiden omaisuus = 40 000 – 10 000 = 30 000 euroa Selitys: L:lle jää P:n kuoltua nettomääräisesti vain 30 000 euroa. B:lle kuuluva suhteellinen pesäosuus täten: 20 000 : 30 000 = 2/3
L:n pesästä toteutettavat oikeudet: B saa osuutensa päältäpäin L:n pesästä, siis ennen muita intresenttejä (PK 3:6.1) Osuus määritetään reaalisesta L:n pesästä (ei vastiketta, ei vaurastumisetua). B:lle kuuluva osuus: 2/3 x 60 000 = 40 000 euroa Tämä siis U:n suoritettava hänelle. A:n lakiosa L:n jälkeen: Lasketaan osituksen (L:n perilliset – U) perusteella määräytyvästä L:n jäämistöstä. Ositukseen tulee L:n omaisuutta 60 t – 40 t = 20 t. Avio-osat: (20 000 + 10 000) x ½ = 15 000 A:n lakiosa = ½ x 15 000 = 7 500 euroa