Ihmisten välinen vuorovaikutus Miten saisin ihmiset ymmärtämään mitä todella sanon?

Vuorovaikutustaidot Mitä taitoja tarvitaan hyvään vuorovaikutukseen? Pohtikaa ryhmissä n. 3 min.

Viestin lähettäminen Lähettäjä Vastaanottaja Sanoma

Sanalla on yleensä eri merkitys sanoman lähettäjälle kuin vastaanottajalle

Viestin lähettäminen Mielipiteeni sellaisena Ajatukseni, mielipiteeni kuin vastaanottaja sen ymmärtää = SUBJEKTIIVINEN TOTUUS Ajatukseni, mielipiteeni sellaisena kuin se todellisuudessa on =OBJEKTIIVINEN TOTUUS tilanne kulttuuri ympäristö kanava palaute tulkinta Taidot, tiedot asenne, arvot tunteet, kokemukset Taidot, tiedot asenne, arvot tunteet, kokemukset

Yksilön kokonaisviestintä Sana n. 10 % Sanaton oheisviestintä - ilmeet - eleet - olemus - suoritukset - sijoittuminen jne. n. 55 % Sanomistapa - äänensävy - painotukset - tauot jne. n. 35 % ortikenk417v01-05

Luottamus ja käyttäytyminen Ajattelu Tunteet Arvot Uskomukset Tarpeet Kokemukset Luottamuksen rakentaminen Ongelmien ratkaisu Muutoksen hallinta Tarpeiden täyttäminen Käyttäytyminen havaittavaa tilannesidonnaista joustavaa dynaamista ajatuksiin ja arvoihin perustuvaa

Vuorovaikutus Vuorovaikutus on aina sosiaalista kanssakäymistä, ei ainoastaan tiedon siirtämistä Onnistunut viestintä edellyttää vuorovaikutustaitoja Viestintä on vaikuttamista halutun lopputuloksen saavuttamiseksi

Hyvä vuorovaikutus Hyvä vuorovaikutus ja vaikuttaminen saavutetaan, kun otetaan huomioon Itseluottamus Asenteet Vahvin aistikanava Sanaton viestintä Kuunteleminen Ihmisten erilaisuus Palaute Tunteet ja tarpeet

Itseluottamus Itseluottamus on hyvän vuorovaikutuksen edellytys Itseluottamus on itsensä ja toisten hyväksymistä tunnustaa ja hyväksyy omat hyvät ja huonot puolensa tuntee omat rajansa ja mahdollisuutensa pystyy itsenäiseen päätöksentekoon uskaltaa olla eri mieltä Itseluottamus lepää kolmella jalalla Vastuu – luottamusta, toisten huomioon ottamista, Hyvä minä –osaamista, uskoa omaan kykyyn Arvostus – rakastettu, hyväksytty, kuunnellaan

Positiiviset asenteet Nykyisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen on aktiivinen, itselleen tavoitteita asettava ja niihin itseohjautuvasti pyrkivä, mutta samalla sosiaalinen Asenne näkyy sanattomissa viesteissä, kehon kielessä kielessä, sanoissa, puheen sävyssä Taustalla Uskomukset, odotukset, kokemukset, tunteet, ennakkoajatukset toisista henkilöistä Me/muut, yhteiset arvot ja samanlaisuus

Aistikanavat hallitsevat Visuaalinen tyyppi Auditiivinen tyyppi Kinesteettinen tyyppi ortikenk417v01-02

Sanaton viestintä Ihminen viestii koko olemuksellaan Myönteisiä symboleja Kielteisiä symboleja avoin hymy suora katsekontakti pään kallistaminen sivulle vartalon kallistaminen lievästi eteenpäin avoimet kädet vartalon kääntäminen kohti toista ihmistä väheksyvä hymy alaspäin kääntyneet suupielet päästä jalkoihin mitteleminen kulmien alta katsominen muuriasennot (käsivarret ristissä) poispäin vetäytyminen ortikenk417v01-03

Sanaton viestintä Se on monitulkintaista Siitä ei aina ole tietoinen Sitä on vaikea hallita Siihen luotetaan enemmän kuin sanoihin Vanhin viestinnän muoto

Sanattoman viestin hallinta JA TAHDON TUNTEEN VÄLINEN TAISTELU ! KÄYTTÄYTYMISEN OHJAAMISESTA

