Yhteismetsä tulevaisuuden omistusmuotona Olli Mustonen 0400-902009, olli.mustonen@maanmittauslaitos.fi

Yhteismetsästä muutama tieto Kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu käytettäväksi ensi sijassa kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakkaiden hyväksi Voidaan käyttää myös muuhun tarkoitukseen, jos se on taloudellisesti tai muuten tarkoituksenmukaista Päätösvalta osakaskunnan kokouksella Enemmistöpäätökset ”riitatilanteissa” Hoitokunta tai toimitsija vastaa käytännön toiminnasta Ohjesäännössä linjataan toiminnan periaatteet Alhaisempi tuloverotus (28 % vs. 30 %) Yhteismetsä on erillinen verovelvollinen eli ylijäämän jako-osuudet ovat osakkaille verotonta tuloa Metsäsuunnitelma toiminnan pohjana

Eri tyyppisiä yhteismetsiä ”Perinteiset” yhteismetsät Perustettu lainsäädännön perusteella (m. asutusyht.mestät) Usean metsänomistajan yhdessä perustamat yhteismetsät Suvun yhteismetsät (perhemetsät) Sijoittajien yhteismetsät kerätyllä pääomalla ostetaan metsää => yhteismetsä Muut yhteismetsät Mm. kuntien yht.metsät Metsäyhtiöiden tai MHY:n metsät

Yhteismetsälle tarvetta ?

Metsäkiinteistöt perinnönjaossa ja kiinteistötoimituksissa Omistus ja metsätilat halutaan pitää ennallaan (ei toimitusta) Jatketaan yhtymänä, perikuntana (yhteishallintasopimus) Osakkaat (tai osa heistä) haluavat oman kiinteistön … ja eroon muista osakkaista Lohkominen Halkominen (usein riita-asiat) Yhteistuumin tiloista oma perheyhteismetsä tai tilat liitetään olemassa olevaan yhteismetsään

Perinnönjako kiinteistötoimituksissa Sopimalla yhteismetsäksi … toimitusmaksu 0 € Halkomalla/lohkomalla omiksi tiloiksi … toimitusmaksu alk. 6000 €

Perhemetsä/suvun yhteismetsä Yleisin nykyisin perustettava yhteismetsämuoto Helpottaa sukupolvenvaihdosta ja perinnönjakoa Yhteismetsässä erimielisyydet ratkaistaan äänestämällä, toisin kuin kuolinpesässä tai yhtymässä Suvun metsänomistuksesta muodostuu pysyvää ja vakaata Nykyiset omistajat perustavat yhteismetsän valmiiksi lapsille/lastenlapsille Osakastiloja perillisten lukumäärän mukaan Nykyiset omistaja ja perilliset perustavat metsän yhdessä Perikunnan jäsenet perustavat yhteismetsän Osuudet lainhuutojen /pääluvun mukaan

Yhteismetsän perustamisen vaiheet Ajatus yhteismetsän perustamisesta syntyy Ajatuksen kypsyttely ja neuvojen ja kokemusten kuuleminen (Metsäkeskus, Maanmittauslaitos, yhteismetsät) Neuvottelut maanomistajien kesken Perustamissopimuksen laatiminen Ohjesäännön valmistelu Yhteismetsän muodostamistoimitus Osakaskunnan ensimmäinen kokous / Metsäkeskus Ohjesäännön vahvistaminen ja ilmoitus yhteismetsärekisteriin Toiminnan käynnistäminen

Esimerkki yhteismetsän muodostamisesta Lähtötilanne: Teerilehto 2:47 Väliharju 2:48 Kuikkalehto 2:49 Suontaus 2:67 Peräpalsta 2:62 Lopputulos: Yhteismetsä 402-874-2-2 Osakastilat ja osuudet 1. Teerilehto 2:47 0,239437 2. Väliharju 2:48 0,211268 3. Kuikkalehto 2:39 0,267606 4. Suontaus 2:67 0,135026 5. Peräpalsta 2:62 0,146663 Yht 1,000000

Tilan tai alueen liittäminen olemassa olevaan yhteismetsään yhteismetsäosuutta vastaan Tilusten luovuttaja saa luovuttamiaan tiluksia (=tiluksien arvoa) vastaavan osuuden yhteismetsään Edellytyksenä kiinteistön omistajan ja yhteismetsän välinen sopimus. Sopimuksessa on syytä mainita luovutettavaa aluetta koskevan osuuden suuruus tai ainakin laskentaperuste. Sopimus ei saa loukata kenenkään oikeutta Liittäminen tehdään maanmittaustoimituksessa, johon sovelletaan samoja säännöksiä, mitkä edellä yhteismetsän perustamisen yhteydessä on kerrottu Toimitus tehdään valtion varoilla. Rajankäynneistä voi voi joutua maksamaan Lopputuloksena kiinteistö tai alue on osa yhteismetsää ja luovuttaja saa osuuden yhteismetsään

Mikä on haamutila … yhteismetsän osakastila Haamutila on tila, jolla ei ole maa- tai vesialuetta, vaan ainoastaan osuus yhteiseen alueeseen, esimerkiksi YHTEISMETSÄÄN Haamutilaa käsitellään kuten tavallistakin tilaa; sen voi myydä, ostaa, kiinnittää, lainhuudattaa, jakaa jne. Haamutila syntyy mm., kun koko kiinteistö liitetään yhteismetsään ja luovuttajalle muodostetaan tila, joka käsittää tilan arvoa vastaavan osuuden yhteismetsään

Voivatko yhteismetsän alueet tai osakastilat sijaita eri kunnissa? Kyllä voivat Eri kunnissa olevat yhteismetsän alueen näkyvät kiinteistörekisterissä kunnittain omalla tunnuksellaan. Esim. Itä-Suomen yhteismetsä 286-874-2-1 (Kouvola, kotipaikka) => 97-874-1-1 (Hirvensalmi) 146-874-3-1 (Ilomantsi) 689-874-3-1 (Rautjärvi) 740-874-1-4 (Savonlinna) 848-874-4-2 (Tohmajärvi) Yhteismetsän osakastila voi olla missä päin tahansa Suomea Yhteismetsällä pitää olla kotipaikka

Kiitos mielenkiinnosta ja tervetuloa keskustelemaan! Lisätietoa: www.maanmittauslaitos.fi (Kiinteistöt / Maanmittaustoimitukset / Yhteismetsätoimitukset) esitteet Kiitos mielenkiinnosta ja tervetuloa keskustelemaan!