KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖTÄ LAHDEN POHJOISELLA ALUEELLA Anneli Mikkola, koulukuraattori Tuija Louhiniitty, terveydenhoitaja

Lahden pohjoinen alue yhtenäiskouluiksi vuonna 2008 Kivimaa alakoulu 396 oppilasta 2 alueellista pienluokkaa yläkoulu 353 oppilasta 1 alueellinen pienluokka Mukkula alakoulu 463 oppilasta 1 alueellinen pienluokka yläkoulu 230 oppilasta yhtenäiskouluiksi vuonna 2008 yhteinen koulupsykologi ja –kuraattori Anneli

Taustaa Syksyllä 2005 Kivimaan yläkoulussa huolestuttiin oppilaiden sosiaalisesta ja henkisestä pahoinvoinnista. Vuoden 2006 alussa koululle kokoontui Kivimaan alueen eri tahojen toimijoita. Päätettiin aloittaa alueella YAD ry:n ehkäisevän työn alueellisen mallin mukaista toimintaa.

Koulussa kartoitettiin lasten sosiaalisia taitoja ja harrastamista. Kartoitusten perusteella lapsia ohjattiin kaveritaitoja lisääviin harrastuksiin. Tavoitteena oli saada myös lasten vanhempia järjestämään yhteistä toimintaa. Vanhempien mukaan saaminen on ollut suuri haaste.

Vanhemmilta kuultua ”Vanhemman lapsen kanssa nämä asiat on jo kuultu.” ”Elämä on kiireistä ja työasiat painaa. Ei jaksa tulla kuuntelemaan samoja juttuja.” ”Olin siinä edellisessä vanhempainillassa, mutta en viitsinyt nyt tulla.” Tuija

Onko yhteistyö pelkästään tiedottamista? Väite: Vanhemmat tulevat koululle kuuntelemaan asiantuntijoita, eivät osallistumaan. Perinne: Yhteiskunnalle annetaan 7-vuotias lapsi kasvatettavaksi, ohjattavaksi ja opetettavaksi. Mikä on vanhemman rooli? Vasta vuodesta 2004 opetussuunnitelmiin on kirjattu yhteistyön periaatteita ja toimintamalleja. Tuija

Yhteisöllisyys Opetussuunnitelman perusteissa puhutaan kasvatusyhteisöjen (koti – koulu) vuorovaikutuksesta ja yhteistyöstä. Voidaanko ajatella, että myös vanhemmat kuuluvat kouluyhteisöön? Yhteys kasvatuskumppanuuteen.

Keskinäisen ymmärryksen kehittelyä arvostavassa vuoropuhelussa. Dialogisuus Keskinäisen ymmärryksen kehittelyä arvostavassa vuoropuhelussa. (Seikkula & Arnkil 2005)

Ennaltaehkäisevää toimintaa Hyvällä yhteistyöllä voidaan ehkäistä ongelmien syntymistä ja helpottaa niiden ratkaisemista. ”Koko kylä kasvattaa”  vanhempien vertaistuki. Moniammatillisen yhteistyön hyödyntäminen  opettajan jaksaminen. Vanhemmuuden tukeminen.

YHTEYDENPIDOSTA KASVATUS-KUMPPANUUTEEN Pohjustusta: Pohjoisella alueella halutaan kehittää kodin ja koulun yhteistyöstä yhteydenpidosta kasvatuskumppanuuteen eikä vain yhteistyöhän. Tavoitteena on nimenomaan vanhempien osallisuuden lisääminen lasten asioissa.

Etenemisvaiheet (Launonen 2004) TUTUSTUMINEN kohtaaminen kuulluksi tuleminen turvallisuus osallisuus VERKOSTOI- TUMINEN keskustelu tavoitteellisuus toimintatavoista sopiminen osallisuuden tukeminen KUMPPANUUS toimintasuun-nitelma työn jako vastuu yhteistyössä yhteiset tavoitteet Kasvatuskumppanuus ei ole itsestäänselvyys. Launonen esittää etemisen seuraavasti.

1. luokan suunnitelma ilmoittautuminen kouluun yhteistyö esiopetuksen ja koulun välillä kouluun tutustumispäivä kouluuntulotarkastukset Upilan päivä 1. luokkien omat vanhempainillat ja vanhempainvartit arviointikeskustelut kevätlukukaudella yhteinen vanhempainilta huhtikuulla Anneli: laatusuositus Vanhempien kanssa tehdään suunnitelmaa seuraaville kouluvuosille.

Tutustuminen turvallisuus kuulluksi tuleminen osallisuus kohtaaminen (Launonen 2004) Tuija

Kouluun ilmoittautuminen tavoitteena myönteisen ensivaikutelman antaminen ”Meidän kouluun on kiva tulla!” jokaisen perheen henkilökohtainen huomioonottaminen ja tervehtiminen tilaa kysymyksille Tuija + Anneli: 12 vuoden takaisesta kouluun ilmoittautumisesta ainoana asiana on jäänyt mieleen se, että rehtori ja tuleva ekaluokan opettajat tervehtivät kädestä pitäen.