Aktiivinen kuuntelu Keskity, ole aito ja rehellinen Älä keskeytä Kuuntele kaikilla aisteilla, myös sanojen takana olevat viestit ja eleet huomioiden Sopeudu keskustelukumppanin tahtiin Viesti katsekontaktilla kuuntelevasi Ilmaise eleillä ja ilmeillä kiinnostuksesi Etsi todelliset merkitykset, löydä positiivinen tarkoitus Tunnista ja tunnusta puhuja osaajaksi, arvosta hänen ammattitaitoa näkemykset hänen kannaltaan ymmärrettäviksi mahdolliset näkemyserot näkemyseroiksi

Aktiivinen kuuntelu Puhu itse minä muodossa, esittäessäsi omia näkemyksiäsi Käytä positiivisia ilmaisuja omissa puheenvuoroissasi Luo optimismia yhteisen ratkaisun löytymisestä Ajattele, että tilanteessa voit valita ”sekä - että” vaihtoehdon ”joko - tai” sijasta Hyväksy erilaisuus, oikeus olla eri mieltä Anna puhujalle tarkoituksenmukaista palautetta Uskalla vaieta

Taitava kuuntelija Osaa seurata sisällön rakentumista. Erottaa ydinkohdat ja keskeiset asiat kuulemastaan. Osaa arvioida ja tehdä kuulemastaan päätelmiä Erottaa mielipiteet ja faktat toisistaan. Osaa arvioida sanoman luotettavuutta sekä verbaalisten että sanattomien viestien vihjeiden avulla. 

Aktiivinen kuuntelu - Avoimet kysymykset Niiden avulla saadaan eniten tietoa Aloita kysymyssanalla Kehota, kannusta Toista puhujan viimeinen ilmaisu Sisällötön äänne, hiljaisuus, myötäilevä ele Tarkenna kysymyksiä yksityiskohtiin, hae konkreettisia asioita, Kuuntele avainsanoja: ihmiset, raha, tulokset Etsi syventävät kysymykset toisen vastauksista Käytä epäsuoria, passiivissa olevia kysymyksiä aroissa asioissa Varmista ymmärrys, tee yhteenvetoja ja tarkistuksia Kysy lopuksi onko puhujalla vielä jotain lisättävää

Kun haluat tulla kuulluksi Toiset kuuntelevat sanomaasi, jos osoitat, että itse todella kuuntelet heidän kantaansa Mihin he suhtautuvat tunnepitoisesti Miksi he suhtautuvat tunnepitoisesti Sinun tulee ”todistaa”, että olet kuunnellut Viittaa kumppanisi perusteluihinsa Kerro, miltä sinusta tuntuu Kerro, miksi eli esitä omat epäilysi faktoina Esitä kantasi varmana, mutta ystävällisesti

Ratkaisuun pääsy Kysy muiden ehdotuksia Rakenna niiden varaan Tarjoa omia ehdotuksiasi, älä tyrkytä Tee ratkaisu jokaisen tarpeiden mukaan

Erilaiset ihmiset - vauhdittaja MOTIVOIVAT TEKIJÄT - Nopeasti tulosta Kontrolli Haasteet Nopea tempo Tehtävä- ja asiasuuntautunut - kysyy SISÄINEN PELKO - Menettää toiminnan ohjausmahdollisuuden Mitä?

Erilaiset ihmiset - Ilmaisija MOTIVOIVAT TEKIJÄT - sosiaalinen hyväksyntä - verkottuminen Nopea tempo Ihmissuhteisiin suuntautunut - kysyy SISÄINEN PELKO - Yleisen hyväksynnän menettämien Kuka?

Erilaiset ihmiset - Myötäeläjä MOTIVOIVAT TEKIJÄT - Luoda vakaat olosuhteet - Ennakoitavuus Ihmissuhteisiin suuntautunut Hidas tempo - kysyy SISÄINEN PELKO - Ennalta arvaamattomuus - Epävakaus Miten?

Erilaiset ihmiset - Analyytikko MOTIVOIVAT TEKIJÄT - Laatutoiminta - Analyyttisyys Tehtävä- ja asiasuuntautunut Hidas tempo - kysyy SISÄINEN PELKO - Työhön kohdistuva kritiikki Miksi?

Palaute ja sen käyttö Palautteen tasot Äänetön palaute: asenteet, tiedon-saanti, kuuntelu, huomioiminen paljon tulkintaa, mahdollisuus väärinymmärrykseen, hylätyksi tulemisen tunne Niukka palaute: palaute katsotaan turhaksi, pitäisi tietää muutenkin epätietoisuus, turhautuminen, varovaisuus toiminnassa

Palautteen tasot Yksipuolinen palaute: useimmiten annetaan kielteinen palaute, myönteistä ei toiminta keskittyy virheiden välttelyyn, innovaatioköyhää, reaktiivista Kannustava palaute: palautetta annetaan säännöllisesti. Palaute kohdistuu toimintaan ja asioihin. Kritiikki sisältää aina myös korjausehdotuksen.