Tutustumispäivä koulussa luokan vanhempien ensitapaaminen moniammatillisen verkoston ja vanhempien kohtaaminen vanhemmat jakavat ryhmissä odotuksiaan ja kokemuksiaan yhteinen keskustelu ryhmäkeskustelujen pohjalta lopputulos: kaikki tärkeät asiat tulivat esille Tuija + Anneli käytännöt järjestelyt: vanhemmat istumaan luokittain ryhmiin, 2 ryhmää/luokka, yht. 8 ryhmään vanhempia kehotettiin esittäytymään toisilleen ennen tilaisuuden alkua paikalla rehtori, terv.hoitaja, koulupsykologi ja kuraattori; puuttuivat alkuopetuksen opettaja ja erityisopettaja srk:n edustaja oli paikalla kutsumassa vanhempia elokuiseen Upilan päivään MLL:n iltapäiväkerhon työntekijät esittäytyivät

Ryhmäkeskustelun aiheet 1.Mitkä asiat ovat vanhemmille tärkeitä yhteistyössä koulun kanssa? - toiveita, odotuksia, pelkoja 2. Miten vanhemmat voivat kotona tukea lapsen koulunkäyntiä? - jaksaminen, arjen käytännöt, turvallisuus Kysymykset olivat kalvolla. Ryhmiin jaettiin kynä ja paperia muistiinpanoja varten. Vanhemmilla oli aikaa 20 min. keskustella, minkä jälkeen ryhmissä käydyt keskustelut purettiin yhteisesti, tavoitteena keskustelu.

1.Vanhempien toiveita tiedonkulun varmistaminen  yhteiset pelisäännöt vanhempien keskusteluyhteys keskenään ja koulun/opettajan kanssa tasavertainen opetus ja tasapuolinen kohtelu yksilöllisyyden huomioon ottaminen turvallinen koulumatka ja koulupäivä opettajan rooli on tärkeä kaikessa yhteiset pelisäännöt  vanhempien sitoutuminen vanhempien keskusteluyhteys keskenään ja koulun/opettajan kanssa myönteinen palaute vanhemmille myös lasten osaamisen taso vaihtelee -  tietoa tukitoimista ajoissa info koulun tapahtumista poissaoloista, koulumatkalla viipymisestä ja koulukiusaamisesta ilmoitettava koulukiusaamiseen ja pieniin ristiriitoihin puuttuminen luokan ryhmäyttäminen

2. Kodin tuki lapsen koulunkäyntiin säännöllinen elämänrytmi läksyjen teon valvominen vanhempien kiinnostuneisuus lapselle turvallinen ja kannustava kasvuympäristö rajojen ja sääntöjen asettelu

Verkostoituminen keskustelu tavoitteellisuus toimintatavoista sopiminen osallisuuden tukeminen (Launonen 2004) KOULUN ON OLTAVA AKTIIVINEN

Upilan päivä Toteutettu yhteistyössä Lahden seurakuntien kanssa jo useita vuosia Upilan leirikeskuksessa. Toiminnallisessa päivässä ovat mukana oppilaat, opettaja ja vanhemmat. Uusi käytäntö: luokan vanhempien ja opettajan ryhmäkeskustelu, keskustelun virittäjinä OHR:n jäseniä.

Lasten oppimisen ja hyvinvoinnin edistäminen yhteistyöllä Kysymykset: Mitä minä vanhempana voin tehdä? Mitä me luokan vanhemmat voimme yhdessä tehdä? Mitä me aikuiset (koti – koulu) voimme yhdessä tehdä/sopia?

Keskustelujen antia Otan yhteyttä kouluun. Otan yhteyttä toisiin vanhempiin.  Yhteystietolista/turvaverkko  Vanhemmat voivat kokoontua myös keskenään. Yhteisvastuullisuus lasten turvallisuudesta. Tarvitaan kivaa yhteistä tekemistä ja innostusta yhteistyöhön. YHTEENVETO PAPERILLA

Luokan oma vanhempainilta Upilassa aloitetun keskustelun jatkaminen toimintatavoista sopiminen keskustelu luokan arkirutiineista  Tavoitteena dialogisuus

Kumppanuus yhteiset tavoitteet toimintasuunnitelma työn jako vastuu yhteistyössä

Vanhempainilta keväällä verkostoitumisesta kasvatuskumppanuuteen palautetta opettajilta vanhemmille ja vanhemmilta opettajille  reflektiivisyys suuntautuminen tulevaisuuteen 2. luokalle siirtymiseen/ suunnitelman kirjaaminen  ennakointidialogi: tulevaisuuden muistelu ANNELI POHJOISEN ALUEEN VESOPÄIVÄ MAALISKUUN LOPUSSA 2008: DIALOGISIA TYÖVÄLINEITÄ OPETTAJILLE

Lisätietoa aiheesta Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: http://www.oph.fi/info/ops/ Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön 2007 www.edu.fi/julkaisut/laatukuvaus2007.pdf Launonen & Pulkkinen (toim.) 2004: Koulu kasvuyhteisönä. Siniharju 2003 (väitöskirja): Kodin ja koulun yhteistyö peruskoulun alkuopetusluokilla (Helsingin yliopiston verkkojulkaisut 2003) YAD ry:n ehkäisevän työn alueellinen malli: www.hyvakaytanto.fi

Yhteistyö voimavarana Haasteena on löytää yhteistyölle myönteinen perusvire ja toimintatavat, jotka motivoivat toimimaan yhdessä koko perusopetuksen ajan. Tavoitteena on, että yhteistyö kannattelee perheen ja opettajan arkea. Yhteistyö on avointa vuorovaikutusta ja tavoitteellista toimintaa. Motiivit: ongelmiin tarttuminen sosiaalisen verkoston, luottamuksen ja yhteisöllisen tuen synnyttäminen ( Launonen 2004)