Palautteen antaminen Välittömästi Ilman välikäsiä Asiasta, ei luonteenpiirteistä Rakentavasti, parannusehdotuksin Minä - muodossa Yksityiskohtaisesti, tarkentaen Lopetus aina positiivinen Kannustavaa ja jatkuvaa Positiivista ei saa säästellä Välittömästi RAUHALLISESTI Tarkista faktat. Kerro, mitä tässä ja nyt mielestäsi tapahtui Ilman välikäsiä SUORAAN Asiasta, ei luonteenpiirteistä AINA KUN NEGATIIVISTA Rakentavasti, parannusehdotuksin KAHDEN KESKEN Minä – muodossa PERUSTELLEN Yksityiskohtaisesti, tarkentaen Lopetus aina positiivinen Hampurilainen Kannustavaa ja jatkuvaa = ratkaisuja yhdessä Positiivista ei saa säästellä MYÖS henkilöstä ÄLÄ peruuta

Palautteen vastaanottaminen Kuunnellen ja kysellen Avoimena uusille ajatuksille Ilman puolusteluja Mieti, mihin reagoit voimakkaasti ja miksi Ymmärrä palaute oikeaksi siinä tilanteessa, niiltä kuulijoilta Hyödynnä tilaisuutena oppia Kiitä palautteen antajaa avusta Kuunnellen ja kysellen LOPPUUN SAAKKA Avoimena uusille ajatuksille ENNAKKOLUULOTTOMASTI Ilman puolusteluja ANTAJASTA TULEE ”PELLE” Mieti, mihin reagoit voimakkaasti ja miksi Ymmärrä palaute oikeaksi siinä tilanteessa, niiltä kuulijoilta Hyödynnä tilaisuutena oppia Kiitä palautteenantajaa avusta

Palaute vaikuttaa Palaute suuntaa toimintaa rakentavasti toivottavaan suuntaan kannustaa aktiiviseen toimintaan Motivoi Parantaa ilmapiiriä Kehittää yhteistyötä Kehittää itsenäisemmäksi

Dialogi tuo ymmärryksen Dialogin tavoitteena on synnyttää uutta, aikaisempaa syvempää ymmärrystä osallistujien ajatteluun. Dialogi on ryhmäviestintää, jonka aikana ihmiset ajattelevat yhdessä ääneen ja pyrkivät saamaan aikaan uusia ajatuksia ja uusia näkökulmia toisen ajattelumaailman ymmärtämistä ratkaisuja ongelmiin uusia vastauksia kysymyksiinsä Jokainen on henkilökohtaisesti vastuussa yhteisen ymmärryksen laadusta. ”Hyvien ihmisten hiljaisuus on suurempi ongelma, kuin pahojen ihmisten pahuus.”

Muihin reagoiminen Arvosteleminen  Ymmärtäminen  Hyväksyntä  Luottamus Yhteistyö  Arvostaminen

Menestyvät ihmiset tuntevat itsensä ymmärtävät kuinka heidän käyttäytymisensä vaikuttaa muihin ymmärtävät omat reaktionsa toisia ihmisiä kohtaan osaavat käyttää vahvuuksiaan omaksi hyödykseen ajattelevat itsestään myönteisesti, mikä saa toiset luottamaan heihin osaavat mukauttaa käyttäytymistään tarvittaessa vastaamaan ympäristön ja tilanteen vaatimuksia

Muutosvastarinta Osallistamalla muutosvastarintaa lievenee Vastarinta on muutosprosessin luonnollinen osa, ei välttämättä negatiivinen asia Jäsenet eivät välttämättä vastusta muutosta sellaisenaan, vaan tapaa miten se tuodaan esille Vastarinta on erityisen suuri, jos jäsenet kokevat, että he eivät saa esittää omia mielipiteitä eivätkä voi vaikuttaa muutosprosessin kulkuun

Sitoutuminen - osallistava klubi asiaan Ymmärrys - taustat - vaihtoehdot Hyväksyntä Osallistuminen - suunnittelu - päättäminen 100 % ortik427o01-13

Sitoutuminen - ideoiden hyväksyminen Idean hyväksyminen Todellinen tilanne faktat, järki Inhimilliset tekijät tunteet Vaihtoehdot Soveltava esimerkki Hyöty Miten? Mitä? Idea, ratkaisu, ehdotus Parantamisen varaa on Miksi? Asia on tärkeä, sillä on merkitystä